Talvirengas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Talvirengas

Talvirengas on talvikäyttöön suunniteltu ajoneuvon rengas. Renkaan kuviointi voi vaikuttaa kitkaan maaston ja renkaan välissä.[1]

Talvirenkaiden käytön tarve on ilmeisempää alueilla, joilla keliolosuhteet vaativat kahdenlaisia renkaita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman ensimmäinen talvirengas oli Suomen Gummitehdas Oy:n valmistama Kelirengas, joka kehitettiin vuonna 1934 kuorma-autoille.[2] Myös renkaiden nastoitus on suomalainen keksintö 1930-luvulta, mutta yleisempään käyttöön nastarenkaat tulivat vasta 1960-luvulla. Ensimmäisiä nastanvalmistajia olivat suomalaiset Kometa ja Tikkakoskella yhä toimiva nastatehdas, nykyiseltä nimeltään Tikka Spikes. Ensimmäisiä nastoitettavaksi kehitettyjä talvirenkaita oli Nokia Hakkapeliitta.[3][4] Nastarenkaita kehitti 1960-luvulla myös kilpa-autoilijana tunnettu vihtiläinen S. P. J. Keinänen.[5]

Nykyisin maailman suurin rengasnastojen valmistaja on turkulainen Turvanasta Oy.[6]

Talvirengasmääräykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen laki velvoittaa eräin poikkeuksin muun muassa henkilö- ja pakettiautot käyttämään talvirenkaita marraskuusta maaliskuuhun sään tai kelin niin edellyttäessä. Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 mm.[7] Talvirenkaat voivat olla joko nastarenkaat tai nastattomat kitkarenkaat. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1. päivästä maaliskuun 31. päivään saakka. Nastarenkaita saa käyttää myös muuna aikana, jos sää sitä edellyttää.[8]

Nastarenkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläinen nastarenkaasta varoittava merkki auton perässä. Kolmion sivun pituus on 20 cm.

Esimerkiksi Venäjällä vaaditaan nastarenkaita käyttävään autoon varoitusmerkki, joka varoittaa takana tulijaa nastarenkailla ajavan nopeammasta pysähtymisestä jarrutustilanteessa.[9] Kolmion muotoisen merkin sisällä on venäläinen kirjain Ш, joka tulee sanasta Шипы = nastat.[10]

Suomessa nastarenkaiden käytöstä kesäkaudella voidaan antaa liikennevirhemaksu. Kitkarenkailla saa ajaa ympäri vuoden.[11] Helsingissä on ilmanlaadun parantamiseksi ja melun vähentämiseksi kokeiltu nastarenkaiden ympärivuotista kieltoa Lönnrotinkadulla. Nastarengaskieltoa varten kehitettiin uusi liikennemerkki.[12]

Nastarenkaiden vaikutus päällysteiden kulumiseen ja maantiepölyyn[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nastarenkaat kuluttavat tien päällystettä ja aiheuttavat siten maantiepölyksi kutsuttua hiukkasemissiota. Suomalaisessa ”Nastarenkaiden vaikutus päällysteiden kulumiseen taajamanopeuksissa” -tutkimuksessa todettiin muun muassa[13]

  • Päällysteiden kuluminen on verrannollinen nastojen massaan ja lukumäärään.
  • Kaksi kevyttä nastaa kuluttaa päällystettä vähemmän kuin yksi painava nasta, joka painaa yhtä paljon kuin kaksi kevyttä. Erityisen suuri tämä ero on mahdollisesti alhaisissa nopeuksissa.
  • Alhaisissa ajonopeuksissa nastan massa voi vaikuttaa kulumiseen voimakkaammin kuin nastojen lukumäärä. Nopeuden kasvaessa nastojen lukumäärän vaikutus päällysteiden kulumiseen kasvaa.

Tutkimuksen mukaan 110 kpl 1,1 g nastojen aiheuttamat hiukkaspäästöt ovat 36 % suuremmat 50 km/h tuntinopeudessa ja 77 % korkeammat 70–90 km/h tuntinopeudessa kuin nastattomien renkaiden. Sekä 2,2 gramman nastoilla vastaavat hiukkaspäästöt ovat 194 % ja 279 % suuremmat.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/talvirenkaat
  2. Totta vai tarua?. (Tekniikka&talouden erikoislehti) Tekniikan historia, Lokakuu 2013, s. 71. Helsinki: Talentum Media Oy. ISSN 2341-8192.
  3. Pennanen, Riikka: Gramma metallia tuo turvaa talviteille, Yle Uutiset 14.11.2012. Viitattu 1.5.2017.
  4. Bremer, Klaus: Autoala on tulenarka asia. Tekniikan Maailma 16/1968 s. 19.
  5. Valtonen, Vesa: Nastarengas, vihtiläinenkin keksintö (Arkistoitu – Internet Archive), Vihdin Uutiset 22.10.2014. Viitattu 1.5.2017.
  6. https://www.y-lehti.fi/vuoden-yrittajaperhe-2021-tunnustuspalkinto-turvanasta-oylle/
  7. Tieliikennelaki (729/2018), 105 § (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Tieliikennelaki (729/2018), 106 § (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Mikä kumman liikennemerkki? Turun Sanomat (ts.fi). Viitattu 23.1.2024.
  10. Venäjä alkoi vaatia varoitusmerkkiä suomalaisautoihin – sakot voivat napsahtaa, jos se puuttuu Yle Uutiset. Viitattu 16.11.2017.
  11. Zaki, Sonia: Poliisi alkaa sakottaa vääristä renkaista Helsingin keskustassa Helsingin Sanomat. 27.4.2023. Viitattu 28.4.2023.
  12. Nastarengaskielto voimaan Helsingissä: Tänne ei ole nastoilla asiaa – poliisi valvoo MTV Uutiset. 22.0.2022. Viitattu 28.4.2023.
  13. a b Harri Heikkinen: Nastarenkaiden vaikutus päällysteiden kulumiseen taajamanopeuksissa Lisensiaatintyö Harri Heikkinen. AALTO-YLIOPISTO.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]