Tabernaakkeli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tabernaakkeli Kölnistä, noin 1180. Kullattua pronssia ja kuparia puukehikossa, emalia ja mursunluuta.
Sakramenttikaappi, Strzegom Puola. Myöhäisgotiikkaa, kuten myös oikealla oleva tabernaakkeli.
Sakramenttikaappi, Wallfahrtskirche Mauer, Itävalta, 1506.

Tabernaakkeli (lat.) tarkoittaa:

  • Sakramenttikaappia eli rakennelmaa, jossa katolisessa kirkossa säilytetään pyhitetty rippileipä eli hostia. Tabernaakkelikaappi on yleensä koristeellinen rakennuksen muotoinen laite, joka on sijoitettu alttarille tai seinän syvennykseen. Nykyisin kaapit ovat yleensä sakramenttikappelissa.[1][2][3]
  • Ilmestysmajasta käytetään monissa kielissä nimitystä tabernaakkeli. Se on pyhäkköteltta, jonka Israelin kansa rakensi Vanhan testamentin mukaan erämaavaelluksellaan,[1] tai kannettavaa lipasta, jossa liitonarkkia säilytettiin.[3]
  • Joissakin protestanttisissa kirkkokunnissa sanaa käytetään myös temppelistä.[1]
  • Tabernaakkeliksi sanotaan myös pylväiden kannattamaa koristeellista katosta alttarin päällä. Goottilaisessa arkkitehtuurissa tabernaakkeli on veistoksia varten tehty teräväharjainen katosrakennelma, jota pienet pylväät kannattelevat.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c ”tabernaakkeli”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5.
  2. a b Taiteen pikkujättiläinen, s. 721. 3. painos. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X.
  3. a b Honour, Hugh & Fleming, John: Maailman taiteen historia, s. 739. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-11486-7.
Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.