Tallennetun ohjelman tietokone

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tallennetun ohjelman tietokone on tietokone, jossa ohjelma voitiin tallettaa tietokoneen muistiin.[1] Tallennetun ohjelman tietokoneessa ohjelma voidaan ladata esimerkiksi reikäkorteilta tai magneettinauhalta ilman fyysisiä muutoksia laitteeseen.[2]

Manchesterin yliopiston Small-Scale Experimental Machine (SSEM) oli yksi ensimmäisiä tallennetun ohjelman tietokoneita ja ensimmäinen elektroninen tallennetun ohjelman tietokone.[1][3] Tietokoneella ajettiin onnistuneesti 21. kesäkuuta 1948 tallennettu ohjelma, joka tuotti odotetun tuloksen.[1][3]

IBM SSEC oli mahdollisesti ensimmäinen tietokone, joka kykeni tallennettujen käskyjen aritmeettiseen manipulaatioon (rajattu määritelmä tallennetun ohjelman tietokoneelle), mutta se toimi enemmän kiinteän ohjelman koneen tavoin.[4] Erääksi tallennetun ohjelman tietokoneen ominaisuudeksi mainitaan sen kyky avustaa sen omien ohjelmien valmistelussa: joustavuus, joka mahdollistaa ohjelmointikielen kääntäjät ja käyttöjärjestelmät eivät ole mahdollisia kiinteätoimiselle koneelle.[4]

Aiemmat tietokoneet kuten Colossus ja ENIAC vaativat kytkentöjen muuttamista kun ohjelmaa muutettiin.[4][5] ENIAC:iin tehtiin muutoksia, jolloin sen operaatiot voitiin tallettaa numeerisessa muodossa eli ohjelmana[4] ja vuonna 1948 sitä käytettiin tallennetun ohjelman tietokoneena.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c The Manchester Small Scale Experimental Machine -- "The Baby" curation.cs.manchester.ac.uk. Viitattu 25.8.2017.
  2. Guy Fedorkow: About the Computer History Museum’s IBM 1401 Machines computerhistory.org. 19.2.2015. Viitattu 28.1.2020. (englanniksi)
  3. a b Rául Rojas & Ulf Hashagen: The first computers: history and architectures, s. 379. MIT Press, 2002. ISBN 978-0-262-68137-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.1.2020). (englanniksi)
  4. a b c d Allan Olley: Existence Precedes Essence - Meaning of the Stored-Program Concept (PDF) individual.utoronto.ca. Viitattu 3.4.2022. (englanniksi)
  5. B. Jack Copeland: The Modern History of Computing plato.stanford.edu. 2006. Viitattu 7.10.2021. (englanniksi)
  6. ENIAC epictechnologyforgreatjustice.weebly.com. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)