Siirry sisältöön

Tadej Pogačar

Wikipediasta
Tadej Pogačar
Pogačar vuonna 2022.
Pogačar vuonna 2022.
Henkilötiedot
Syntynyt21. syyskuuta 1998 (ikä 27)
Kansalaisuus  Slovenia
Pyöräilijä
Pituus 176 cm[1]
Paino 66 kg[1]
Joukkue UAE Team Emirates
Laji maantiepyöräily
Rooli ajaja
Ura
Ammattilaisjoukkue(et)
2017
2018
2019–		 ROG-Ljubljana
Ljubljana-Gusto-Xaurum
UAE Team Emirates
Suurimmat voitot

Ranskan ympäriajo 2020, 2021, 2024, 2025, mäkikirikilpailu 2020, 2021, 2025, nuorten kilpailu 2020, 2021, 2022, 2023, 21 etappia
Italian ympäriajo 2024, mäkikirikilpailu 2024, 6 etappia
Maantieajon maailmanmestaruus 2024, 2025
Maantieajon Euroopan-mestaruus 2025
Espanjan ympäriajo, nuorten kilpailu 2019, 3 etappia
Liège–Bastogne–Liège 2021, 2024, 2025
Lombardian ympäriajo 2021, 2022, 2023, 2024, 2025
Flanderin ympäriajo 2023, 2025, 2026
Milano – San Remo 2026
Strade Bianche 2022, 2024, 2025, 2026
Amstel Gold Race 2023
La Flèche Wallonne 2023, 2025
Tirreno–Adriatico 2021, 2022
Pariisi–Nizza 2023
Katalonian ympäriajo 2024
Critérium du Dauphiné 2025
Kalifornian ympäriajo 2019
UAE Tour 2021, 2022, 2025
Grand Prix Cycliste de Montréal 2022, 2024
Slovenia Maantieajon Slovenian-mestaruus 2023
Slovenia Aika-ajon Slovenian-mestaruus 2019, 2020, 2023

Tiedot päivitetty: 6. huhtikuuta 2026

Aiheesta muualla
tadejpogacar.com
Mitalit
Maa:  Slovenia
Miesten pyöräily
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Tokio 2020 maantieajo
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Zürich 2024 maantieajo
Kultaa Kultaa Kigali 2025 maantieajo
Pronssia Pronssia Glasgow 2023 maantieajo
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Guilherand-Granges 2025 maantieajo

Tadej Pogačar (s. 21. syyskuuta 1998 Komenda, Gorenjska, Slovenia) on slovenialainen maantiepyöräilijä. Hän on voittanut neljä kertaa Ranskan ympäriajon, kerran Italian ympäriajon sekä kahdesti maantieajon maailmanmestaruuden ja kerran Euroopan-mestaruuden. Yksipäiväisistä monumenteista hän on voittanut viidesti Lombardian ympäriajon, kolmesti Liège–Bastogne–Liègen ja Flanderin ympäriajon sekä kerran Milano – San Remon.[1][2]. Pogačar edusti kotimaansa joukkueita ROG-Ljubljanaa vuonna 2017 ja Ljubljana-Gusto-Xaurumia 2018. Kaudesta 2019 alkaen hän on ajanut UCI World Tour -tason UAE Team Emirates -tallissa.[1][2][3]

Pogačar saavutti EM-pronssia junioreiden maantieajossa 2016. Hän voitti amatöörien tärkeimpänä etappikilpailuna pidetyn Tour de l'Avenirin 2018. Ensimmäisen metkittävän ammattilaisvoittonsa hän saavutti Volta ao Algarve -kilpailussa 2019.[1][2] Hän voitti samana vuonna UCI World Tour -sarjaan kuuluneen Kalifornian ympäriajon 16 sekunnin erolla Sergio Higuitaan[4]. Hän sijoittui kolmanneksi uransa ensimmäisessä suuressa ympäriajossa, Espanjan ympäriajossa 2019. Hän voitti kolme vuorietappia: Andorrassa ajetun yhdeksännen, Los Machucosiin päättyneen 13. ja Plataforma de Gredosiin päättyneen 20. etapin. Hän voitti lisäksi nuorten kilpailun ja oli pistekilpailussa kolmas.[1]

Pogačar voitti yhdeksännen, 15. ja 20. etapin Ranskan ympäriajossa 2020.[1] Kokonaiskilpailun hän voitti 59 sekunnin erolla Primož Rogličiin.[5] Kokonaisvoitto ratkesi toiseksi viimeisellä etapilla, aika-ajossa, jossa hän kukisti Rogličin minuutilla ja 56 sekunnilla.[6] Lisäksi hän voitti mäkikirikilpailun ja nuorten kilpailun.[1]

Pogačar voitti 2021 World Tour -kilpailut UAE Tourin, Tirreno–Adriaticon, Liège–Bastogne–Liègen ja Lombardian ympäriajon. Ranskan ympäriajossa hän voitti viidennen, 17. ja 18. etapin. Hän johti kokonaiskilpailua seitsemännestä etapista alkaen ja voitti sen lopulta viiden minuutin ja 20 sekunnin erolla Jonas Vingegaardiin.[7] Lisäksi hän voitti mäkikirikilpailun ja nuorten kilpailun. Tokion olympialaisissa hän saavutti maantieajon pronssia.[1]

Pogačar voitti 2022 World Touriin kuuluneet UAE Tourin, Strade Bianchen, Tirreno–Adriaticon, Grand Prix Cycliste de Montréalin ja Lombardian ympäriajon. Ranskan ympäriajossa hän voitti kuudennen, seitsemännen ja 17:nnen etapin. Kokonaiskilpailussa hän sijoittui toiseksi, ja voitti nuorten kilpailun.[1]

Vuonna 2023 Pogačar voitti Pariisi–Nizzan.[1] Hän voitti Flanderin ympäriajon 16 sekunnin erolla Mathieu van der Poeliin. Hänestä tuli Louison Bobet'n ja Eddy Merckxin jälkeen vasta kolmas pyöräilijä, joka on uransa aikana voittanut sekä Ranskan että Flanderin ympäriajon[8] sekä Merckxin jälkeen toinen pyöräilijä, joka on voittanut vähintään kolme eri monumenttikilpailua alle 25-vuotiaana[9]. Hän voitti samana vuonna myös Amstel Gold Racen ja La Flèche Wallonnen. Ranskan ympäriajossa hän voitti kuudennen ja 20. etapin. Kokonaiskilpailussa hän oli toinen, ja voitti nuorten kilpailun. Glasgow'n MM-kilpailuissa hän saavutti maantieajon pronssia.[1] Lokakuussa hän voitti kolmannen kerran peräkkäin Lombardian ympäriajon. Hän lähti irtiottoon 31 kilometriä ennen maalia ja voitti kilpailun lopulta 52 sekunnin erolla Andrea Bagioliin[10].

Pogačar voitti vuoden 2024 Strade Bianchen 81 kilometrin sooloajon jälkeen[11]. Katalonian ympäriajon hän voitti neljän etappivoiton myötä[1], ja Liége–Bastogne–Liégen 34 kilometrin irtioton jälkeen[12]. Hän voitti Italian ympäriajon yhdeksän minuutin ja 56 sekunnin erolla Daniel Martíneziin[13]. Hän voitti myös mäkikirikilpailun sekä toisen, seitsemännen, kahdeksannen, 15., 16. ja 20. etapin. Hän voitti saman vuoden Ranskan ympäriajon kokonaiskilpailun kuuden minuutin ja 17 sekunnin erolla Jonas Vingegaardiin[14]. Hän voitti kilpailun neljännen, 14., 15., 19., 20. ja 21. etapin.[1] Hänestä tuli ensimmäinen pyöräilijä 26 vuoteen, joka voitti samana vuonna miesten Italian ja Ranskan ympäriajot[14]. Hän voitti 2024 myös Grand Prix Cycliste de Montréal -kilpailun[1]. Syyskuun lopulla hän voitti maantieajon maailmanmestaruuden. Hän irtosi pääjoukosta sata kilometriä ennen maalia, ja tavoitettuaan edellä ajaneen irtiottoryhmän karkasi siitä 50 kilometriä ennen maalia. Hän voitti kilpailun 34 sekunnin erolla australialaiseen Ben O'Connoriin. Pogačarista tuli Eddy Merckxin (1974), Stephen Rochen (1987) ja Annemiek van Vleutenin (2022) jälkeen neljäs pyöräilijä, joka on voittanut samalla kaudella Italian ja Ranskan ympäriajot sekä maantieajon maailmanmestaruuden.[15] Kauden päätteeksi hän voitti Lombardian ympäriajon. Hän lähti irtiottoon Sormanon nousussa 48 kilometriä ennen maalia ja voitti kilpailun lopulta kolmen minuutin ja 16 sekunnin erolla Remco Evenepoeliin. Hänestä tuli Fausto Coppin (1946–1949) jälkeen toinen pyöräilijä, joka on voittanut Lombardian ympäriajon neljästi peräkkäin.[16]

Pogačar voitti vuonna 2025 World Tour -sarjaan kuuluneen UAE Tourin.[1] Hän voitti Strade Bianchen karattuaan irtiottokumppaniltaan Tom Pidcockilta 18,6 kilometriä ennen maalia. Hän oli kaatunut 50 kilometriä ennen maalia.[17] Hän voitti Flanderin ympäriajon karattuaan kärkiryhmästä Oude Kwaremontin nousussa.[18] Pariisi–Roubaix'ssa hän sijoittui toiseksi. Hän voitti La Flèche Wallonnen kymmenen sekunnin erolla Kévin Vauqueliniin.[19] Hän voitti myös Liége–Bastogne–Liégen irtauduttuaan kärkijoukosta Cote de la Redouten nousussa 35 kilometriä ennen maalia. Maalissa hän oli yli minuutin ennen toiseksi sijoittunutta Giulio Cicconea. Samalla hänestä tuli ensimmäinen pyöräilijä, joka on sijoittunut kuudessa peräkkäisessä monumenttiklassikossa kolmen parhaan joukkoon.[20] Kesäkuussa hän voitti Critérium du Dauphinén 59 sekunnin erolla Jonas Vingegaardiin.[21] Ranskan ympäriajossa hän voitti neljännen, seitsemännen, 12. ja 13. osuuden. Hän siirtyi kokonaiskilpailun johtoon viidennen etapin jälkeen päihitettyään kokonaiskilpailua johtaneen Mathieu van der Poelin aika-ajoetapilla minuutin ja 28 sekunnin erolla. Pogačar menetti johtoasemansa heti seuraavalla etapilla EF Education–EasyPost-tallin Ben Healylle, mutta siirtyi uudestaan kokonaiskilpailun johtoon heti seitsemännen etapin jälkeen. Kymmenennellä etapilla Ben Healy onnistui nousemaan vielä kerran kilpailun johtoon, mutta Pogačar otti lopullisesti kilpailun hallintaansa 12. etapilla, jonka jälkeen hän pysyi kokonaiskilpailun johdossa loppuun asti voittaen sen lopulta 4 minuutin ja 24 sekunnin erolla Vingegaardiin. Lisäksi hän voitti mäkikirikilpailun ja oli pistekilpailussa toinen.[1] Syyskuussa hän voitti Kigalissa toisen peräkkäisen maantieajon maailmanmestaruutensa 66 kilometrin sooloajon jälkeen lähes puolentoista minuutin erolla Remco Evenepoeliin.[22] Viikkoa myöhemmin hän voitti maantieajon Euroopan-mestaruuden Guilherand-Granges'ssa 31 sekunnin erolla Evenepoeliin.[23] Seuraavana viikonloppuna hän voitti viidennen kerran peräkkäin Lombardian ympäriajon kukistettuaan jälleen toiseksi sijoittuneen Evenepoelin minuutin ja 48 sekunnin erolla. Hänestä tuli ensimmäinen pyöräilijä, joka on voittanut saman monumentin viitenä peräkkäisenä vuonna ja ensimmäinen, joka on sijoittunut kolmen parhaan joukkoon kaikissa viidessä monumentissa samana vuonna. Hän on myös Eddy Merckxin jälkeen ensimmäinen, joka on voittanut kolme monumenttia samana vuonna.[24]

Pogačar voitti vuoden 2026 Strade Bianchen 80 kilometrin sooloajon jälkeen.[25] Hän voitti Milano – San Remon kukistettuaan loppukirissä irtiottokumppaninsa Tom Pidcockin.[26] Flanderin ympäriajon hän voitti karattuaan Mathieu van der Poelilta mukulakivinousussa 18 kilometrin päässä maalista.[27] Hänestä tuli ensimmäinen pyöräilijä, joka on voittanut neljä peräkkäistä monumenttiklassikkoa.[28]

Saavutuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet: Pro Cycling Stats[1], Cycling Archives[2]

2016
Course de la Paix Juniors, 2. etapin voitto
Aika-ajon junioreiden Slovenian-mestaruus
Giro della Lunigiana, kokonais- ja pistekilpailun sekä 3. etapin voitto
EM-kilpailut, pronssia junioreiden maantieajossa
2017
Carpathian Couriers Race U-23, nuorten kilpailun voitto
Slovenian ympäriajo, nuorten kilpailun voitto
2018
Grand Prix Priessnitz spa, kokonais- ja mäkikirikilpailun, nuorten kilpailun ja 3. etapin voitto
Slovenian ympäriajo, nuorten kilpailun voitto
Tour de l'Avenir, kokonaiskilpailun voitto
Giro della Regione Friuli Venezia Giulia, kokonaiskilpailun ja nuorten kilpailun voitto
2019
Volta ao Algarve, kokonaiskilpailun, nuorten kilpailun ja 2. etapin voitto
Baskimaan ympäriajo, kokonaiskilpailussa kuudes, nuorten kilpailun voitto
Kalifornian ympäriajo, kokonaiskilpailun, nuorten kilpailun ja 6. etapin voitto
Aika-ajon Slovenian-mestaruus
Slovenian ympäriajo, nuorten kilpailun voitto
Espanjan ympäriajo, kokonaiskilpailussa kolmas, nuorten kilpailun voitto, pistekilpailussa toinen, 9., 13. ja 20. etapin voitto
2020
Volta a la Comunitat Valenciana, kokonaiskilpailun, nuorten kilpailun sekä 2. ja 4. etapin voitto
UAE Tour, kokonaiskilpailussa toinen, nuorten kilpailun ja 5. etapin voitto
Aika-ajon Slovenian-mestaruus
Critérium du Dauphiné, kokonaiskilpailussa neljäs
Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailun, mäkikirikilpailun ja nuorten kilpailun sekä 9., 15. ja 20. (aika-ajo) etapin voitto, 4. etapilla toinen, 17. etapilla kolmas
Liège–Bastogne–Liège, kolmas
2021
UAE Tour, kokonaiskilpailun, nuorten kilpailun ja 3. etapin voitto
Tirreno–Adriatico, kokonais- ja mäkikirikilpailun, nuorten kilpailun sekä 4. etapin voitto
Baskimaan ympäriajo, kokonaiskilpailussa kolmas, 3. etapin voitto
Liège–Bastogne–Liège, voitto
Slovenian ympäriajo, kokonais- ja mäkikirikilpailun sekä 2. etapin voitto
Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailun, mäkikirikilpailun ja nuorten kilpailun voitto sekä 5. (aika-ajo), 17. ja 18. etapin voitto, 2. etapilla toinen
Olympialaiset, maantieajon pronssia
EM-kilpailut, maantieajossa viides
MM-kilpailut, aika-ajossa kymmenes
Tre Valli Varesine, kolmas
Lombardian ympäriajo, voitto
2022
UAE Tour, kokonaiskilpailun, nuorten kilpailun sekä 4. ja 7. etapin voitto
Strade Bianche, voitto
Tirreno–Adriatico, kokonais- ja mäkikirikilpailun, nuorten kilpailun sekä 4. ja 6. etapin voitto
Milano – San Remo, viides
Flanderin ympäriajo, neljäs
Slovenian ympäriajo, kokonais- ja pistekilpailun sekä 3. ja 5. etapin voitto
Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailun toinen, nuorten kilpailun voitto, pistekilpailussa kolmas, 6., 7. ja 17. etapin voitto, 18. etapin toinen, 1. (aika-ajo), 8. ja 20. (aika-ajo) etapilla kolmas
Grand Prix Cycliste de Montréal, voitto
MM-kilpailut, aika-ajossa kuudes
Giro dell'Emilia, toinen
Tre Valli Varesine, voitto
Lombardian ympäriajo, voitto
2023
Jaén Paraiso Interior, voitto
Vuelta a Andalucia, kokonais- ja pistekilpailun sekä 1., 2. ja 4. etapin voitto
Pariisi–Nizza, kokonais- ja pistekilpailun, nuorten kilpailun sekä 4. 7. ja 8. etapin voitto
Milano – San Remo, neljäs
E3 Saxo Bank Classic, kolmas
Flanderin ympäriajo, voitto
Amstel Gold Race, voitto
La Flèche Wallonne, voitto
Aika-ajon ja maantieajon Slovenian-mestaruus
Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailussa toinen, nuorten kilpailun sekä 6. ja 20. etapin voitto, 14. ja 16. (aika-ajo) etapilla toinen, 1., 2. ja 13. etapilla kolmas
MM-kilpailut, maantieajon pronssia
Coppa Sabatini, kolmas
Giro dell'Emilia, toinen
Lombardian ympäriajo, voitto
2024
Strade Bianche, voitto
Milano – San Remo, kolmas
Katalonian ympäriajo, kokonais-, piste- ja mäkikirikilpailun sekä 2., 3., 6. ja 7. etapin voitto
Liége–Bastogne–Liége, voitto
Italian ympäriajo, kokonais- ja mäkikirikilpailun voitto, 2., 7. (aika-ajo), 8., 15., 16. ja 20. etapin voitto, 14. (aika-ajo) ja 16. etapilla toinen, 1. etapilla kolmas
Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailun voitto, mäkikirikilpailussa toinen, 4., 14., 15., 19., 20. ja 21. (aika-ajo) etapin voitto, 7. etapilla (aika-ajo) ja 11. etapilla toinen
Grand Prix Cycliste de Montréal, voitto
MM-kilpailut, maantiejossa kultaa
Giro dell'Emilia, voitto
Lombardian ympäriajo, voitto
2025
UAE Tour, kokonaiskilpailun, 3. ja 7. etapin voitto
Strade Bianche, voitto
Milano – San Remo, kolmas
Flanderin ympäriajo, voitto
Pariisi–Roubaix, toinen
Amstel Gold Race, toinen
La Flèche Wallonne, voitto
Liége–Bastogne–Liége, voitto
Critérium du Dauphiné, kokonais- ja pistekilpailun sekä 1., 6. ja 7. etapin voitto
Ranskan ympäriajo, kokonais- ja mäkikirikilpailun sekä 4., 7., 12. ja 13. (ylämäkiaika-ajo) etapin voitto, pistekilpailussa sekä 2., 5. (aika-ajo), 14. ja 18. etapilla toinen, 19. etapilla kolmas
Grand Prix Cycliste de Montréal, toinen
MM-kilpailut, maantieajon kultaa, aika-ajossa neljäs
EM-kilpailut, maantieajon kultaa
Tre Valli Varesine, voitto
Lombardian ympäriajo, voitto
2026
Strade Bianche, voitto
Milano – San Remo, voitto
Flanderin ympäriajo, voitto

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Tadej Pogačar procyclingstats.com. Viitattu 6.4.2026. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Tadej Pogačar cyclingarchives.com. Viitattu 10.2.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Tadej Pogacar firstcycling.com. Viitattu 22.3.2026. (englanniksi)
  4. ↑ 2019»14th Amgen Tour of California (2.UWT) General classification procyclingstats.com. Viitattu 19.5.2019. (englanniksi)
  5. ↑ 2020»107th Tour de France (2.UWT) procyclingstats.com. Viitattu 20.9.2020. (englanniksi)
  6. ↑ 2020»107th Tour de France (2.UWT) Stage 20 (ITT) » Lure › La Planche des Belles Filles (36.2k) procyclingstats.com. Viitattu 20.9.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Tadej Pogacar wins 2021 Tour de France as Van Aert takes final stage cyclingnews.com. 18.7.2021. Viitattu 18.7.2021. (englanniksi)
  8. ↑ Tour of Flanders: Tadej Pogacar wins Monument one-day classic bbc.com. 2.4.2023. Viitattu 3.4.2023. (englanniksi)
  9. ↑ TADEJ POGACAR IS 'INCREDIBLY SCARY PROSPECT' FOR EVERY RIDER AFTER TOUR OF FLANDERS WIN - DAN LLOYD eurosport.com. 3.4.2023. Viitattu 3.4.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Tadej Pogacar wins Il Lombardia for a third time in a row cyclingnews.com. 7.10.2023. Viitattu 11.10.2023. (englanniksi)
  11. ↑ Strade Bianche: Tadej Pogacar claims stunning solo win bbc.com. 2.3.2024. Viitattu 3.3.2024. (englanniksi)
  12. ↑ Race Center liege-bastogne-liege.be. 21.4.2024. Amaury Sport Organisation. Viitattu 21.4.2024. (englanniksi)
  13. ↑ 2024 » 107th Giro d'Italia (2.UWT) procyclingstats.com. Viitattu 27.5.2024. (englanniksi)
  14. ↑ a b Tadej Pogačar juhlii Ranskan ympäriajon voittoa yle.fi. 21.7.2024. Viitattu 21.7.2024.
  15. ↑ Pogacar completes 'Triple Crown' with first world title bbc.com. 29.9.2024. Viitattu 29.9.2024. (englanniksi)
  16. ↑ Tadej Pogacar powers to record-equalling fourth straight win at Il Lombardia to cap off sensational season eurosport.com. 12.10.2024. Viitattu 12.10.2024. (englanniksi)
  17. ↑ Pogacar beats Pidcock in Strade epic despite crash bbc.com. 8.3.2025. Viitattu 10.3.2025. (englanniksi)
  18. ↑ Tadej Pogačar wins Tour of Flanders solo 6.4.2025. 6.4.2025. Viitattu 6.4.2025. (englanniksi)
  19. ↑ Tadej Pogacar surges to victory at Flèche Wallonne with trademark attack nbcsports.com. 23.4.2025. Viitattu 24.4.2025. (englanniksi)
  20. ↑ Pogacar wins third Liege-Bastogne-Liege title bbc.com. 27.4.2025. Viitattu 28.4.2025. (englanniksi)
  21. ↑ 2025 » 77th Critérium du Dauphiné (2.UWT) procyclingstats.com. Viitattu 16.6.2025. (englanniksi)
  22. ↑ Tadej Pogačar dominates the men's road race at the World Championships to take a second rainbow jersey cyclingweekly.com. 28.9.2025. Viitattu 29.9.2025. (englanniksi)
  23. ↑ 2025 » 10th European Continental Championships ME - Road Race (CC) procyclingstats.com. Viitattu 11.10.2025. (englanniksi)
  24. ↑ Dominant Pogacar wins Il Lombardia to equal record bbc.com. 11.10.2025. Viitattu 11.10.2025. (englanniksi)
  25. ↑ Road cycling: Tadej Pogačar wins men's Strade Bianche 2026, Switzerland’s Elise Chabbey claims women's title olympics.com. 7.3.2026. Viitattu 8.3.2026. (englanniksi)
  26. ↑ Tadej Pogačar voitti pyöräilyn klassikko­kilpailun Milano-San Remon yle.fi. 21.3.2026. Viitattu 22.3.2026.
  27. ↑ Tadej Pogacar vei pyöräilyjättien kohtaamisen näytöstyyliin – voi nousta Eddie Merckxin rinnalle ensi viikolla yle.fi. 5.4.2026. Viitattu 6.4.2026.
  28. ↑ Tadej Pogačar Roars to Record-Equaling Third Ronde Van Vlaanderen Title pelotonpost.com. 5.4.2026. Viitattu 6.4.2026. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tadej_Pogačar&oldid=23931192”