Tampereen Seudun Siviilirekisteriyhdistys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tampereen Seudun Siviilirekisteriyhdistys oli Tampereella ja lähialueilla toiminut yhdistys, jonka päätavoitteet olivat tieteellisen maailmankuvan levittäminen ja vakaumusten tasa-arvon ajaminen. Yhdistys lakkautettiin vuonna 1939 ja sen toimintaa jatkaa nykyään Tampereen vapaa-ajattelijat ry. Yhdistys kuului jäsenenä nykyiseen Vapaa-ajattelijoiden liittoon (silloinen Suomen Siviilirekisteriyhdistysten keskusliitto).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen Seudun Siviilirekisteriyhdistyksen edeltäjänä voidaan pitää Tampereen kirkostaeronneiden yhdistystä, joka perustettiin vuonna 1930, mutta se ei liene pitänyt montakaan kokousta ja joutui myöhemmin lakkautetuksi. Sen puheenjohtajana oli Arvi Stenman ja sihteerinä Aino Koponen, jäsenmäärän ollessa tiettävästi 52. Tampereen Seudun Siviilirekisteriyhdistys perustettiin syksyllä 1936. Siihen liittyi heti yli sata jäsentä, ja sen jäsenmäärä kasvoi muutamassa vuodessa lähes viiteensataan.

Yhdistys julkaisi syksystä 1937 alkaen lehteä nimeltä Ajatuksen Vapaus. Lehti levisi muille samaan aikaan syntyneille siviilirekisteriyhdistyksille, ja pian lehden ympärille syntyikin valtakunnallinen liitto. Virallisesti lehti siirtyi liiton julkaisemaksi vuoden 1939 alusta, vaikka käytännössä jo aiemmin osa työstä oli hoidettu muualla kuin Tampereella. Kun myös perustetun liiton, Suomen Siviilirekisteriyhdistysten Keskusliiton, kotipaikka oli Tampere, voidaan sanoa että nykyinen Vapaa-ajattelijain liitto syntyi Tampereella.

Talvisodan lähestyessä asenteet kiristyivät ja hallitusta vaadittiin lakkauttamaan epäilyttäviksi katsottuja järjestöjä. Silloinen sisäministeri Urho Kekkonen suostui lopulta ja lähetti lakkauttamisvaatimuksen, jonka nojalla nostettiin syyte ja lopulta yhdistys lakkautettiin. Viralliseksi syyksi tuli jumalanpilkka ja hyvien tapojen vastainen käytös.

Keskusliittoa ei koskaan lakkautettu, mutta Tampereen yhdistyksen lakkauttaminen lähestulkoon lopetti toiminnan jo hieman ennen talvisotaa. Liiton kotipaikka siirrettiin Turkuun, ja tiettävästi varsinaista toimintaa liiton tasolla oli seuraavan kerran vasta keväällä 1942. Kunnolla toiminta ymmärrettävästi jatkui vasta jatkosodan jälkeen 1945.