Talasin taistelu
| Talasin taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Kartta Talasin taistelusta
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
Talasin taistelu on vuonna 751 tapahtuneeksi väitetty taistelu Kiinan Tang-dynastian ja arabien Abbasidien kalifaatin välillä. Taistelusta kertovat lähteet ovat kuitenkin epävarmalla pohjalla.
Abbasidien kerrotaan voittaneen taistelun, mutta sen sotilaallinen merkitys jäi pieneksi. Taistelulla olisi kuitenkin ollut merkittävä vaikutus etenkin islamilaisessa maailmassa. Oletetun taistelun jälkeen molempien osapuolten laajenemispyrkimykset Keski-Aasiassa pysähtyivät erinäisistä syistä.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tang-dynastia oli laajentunut länteen Silkkitietä seuraten 600-luvulta lähtien siten, että kiinalaisten vaikutusvalta ulottui Ferganan laaksoon 700-luvulle tultaessa. Umaijadien kalifaatti laajeni samoihin aikoihin itään ja saavutti myös Ferganan laakson. Kiinalaiset ja umaijadit ottivat yhteen kahdesti vuosina 715 ja 717. Abbasidit kaappasivat vallan kalifaatissa vuonna 750 ja ryhtyivät vahvistamaan asemiaan valtakunnan jokaisessa kolkassa. Tämä johti rajakiistoihin Ferganan laaksossa. Paikallisten hallitsijoiden valtataistelu sai kiinalaiset ja arabit ajautumaan konfliktiin.[1][2]
Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarinan mukaan heinäkuussa 751 abbasidien ja kiinalaisten joukot kohtasivat Talasjoen liepeillä. Kiinan vanha vihollinen Tiibetin valtakunta osallistui taisteluun abbasidien puolella. Kiinalaisten puolella oli myös karlukkeja palkkasotureina. Arviot joukkojen suuruudesta vaihtelevat kymmenien tuhansien ja sadantuhannen välillä. Tarkkoja lukuja ei ole, mutta oletettavasti abbasidien joukot olivat suurilukuisemmat.[1][2]
Taistelu kesti aikalaislähteiden mukaan viisi päivää. Taistelun aikana karlukit loikkasivat abbasidien puolelle ja hyökkäsivät kiinalaisten selustaan. Lopulta kiinalaiset lyötiin selvästi ja vain hyvin pieni osa joukoista pääsi pakenemaan. Suuri osa kiinalaisten joukoista kaatui ja lisäksi tuhansia jäi sotavangeiksi. Abbasidien tappiot olivat myös merkittävät, eivätkä he edenneet taistelun jälkeen vastustajan alueelle.[1]
Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, vauhdittiko Talasin taistelu islamin tuloa Keski-Aasiaan. Monet lähialueiden turkkilaiset kansat kääntyivät islamiin taistelun jälkeisinä vuosina. Taistelun merkittävin seuraus ei ollut sotilaallinen. Tarinan mukaan kiinalaisissa sotavangeissa oli armeijan artesaaneja, jotka vietiin abbasidien kalifaatin pääkaupunkiin Bagdadiin. Siellä he opettivat taitojaan arabeille, joista merkittävin uusi oppi oli paperin valmistus. Siten paperi levisi Lähi-itään ja myöhemmin Eurooppaan.[1] Tarinaa kaapatuista artesaaneista on myös pidetty melko suurella varmuudella myyttinä.[3]
Tang-dynastia natisi samaan aikaan liitoksistaan. Syksyllä Mantšuriassa syttyi kapina, jota seurasi vakavampi An Lushanin kapina vuosina 755–763. Valtakunnan kaikki armeijat kutsuttiin kukistamaan kapinaa, jolloin ote Keski-Aasiasta kirposi. Tang-dynastia ei saavuttanut enää kapinan jälkeen entistä voimaansa. Keski-Aasia jäi arabialaisen kulttuurin vaikutuspiiriin ja seuraavan 250 vuoden aikana alue islamisoitui.[1]
Taistelusta kertovat lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Persialainen muslimihistorioitsija al-Tabari (838–923) ei mainitse laajassa Historiassaan Talasin taistelua, eivät liioin muut varhaiset arabihistorioitsijat. Siitä kertoo vasta abbasidikalifaatin viimeisinä vuosina elänyt historioitsija Ali ibn al-Athir (1160–1233). Asiaan palataan siten ensimmäisen kerran vasta 400 vuotta itse tapahtumien jälkeen. Al-Athirin käyttämät lähteet eivät kuitenkaan ole säilyneet. Historioitsija William Bartholdin mukaan al-Athirin esittämä arabien ja kiinalaisten konfliktin kuvaus vuonna 751 vastaa kiinalaisen historiankirjoituksen kuvausta, joka löytyy teoksesta History of the Tang Dynasty. [4] Al-Athirin mukaan kiinalaisen armeijan koko oli 100 000 miestä. Kiinalaisen lähteen mukaan arabiarmeijan koko oli 200 000 miestä. Näitä lukumääriä pidetään mahdottomina.[5]
Talasin taistelua ei aina mainita abbasidien historiasta kertovissa teoksissa[6][7], mahdollisesti lähteiden puutteen takia. Arkeologit eivät ole löytäneet taistelupaikkaa, mikä viittaa siihen, ettei mitään Talasin suurtaistelua koskaan käyty. Tämä ei sulje pois pienempien kahakoiden mahdollisuutta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Kallie Szczepanski: The Battle of Talas ThoughtCo. Viitattu 19.9.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Catherine Putz: The Battle That Kept the Chinese Out of Central Asia The Diplomat. Viitattu 19.9.2017. (englanniksi)
- ↑ Kennedy, 2004, s. 36
- ↑ Barthold, W.: Turkestan Down to the Mongol Invasion, s. 2–3. Oxford University Press, 1928. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Adam Ali: The Battle of Talas Medievalists.net.
- ↑ Bennison, A. K.: The Great Caliphs. The Golden Age of Abbasid Empire. Tauris, 2011.
- ↑ Hugh Kennedy: When Baghdad Ruled the Muslim World. The Rise and Fall of Islam's Greatest dynasty. Da Capo Press, 2004.