Taiwaninkeihäskuusi
| Taiwaninkeihäskuusi | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Paljassiemeniset Pinophyta |
| Lahko: | Cupressales |
| Heimo: | Sypressikasvit Cupressaceae |
| Alaheimo: | Cunninghamioideae |
| Suku: | Keihäskuuset Cunninghamia |
| Laji: | konishii |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
| Katso myös | |
|
|
|
Taiwaninkeihäskuusi[4] (Cunninghamia konishii) on sypressikasvien heimon keihäskuusten sukuun kuuluva havupuulaji.[2] Taiwaninkeihäskuusi on ainavihanta puu, jota esiintyy luontaisena itäisen ja kaakkoisen Aasian vuoristometsissä. Taiwaninkeihäskuusimetsiä on laajalti hakattu puuteollisuuden tarpeisiin ja elinalueita on raivattu maatalouskäyttöön, minkä vuoksi se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.[1] Joissakin luokituksissa taiwaninkeihäskuusi katsotaan lähisukuisen kiinankeihäskuusen muunnokseksi.[3][5]
Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taiwaninkeihäskuusi on suurikokoinen ainavihanta puu. Se kasvaa noin 40–50 metriä korkeaksi ja voi tulla rungon rinnankorkeusläpimitaltaan yli kolme metriä paksuksi. Latvus on yleensä nuorilla puilla kartiomainen ja pyöristyy vanhemmiten. Oksat haarautuvat kiehkuroina. Rungon kuori on pitkittäin uurteista ja hilseilee pitkinä liuskoina. Kuoren väri vaihtelee harmaanruskeasta punaruskeaan.[2]
Lehdet ovat kapeita, lavaltaan litteitä ja kannaltaan johteisia.[2] Lehtiasento on kierteinen, mutta lehtien lavat usein kääntyvät siirottamaan kampamaisesti sivuille.[2] Lehdet ovat kiiltäväpintaisia ja väriltään syvän vihreitä.[5] Lehden kapeansuikea tai tasasoukan suikea lapa on tavallisesti 12–30 millimetriä pitkä ja 2–3 millimetriä leveä.[2] Lehtilapa on piikkikärkinen ja saattaa olla suora tai sirppimäisesti käyristynyt.[5] Lehden laidat ovat hienosahaiset.[2] Lehdessä on koholla oleva keskisuoni.[2] Ilmarakoja on lehden kummallakin pinnalla. Lehden ranganpuoleisen pinnan eli yläpinnan ilmaraot muodostavat kaksi kapeaa juovaa, joissa on kussakin 3–5 riviä ilmarakoja. Lehden alapinnalla ne muodostavat keskisuonen ympärille kaksi leveää vaaleaa ilmarakojuovaa, joissa on kussakin tavallisimmin 10–20 riviä ilmarakoja.[2]
Yksikotisen taiwaninkeihäskuusen erilliset hedekävyt ja emikävyt muodostuvat samaan puuyksilöön. Hedekävyt kasvavat yksittäin tai enintään kolmen kävyn ryppäissä versojen kärjissä.[5] Hedekäpy koostuu yli viidestäkymmenestä ohueen rankaan kierteisesti kiinnittyneestä hedelehdestä. Hedekäpyryppään tyveä suojaa lyhyiden lehtien valekiehkura.[2]
Emikävyt eli kävyt kasvavat yksittäin tai enintään neljän kävyn ryppäinä versojen kärjissä.[5] Käpy koostuu lukuisista limittäisistä ja muodoltaan kapeatyvisen kolmiomaisista käpysuomuista, jotka asettuvat ohueen rankaan kierteisesti.[2] Kukin käpysuomu muodostuu yhteenkasvettuneesta emisuomusta ja peitinsuomusta.[2] Kypsät kävyt ovat munanmuotoisia tai lähes pallomaisia, 1,8–3 senttimetriä pitkiä ja 1,2–2,5 senttimetriä leveitä.[2][3][5] Jokaiseen hedelmälliseen käpysuomuun kehittyy tavallisesti kaksi siementä.[2]
Siivellinen siemen on litteä, muodoltaan vastapuikea ja 4–6 millimetriä pitkä sekä 3–4 millimetriä leveä.[2] Litteän siemenen laitoihin kiinnittyvät kaksi kapeaa noin yhden millimetrin levyistä lenninsiipeä.[2] Sirkkalehtiä on kaksi.[5]
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taiwaninkeihäskuusi on sypressikasvien heimon (Cupressaceae) keihäskuusten sukuun (Cunninghamia) kuuluva havupuulaji. Jotkin geneettiset tutkimukset ovat puoltaneet lajin luokittelua lähisukuisen kiinankeihäskuusen (Cunninghamia lanceolata) muunnokseksi Cunninghamia lanceolata var. konishii, mutta tutkimuksia on pidetty ongelmallisina niissä käytettyjen viljelypuiden alkuperän epäselvyyksien ja otoksen pienen koon vuoksi.[2][6]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taiwaninkeihäskuusta kasvaa luontaisena Taiwanin saaren pohjois- ja keskiosissa, Kiinan Fujianin maakunnassa, Houaphanin maakunnassa Laosissa sekä Vietnamin Thanh Hóan ja Nghệ Anin maakunnissa.[1] Taiwaninkeihäskuusta esiintyy vuoristoalueilla 960–2 200 metrin korkeudella merenpinnasta.[1]
Taiwaninkeihäskuusi voi kasvaa sekametsissä tai muodostaa pieniä yksilajisia metsiköitä. Se kasvaa usein yhdessä formosansypressin (Chamaecyparis formosensis) ja japaninsypressin muunnoksen Chamaecyparis obtusa var. formosana kanssa.[2][3] Muita näiden metsien tyypillisiä lajeja ovat havupuut Calocedrus formosana, Pinus taiwanensis, Taiwania cryptomerioides ja Pseudotsuga sinensis, alppiruusulaji Rhododendron formosanum sekä vaahterat Acer morrisonense ja Acer kawakamii.[6]
Suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhoja taiwaninkeihäskuusimetsiä on pitkään laajalti hakattu ja kaadettujen metsien tilalle on usein muodostunut viljelysalueita. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton uhanalaisuusluokituksessa taiwaninkeihäskuusi on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.[1]
Osa Taiwanin kannasta kasvaa Yushanin kansallispuistossa, ja joitakin populaatioita kasvaa vietnamilaisissa luonnonpuistoissa. Taiwaninkeihäskuusta on istutettu Taiwanilla uudelleenmetsitysohjelmissa, mutta saarella kasvatetaan usein myös lähisukuista kiinankeihäskuusta. Kiinankeihäskuusen istuttamista on kehotettu välttämään alueilla, joilla kasvaa luonnonvaraisia taiwaninkeihäskuusia risteytymisen ja geeniperimän sekoittumisen välttämiseksi.[1][6]
Merkitys ihmiselle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taiwaninkeihäskuusta käytetään sahapuuna, ja puuteollisuudessa arvostetaan erityisesti aarniometsien vanhoja puita. Puuaines on helposti työstettävää, lahonkestävää, eivätkä termiitit yleensä vahingoita sitä. Sitä on käytetty puurakentamiseen.[1][2] Lajia kasvaa istutettuna lähinnä kasvitieteellisissä kokoelmissa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Farjon, Aljos: A Handbook of the World's Conifers: Revised and Updated Edition, s. 294–296. Leiden: Brill, 2017. ISBN 9789004324428. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Thomas, P. ja Yang, Y.: Cunninghamia konishii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-2. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Farjon: A Handbook of the World's Conifers, 2017, s. 294–296
- ↑ a b c d e Liguo Fu, Yong-fu Yu & Robert R. Mill: Cunninghamia lanceolata var. konishii Flora of China. eFloras.org. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Junikka, Leo; Kurtto, Arto: Cunninghamia konishii Hayata Finto: Kassu - Kasvien suomenkieliset nimet. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.9.2020.
- ↑ a b c d e f g Earle, Christopher J.: Cunninghamia konishii The Gymnosperm Database. 20.5.2020. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Chung, J.D.; Lin, T.P.; Tan, Y.C.; Lin, M.Y. ja Hwang, S.Y.: Genetic diversity and biogeography of Cunninghamia konishii (Cupressaceae), an island species in Taiwan: a comparison with Cunninghamia lanceolata, a mainland species in China. Molecular Phylogenetics and Evolution, 2004, 33. vsk, nro 3, s. 791–801. Elsevier. doi:10.1016/j.ympev.2004.08.011. (englanniksi)