Talletuspako

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Taiteilijan näkemys tallettajien joukkopaniikista

Talletuspako tarkoittaa tallettajien laajamittaista ja samanaikaista pyrkimystä nostaa pankkitalletuksensa. Talletuspako aiheuttaa pankille likviditeettivajeen ja voi pahimmassa tapauksessa kaataa pankin, jolloin nostamatta jääneet talletukset voidaan siis jopa menettää. Talletuspako voi liittyä laajempaan pankkikriisiin.

Talletuspaon estämiseksi valtio tai viranomaisten valvoma erillinen rahasto usein takaa pankkitalletukset osittain tai jopa kokonaan. Tällä hetkellä talletussuoja takaa Suomessa pankkitalletuksen 100 000 euroon saakka tietyin edellytyksin [1]. Takaus on pankkiryhmäkohtainen, joten sama tallettaja voi saada suuremman turvan hajauttamalla varojaan eri pankkeihin. Suomessa toimivaan ulkomaiseen pankkiin talletettaessa tallettajan on myös syytä tarkistaa minkä maan talletussuojan piiriin kyseinen pankki kuuluu. Talletussuoja vaihtelee maittain ja voi olla suomalaista talletussuojaa suurempi tai pienempi.

Pankeille asetetaan myös vakavaraisuusvaatimukset, joiden tulisi hillitä mahdollisen paniikin syntymistä tallettajissa. Talletuspaon syyt vaihtelevat, mutta yleensä taustalla on mikä tahansa tieto talletuksen riskipitoisuuden kasvusta [2].

Talletuspako Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime vuosikymmeninä Suomen pankkisektorilla ei olla nähty talletuspakoa. Edellisen pankkikriisin aikaan valtio takasi talletukset 100% saakka, joten syytä paniikkiin ei ole ollut edes SKOP pankin kaatuessa valtion syliin syyskuussa 1991. Sen sijaan syksyllä 1993 Osuuskunta EKA-yhtymän säästökassa koki huomattavan talletuspaon ja osuuskunta joutui yrityssaneeraukseen [3].

Sen sijaan kaukaisemmasta taloushistoriasta on löydettävissä esimerkki pienestä talletuspaosta, jonka seuraukset eivät olleet kovin dramaattiset. Vuoden 1914 jälkimmäisellä puoliskolla ensimmäisen maailmansodan sytyttyä yleisön luottamus pankkeihin heikkeni voimakkaasti ja käteisen hamstraamista esiintyi. Ilmiö ei rajoittunut vain yhteen pankkiin. Myös suurehkot instituutiot lisäsivät käteisen hallussapitoa pankkeja kohtaan koetun epäluulon vuoksi. Mm. Helsingin kaupunki moninkertaisti käteiskassansa.

Talletuspakoja muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jono Northern Rock pankin edustalla aamulla 14. syyskuuta 2007.

Argentiinassa koettiin vakavia taloudellisia ongelmia 1998–2001, ja talletuspaon vuoksi rahan nostaminen pankeista estettiin 1. joulukuuta 2001 lähtien kolmeksi kuukaudeksi. Tapahtuneesta käytetään nimeä el corralito. Esto johti väkivaltaisiin mellakoihin ja presidentti Fernando de la Rúan eroon.

Northern Rock -pankki Isossa-Britanniassa koki merkittävän talletuspaon syyskuussa 2007. Tapahtumat saivat alkunsa yleisön kuultua suuresta hätärahoituslainasta, jonka Englannin keskuspankki oli järjestänyt Norther Rockille 13. syyskuuta 2007. Pankin talousvaikeudet olivat heijastumaa Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta. Pankin Internet-sivujen sulkeuduttua tallettajien ainoaksi mahdollisuudeksi jäi jonottaminen pankin konttoreihin. Arvioiden mukaan syyskuun 17. päivään mennessä tallettajat olivat nostaneet varojaan noin kaksi miljardia puntaa. Samana päivänä valtionvarainministeri Alistair Darling ilmoitti valtion takaavan kaikki talletukset Northern Rockissa, jonka jälkeen paniikki hellitti. Aiemmin yleinen talletussuoja koski täysimääräisesti vain alle 2 000 £ talletuksia ja 90-prosenttisesti maksimissaan 31 700 £ talletuksia. Tätä summaa suuremmille talletuksille ei siis ollut suojaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Talletussuojarahasto
  2. Calomiris, Gordon: "The Origins of Banking Panics: Models, and Bank Regulation", 1991
  3. FINLEX - Hallituksen esitykset: HE 10/1996