Taivassalo (Päijänne)
Taivassalo [2] on Päijänteen saari Keski-Suomessa Jämsässä kohdassa, missä Vanhanselkä ja Saviselkä kohtaavat toisensa.[2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saari on 3,7 kilometriä pitkä, 2,5 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 5,03 neliökilometriä [a]. Saari on kuitenkin kaksiosainen ja osia yhdistää toisiinsa kapea maakannas. Luoteinen saarenosa on niistä suurempi. Se on 2,5 kilometriä pitkä ja yhtä leveä. Kaakkoinen saarenosa on 2,4 kilometriä pitkä ja 1,2 kilometriä leveä. Saarenosien väliin työntyy etelästä 1,4 kilometriä pitkä ja leveimmillän 270-metrinen Syvälahti, ja koillisen suunnasta toinen 500 metriä pitkä Vanhankylänlahti. Lahtien päiden välissä on 130 metriä pitkä maakannas. Saari sijaitsee pohjoisen Vanhaselän ja eteläisen Saviselän välisessä kohtaamispaikassa. Matkaa saaresta mantereelle on noin 1,5 kilometriä. Lähimpiä saaria on vain muutama. Koillispuolella Vanhankylänlahden edustalla sijaitsee alle 700 metriä pitkä Tupsu ja sen luoteipuolella pieni Lokki, jossa sijaitsee mökki. Pienemmän saaren eteläpäässä sijaitsee 1,2 kilometriä pitkä Vuorissalo. Vuorissalon edessä sijaitsee 20–180 metriä leveä Rupansalmi ,jossa sijaitsee Uodinsaari ja suojaisa Vitikkalanlahti. Taivassalon lounaispuolella on kilometrin päässä Kukkaro, ja saarien väliin jää veneväylä, jossa sijaitsevat myös Vahtsaaret, Marjosaari ja Syväniemenluoto. Vuorissalon eteläpuolella sijaitsevan Kakarissa on kuntarajojen rajapyykki.[2]
Suuren saaren korkein huippu sijaitsee keskellä louteisosaa. Se yltää noin 140 metrin korkeuteen merenpinnasta, jolloin se kohoaa 62 metrin korkeuteen Päijänteen vedenpinnasta mpy. Pienemmän saaren huippu sijaitsee Jyrkänkalliolla ja se kohoaa 47 metrin korkeuteen. Saaren korkeimmat kohdat ovat kallioalueita ja muutenkin saaren maaperän moreenikerros on ohut. Koko saari on metsämaata, jossa suota on vain nimeksi.[2][3][4]
Taivassalon kylä on sijainnut kannaksella. Kylän maatilojen peltopalstoja on edelleen olemassa ja suuressa saaressa on jäljellä kaksi kiinteästi asuttua tilaa. Saarella tosin mainitaan vain yksi vakinainen asukas (vuonna 2010 [5]), 14 vapaa-ajan asuntoa ja 56 kesäasukasta. Nykykartoissa näkyy, että rannoille on rakennettu noin 15 vapaa-ajan asuntoa. Saaren tiestö on vaatimaton ja se käsittää talojen välisen tien ja yhden peltotien. Saaren rantakohteita ovat Herrojenpöytä ja Isohiekka, jotka ovat hiekkarantoja. Herrojenpöydälle tulee kylältä polku. Saaren itä- ja länsipuolella kulkee saaren ohittavat veneväylät ja itäisestä veneväylästä haarautuu Rupansalmeen päättyvä väylä.[2][4]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaren eri osat olivat eri saaria vuoteen 1832 asti, jolloin Kymijokea perattiin ja Päijänteen vedenpinta laski yli metrin. Silloin kohosi saarien väliseen salmeen nykyisten lahtien välinen maakannas [2]. Tästä ovat jotkut päätelleet, että Taivassalon alkuperäinen nimi olisi ollut ”Taivalsalo” sen vuoksi, että saaren halki olisi oikaistu eli taivallettu saaren toiselle puolelle siirryttäessä [6]. Vanhassa Suurruhtinaskunnan yleiskartassa saaren nimi tosiaan kirjoitettiin ”Taivalsalo” [7].
Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Paikkatieto: Taivassalo, paikkatietoalusta.fi, viitattu 12.9.2019
- ↑ a b c d e f g Taivassalo, Jämsä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.9.2019.
- ↑ Taivassalo, Jämsä (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.9.2019.
- ↑ a b Taivassalo, Jämsä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.9.2019.
- ↑ Auri, Elina: Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret (PDF) (s.53 ja 98) Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 4.10.2019.
- ↑ Päijänne–Suomalainen suurjärvi, s.??,
- ↑ Yleiskartta Suuruhtinaskunnasta Päijänteeltä: karttalehti E3 (JPG), 1863, Wikipedia Commons, viitattu 12.9.2019
