Talasin taistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Talasin taistelu
Kartta Talasin taistelusta
Kartta Talasin taistelusta
Päivämäärä:

751

Paikka:

Talasjoki, nykyinen Kirgisia

Lopputulos:

Abbasidien voitto

Osapuolet

Abbasidit
Tiibetin valtakunta

Tang-dynastia

Komentajat

Ziyad ibn Salih

Gao Xianzhi

Talasin taistelu on vuonna 751 käyty taistelu Kiinan Tang-dynastian ja arabien Abbasidien kalifaatin välillä. Abbasidit voittivat taistelun, mutta sen sotilaallinen merkitys jäi pieneksi. Taistelulla on kuitenkin ollut merkittävä vaikutus etenkin islamilaisen maailmassa. Taistelun jälkeen molempien osapuolten laajenemispyrkimykset Keski-Aasiassa pysähtyivät erinäisistä syistä.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tang-dynastia oli hiljalleen laajentunut länteen Silkkitien myötäisesti 600-luvusta lähtien. Kiinalaisten vaikutusvalta uloittui Ferganan laaksoon saakka 700-luvulle tultaessa. Umaijadien kalifaatti laajeni samoihin aikoihin voimakkaasti itään saavuttaen myöskin Ferganan laakson. Kiinalaiset ja umajidit ottivat yhteen kahdesti vuosina 715 ja 717. Abbasidit kaappasivat vallan kalifaatissa vuonna 750 ja ryhtyivät vahvistamaan asemiaan valtakunnan jokaisessa kolkassa. Tämä johti rajakiistoihin myös Ferganan laaksossa. Lopulta paikallisten hallitsijoiden valtataistelu sai kiinalaiset ja arabit ajatumaan konfliktiin.[1][2]

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuussa 751 abbasidien ja kiinalaisten joukot kohtasivat Talasjoen liepeillä. Kiinan vanha vihollinen Tiibetin valtakunta osallistui taisteluun abbasidien puolella. Kiinalaisten joukkoja oli puolestaan vahvistamassa karlukkeja palkkasotureina. Arviot joukkojen suuruudesta vaihtelevat kymmenien tuhansien ja sadantuhannen välillä. Tarkkoja lukuja ei ole, mutta oletettavasti abbasidien joukot olivat suurilukuisemmat.[1][2]

Taistelu kesti aikalaislähteiden mukaan viisi päivää. Taistelun aikana karlukit loikkasivat abbasidien puolelle ja hyökkäsivät kiinalaisten selustaan. Lopulta kiinalaiset lyötiin selvästi ja vain hyvin pieni osa joukoista pääsi pakenemaan. Suuri osa kiinalaisten joukoista kaatui ja lisäksi tuhansia jäi sotavangeiksi. Abbasidien tappiot olivat myös merkkitävät, eivätkä he edenneet taistelun jälkeen vastustajan alueelle.[1]

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, vauhdittiko Talasin taistelu islamin tuloa Keski-Aasiaan. Monet lähialueiden turkkilaiset kansat kääntyivät islamiin taistelun jälkeisinä vuosina. Taistelun merkittävin seuraus ei ollut sotilaallinen. Kiinalaisissa sotavangeissa oli myös armeijan artesaaneja, jotka vietiin abbasidien kalifaatin pääkaupunkiin Bagdadiin. Siellä he opettivat taitojaan arabeille, joista merkittävin uusi oppi oli paperin valmistus. Siten paperi levisi Lähi-itään ja myöhemmin Eurooppaan.[1]

Tang-dynastia natisi samaan aikaan liitoksistaan. Syksyllä Mantšuriassa syttyi kapina, jota seurasi vakavampi An Lushanin kapina vuosina 755–763. Valtakunnan kaikki armeijat kutsuttiin kukistamaan kapinaa, jolloin ote Keski-Aasiasta kirposi. Tang-dynastia ei saavuttanut enää kapinan jälkeen entistä voimaansa. Keski-Aasia jäi arabialaisen kulttuurin vaikutuspiiriin ja seuraavan 250 vuoden aikana alue islamisoitui.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kallie Szczepanski: The Battle of Talas ThoughtCo. Viitattu 19.9.2017. (englanniksi)
  2. a b Catherine Putz: The Battle That Kept the Chinese Out of Central Asia The Diplomat. Viitattu 19.9.2017. (englanniksi)