Taborinvuori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Israelissa sijaitsevaa vuorta. Taaborinvuori voi tarkoittaa myös erästä Nurmijärven Palojoella sijaitsevaa kukkulaa.
Taborinvuori
0072התבור והכפר דבוריה מהר דבורה 2012.jpg

Taborvuori ja Daburiyyan kylä.

Sijainti
Korkeus merenpinnasta
563 m
Koordinaatit

Taborinvuori (hepr. ‏Har Tavor‎, arab. Jabal aţ-Ţūr‎ tai Ţābūr)[1] on vuori Israeliin kuuluvalla Jisreelin tasangolla. Korkeutta vuorella 563 metriä. Vuoren huipulla on nykyisin katolilainen kirkko ja ortodoksinen luostari.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä kohti Taborinvuorta.

Taborinvuori sijaitsee Jisreelin tasangon koillisosassa. Sen korkeus merenpinnasta on noin 563 metriä ja ympäröivältä tasangolta noin 500 metriä. Vuori erottuu helposti maamerkkinä ympäristöstään ja näkyy tasangolla pitkänkinmatkan päästä. Leveyttä vuorella on noin 3,5 kilometriä ja muodoltaan se muistuttaa kupolia. Vuori on muodostunut liitukautisista ja neogeenikautisista kalkkikivikerrostumista. Vuoren itärinteellä on myös pleistoseenikautinen basalttimuodostuma. Historiallisesti nykyistä suurempi tammimetsä peittää edelleen osaa vuoresta.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoren kirkko ja luostari.

Taborinvuoren nimi on johdettu foinikialaisten aikaisesta nimestä, joka on puolestaan viitannut aikanaan seemiläiseen jumalaan. Myöhemmät kreikkalaiset lähteet tunsivat jumalan nimellä Zeus Atabúrios ja vuoren nimellä Itabúrion (ʾΙταβύριον) tai Atabúrion (ʾΑταβύριον). Vuoren huipulla on luola, joka on saattanut olla aikanan jonkinlainen pyhättö kyseiselle jumalalle. Paikka mainitaan useammissa eri kohdissa Vanhassa testamentissa.[2]

Hellenistisellä kaudella vuorella sijaitsi linnoitus ja se lienee ollut alueen hallinnollinen keskus. Josephus mainitsee teoksissaan Rooman keisari Vespasianuksen vallanneen paikan ja sanoo vuoren olevan 30 (Λ) stadionia korkea. Kyseessä lienee kuitenkin virhe ja Josephus lienee tarkoittanut 4 stadiaa (Δ).

Sittemmin kristillisessä perinteessä esimerkiksi Kyrillos Jerusalemilainen liitti vuoren Jeesuksen kirkastumiseen (esim. Matt. 17:1). Kristuksen kirkastumisen päivää vietetään monissa kirkkokunnissa 6. elokuuta.

Bysantin valtakunnan kaudella vuoren huipulle rakennettiin basilika, jota vuosien 1100 ja 1187 välillä asuttivat benediktiiniläiset. Sittemmin vuorta pitivät hallussaan temppeliherrat ja muslimit. Fransiskaanit alkoivat rakennuttaa uutta kirkkoa vanhan basilikan perustalle vuonna 1873 ja kirkko vihittiin vuonna 1924. Kirkon vieressä on myös ortodoksinen luostari. Israeliin vuori on kuulunut juutalaisten joukkojen vallattua sen israelin itsenäisyyssodan aikana 15. toukokuuta 1948.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kerkko Hakulinen, Sirkka Paikkala: Eksonyymit Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 14.12.2019.
  2. a b c Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 19 Som-Tn, s. 426-427. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]