Talvinen tarina (Mark Helprinin romaani)
| Talvinen tarina | |
|---|---|
| Winter's Tale | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Mark Helprin |
| Genre | Maaginen realismi |
| Kustantaja | Harcourt, Brace, Jovanovich (US) |
| Julkaistu | 1983 |
| Sivumäärä | 672 (kovakantinen painos) |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Eva Siikarla |
| Kustantaja | Tammi |
| Julkaistu | 1985 |
| Sivumäärä | 740 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Talvinen tarina (engl. Winter's Tale) on yhdysvaltalaisen Mark Helprinin vuonna 1983 kirjoittama romaani. Se ilmestyi suomeksi Tammen Keltaisessa kirjastossa vuonna 1985 Eva Siikarlan kääntämänä. Talvinen tarina sijoittuu myyttiseen New Yorkiin, selvästi erilaiseen kuin todellinen kaupunki. Ajallisesti romaanissa liikutaan teollistuneelta edvardiaaniselta ajalta aina 1900-luvun loppuun ja vuosituhannen taitteeseen. Tyyliltään romaani edustaa lähinnä maagista realismia.[1] Se sai aikoinaan kriitikoilta hyvän vastaanoton.[2] Akiva Goldsman ohjasi kirjasta samannimisen elokuvan vuonna 2014.
Kirjan kansiliepeessä todetaan kriitikkojen sanoneen kirjaa vaikeasti määriteltäväksi ja selostettavaksi. Teosta on kuvattu esimerkiksi lauseella: "Satu rakastavaisista". Romaanin kuvaama New York on yhtä aikaa tutunomainen ja tuntematon, sitä ympäröi läpitunkematon pilvimuuri ja yhteydet ulkomaailmaan ovat satunnaisia. Kaupungissa tapahtuu outoja ihmetöitä, kuten kuolleista heräämisiä.
Kirjan teemoja ovat aika ja ihmisen rooli sen pyörteissä, paratiisin ja oikeudenmukaisen maailman kaipuu sekä vuosituhannen vaihteeseen liittyvät myyttiset odotukset. Kirjassa monet ihmiset odottavat tuhatvuotisen valtakunnan tai jonkinlaisen kulta-ajan alkamista vuonna 2000.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaanin tapahtumapaikkoina ovat New York ja Coheeriesjärvi, epätodellinen paikka kartan ulkopuolella. Kirjan päähenkilö on salaperäisen taustan omaava Peter Lake, murtovaras ja mestarimekaanikko, joka saa tarinan – tai tarinoiden – edetessä suorastaan messiaanisia piirteitä. Hän esim. liikkuu suurella valkoisella hevosella, joka pystyy hyppäämään pari korttelinväliä kerralla ja nousemaan lopulta lentoon. Yliluonnollisuutta ei teoksessa mitenkään ihmetellä eikä kyseenalaisteta, vaan se on luonteva osa sen maailmankuvaa. Outoja asioita vain tapahtuu jatkuvasti.
Välillä Peter Lake on kuvioista poissa ja sillä välin esiin marssitetaan koko joukko uusia, mielenkiintoisia henkilöitä. Kirja muuttuu aivan kuin toiseksi, ja monta tarinaa punoutuu toisiinsa. Yhtäkkiä, melkein sata vuotta myöhemmin, Peter Lake ilmestyy muistinsa menettäneenä jälleen New Yorkiin. Pala palalta hänen identiteettinsä rakentuu uudelleen. Lopulta hän muistaa nimensä ja löytää myös valkoisen hevosensa.
Samalla New York kokee kaikkien aikojen talven, eräänlaisen pienen jääkauden. Kaupungin asukkaat kaivavat innoissaan reet, sukset ja luistimet esiin ja ihailevat säkenöivää tähtitaivasta. Kaikki eivät tietenkään ole yhtä hyväntahtoisia, vaan myös pahuuden voimat ovat liikkeellä. Yhtäkkiä satamaan lipuu valtava, yli kilometrin mittainen laiva ja sadan vuoden takaiset mekaanikot alkavat valmistaa suunnatonta valosiltaa, joka yhdistäisi kaupungin ikuisuuteen ja toisi taivaan maan päälle. Kaikki on hyvin salaperäistä.
Vuosituhannen vaihteessa koko kaupunki palaa, liikkeellä on kymmeniätuhansia tuhopolttajia, ryöstelijöitä ja raiskaajia. Kaduilla vallitsee täydellinen kaaos, samalla jotkut odottavat kiihkeästi kulta-ajan alkamista ja New Yorkin muuttumista "täydellisen oikeudenmukaiseksi kaupungiksi".
Romaanissa esitetään näkemys, jonka mukaan kaikki mitä on tapahtunut, tapahtuu tai tulee tapahtumaan, on olemassa yhtä aikaa. Aika on pirstottavissa yksittäisiksi kuviksi kuin taulut taidegalleriassa, jossa ihminen voi palata katsomaan uudelleen jotakin aikaisempaa kuvaa. Ajassa voi liikkua, tai ainakin sen etenemisen voi pysäyttää rakkauden voimalla.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pringle, David: Modern Fantasy: The Hundred Best Novels: an English-language selection, 1946-1987, s. 220-221. Grafton, 1988. (englanniksi)
- ↑ De Mott, Benjamin: 'Winter's Tale' The New York Times. 4.9.1983. (englanniksi)
- ↑ Helprin, Mark: Talvinen tarina. Tammi, 1985.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jorma Ryynänen: Kolahtaneita kirjoja: Talvinen tarina. Aikakone 15.8.2000.