Tagajõgi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tagajõgi
Maanosa Eurooppa
Maat Viro
Maakunta Itä-Virumaa, Länsi-Virumaa
Kunnat Alutagusen kunta, Vinnin kunta
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Narvanjoen vesistöalue
Valuma-alue Rannapungerja jõen valuma-alue
Yhtyy Rannapungerja jõgi (12,7 km joensuusta)
Pinta-ala 256,6 km² [1]
Pääuoman osuudet Liivoja, Mustasoo, Tudulinna jõgi
Joen uoman kohteita
Alkulähde Tudu järv
  59.1644°N, 26.7750°E
Laskupaikka Rannapungerja jõgi, Tudulinna
  59.0214°N, 27.1042°E
Sivu-uomat Kaukvere jõgi, Kruusoja
Taajamat Oonurme, Tagajõe, Tudulinna
Mittaustietoja
Pituus 43,8 km [1]
Keskileveys 4 m [2]
Lähdekorkeus 81,2 m mpy. [2]
Laskukorkeus 30,5 m mpy. [2]
Korkeusero 50,7 m [2]
Kaltevuus 1,16 m/km
Keskiylivirtaama 45 – 50 m³/s [2]
Keskivirtaama 1,8 – 2,3 m³/s [2]
Keskialivirtaama 0,02 – 0,03 m³/s [2]
Muuta

Tagajõgi on Virossa Länsi-Virumaalla Vinnissä ja Itä-Virumaalla Alutagusessa virtaava 44 kilometriä pitkä Rannapungerja jõen pisin sivujoki [3]. Se virtaa koko matkallansa Alutagasen alangolla [4].[1][a]

Nimitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joen yläjuoksulla sitä kutsutaan Liivojaksi, keskijuoksulla Mustasooksi ja alajuoksulla Tudulinna jõeksi.[2][3]

Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joen yläjuoksu on harvaan asuttua metsäaluetta ja sen alajuoksu on tiheästi asuttua viljelyaluetta. Joki saa alkuunsa ojasta, joka on kaivettu alkamaan Tudu järvestä. Järvi kuuluu Järvsoohon, joka on osa Tudusoon soidensuojelualuetta. Liivaojan osuus on monin paikoin suoraksi kaivettua ojaa, vaikka se lopuksi saa virrata luontaisessa uomassaan Oonurme ojan yhtymäkohtaan saakka. Alempana siihen yhtyy Muraka raban (suo) lähellä Kaukvere jõgi. Tagajõen laakso on vanha ja leveä. Sen pohjalla olevassa hiekassa ja lietteessä joki tekee meanderimaisia mutkia. Tämä ilmiö jatkuu täältä joensuuhun asti.[1][2][4][a]

Tudulinnasta Pungerjajõgeen asti on joen uoma kaivautunut syvälle hiekkamaahan. Samalla on jokilaakso levittäytynyt puoli kilometriä leveäksi. Tulvatasanko on paikoin kymmenen metriä syvä. Tagajõgi yhtyy pääuomaansa Rannapungerja jõegeen 12,7 kilometriä ennen sen laskua Peipsijärveen.[1][2][a]

Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen lähteiden vähyydestä ja metsämaiden ojittamisesta on ollut kesäisin seurauksena ylä- ja keskijuoksun vedenvähyys. Näin kävi vuoden 1997 kuumana kesänä, jolloin keskijuoksun joenpohja kuivui ja yläjuoksulla joki kutistui joenpohjalle erillisiksi lammikoiksi. Näillä osuuksilla on joki menettänyt luontaisen kalastonsa ja esimerkiksi harjus ei viihdy enää joessa. Kesäisin voi virtaama olla 0,02–0,03 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Huhtikuusta kesäkuun puoliväliin, jolloin lumet sulavat ja niiden vesi virtaa metsäojia pitkin nopeasti jokeen, voi veden virtaama olla 45–50 m³/s.[3][4]

Vesi sisältää runsaasti humusta, joka värjää sen tummanruskeaksi. Sivujoen pääsaastuttajat ovat olleet Tudulinnan kauppala ja joen molemmilla puolilla toimineet metsäyritykset sekä myös eläintuotantoyritykset. Viimeksi mainitut yritykset ovat pienentäneet päästöjään ja joen nykytilaa kuvataan hyväksi. Eliökartoituksissa on havaittu lajitasolla seuraavaa: putkilokasveja esiintyy 17 lajia, joen pohjaeliöistä on yläjuoksulla 20 taksonia ja keskijuoksulla 38 taksonia. Vesikasveja tavataan eniten ylä- ja keskijuoksulla, ja alajuoksulla niitä on vähän. Niitä ovat esimerkiksi sarjarimpi, viiltosara, järvikorte, järvikaisla, isovesitähti, sorsimo (Glyceria plicata), sorsanputki ja sarjarimpi. Joessa viihtyy hyvin yleisenä ulpukka. Pieneliöistä yleisin on purokatka, jota syö erityisesti purotaimen mielellään. Joessa elää myös vuollejokisimpukka, joka myös lisääntyy joessa. Jokirapua ei enää esiinny. Sen vahva, 1800-luvun lopussa elänyt, kanta on menehtynyt muutaman kerran. Viimeksi se katosi rapuruton takia 1960-luvulla, eikä sitä ole enää löytynyt Tagajõesta. Kalalajien kartoitukset tuottivat vuonna 1988 ja 1997 seuraavia kalalajeja: hauki, särki, turpa, säyne, mutu, kivennuoliainen, rantanuoliainen, made, ahven, turpa, kiiski, kivisimppu, seipi, kymmenpiikki ja pikkunahkiainen. Ympäristön metsissä elää metso, teeri, kurki, sääksi, pikkukiljukotka ja mustahaikara, sekä saukko, majava, piisami, lento-orava, susi ja karhu.[5]

Alajuoksun jokilaakso Tudulinnasta alaspäin muodostaa mielenkiintoisen alueen. Joki on uurtanut itsensä yli kymmenen metrin syvyyteen ja hiekan joukossa on paljon orgaanista ainesta kuten ruohoa, puiden lehtiä ja oksia. Hiekasta pilkistää näkyviin puun runkoja ja kaivuutöiden lomassa on tehty havaintoja puunrungoista jopa hiekka- ja savimaakerrosten rajalla. Siellä on puurunkojen joukossa on paljon tammipuun runkoja.[4]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tagajõella on toiminut keskiajalla ja uudella ajalla useita vesimyllyjä. Esikerkiksi L. A. Mellinin kartalla vuodelta 1796 toimi Tudulinnassa vesimylly. Vielä viime vuosisadan keskivaiheella joki oli hyvä tukkipuiden uittamiseen Peipsijärven rantaan. Maailmansotien välisinä vuosina sijaitsi Rannapungerja jõen suulla satama, josta liikennöitiin Peipsijärven muihin satamiin.[3][4]

Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tagajõen valuma-alueen pinta-ala on 256,6 neliökilometriä, joka muodostaa 43 % Rannapungerja jõen valuma-alueesta. Tagajõen sivujoista Kruusojan valuma-alueen osaksi tulee 32 % ja Kaukavere jõen 22 %. Tagajõgi on eteläisin Rannapungerjan sivuhaaroista ja sen eteläpuolella sijaitsee Avijõen sekä joidenkin pienien ojien valuma-alueet. Lännessä virtaavat Kunda jõgi ja sen sivuhaarat, joiden yhteinen vedenjakaja vastaa Tagajõen valuma-alueeseen. Vastaavasti pohjoisessa sijaitsee Purtse jõen valuma-alue. Vedenjakaja-alueelle voidaan myös sijoittaa suuri Muraka raba, jonka itäpuolelle virtaa jo Rannapungerjaan yhtyvä Härjaoja.[6][7][a]

Sivu-uomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tagajõen suurimpia sivu-uomia on lueteltu seuraavassa taulukossa.[6]

yhtyy
Tagajõgeen
(km suusta)
Nimi Pituus
(km)
Valuma-alue
(km²)
Lähde
7 Kruusoja 26 81 [8]
23 Kaukvere jõgi 21 57 [9]
28 Oonurme oja 7 10 [10]
29 Mustasoo oja 6 8 [11]

Järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähdejärven Tudu järven lisäksi valima-alueella sijaitsee lukuisasti suolampareita ja muutama nimetön tekolampi tai -järvi.[a]

Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kohteen pituus, leveys ja ympäristön kasvillisuus, asutus ja nimistöä on tarkistettu tai mitattu Internetin Google-, Bing-, ACME- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen annettuja koordinaatteja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Keskkonnaregister: Tagajõgi (VEE1059900) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 13.10.2020. (viroksi)
  2. a b c d e f g h i j Marvet, Ann: Hoiualadega jõed Virumaal 1, 2010, s. 53
  3. a b c d Tagajõgi, eestigiid.ee, viitattu 15.10.2020
  4. a b c d e Marvet, Ann: Hoiualadega jõed Virumaal 1, 2010, s. 54–56
  5. Marvet, Ann: Hoiualadega jõed Virumaal 1, 2010, s. 56–61
  6. a b Keskkonnaregister: Rannapungerja jõgi (VEE1058700) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 13.10.2020. (viroksi)
  7. Rannapungerja jõgi, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 14.10.2020
  8. Keskkonnaregister: Kruusoja (VEE1060400) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 15.10.2020. (viroksi)
  9. Keskkonnaregister: Kaukvere jõgi (VEE1060200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 15.10.2020. (viroksi)
  10. Keskkonnaregister: Oonurme oja (VEE1060100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 15.10.2020. (viroksi)
  11. Keskkonnaregister: Mustasoo oja (VEE1060000) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 15.10.2020. (viroksi)