Tšekkoslovakialaisen elokuvan uusi aalto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tšekkoslovakialaisen elokuvan uusi aalto on termi, jota käytetään tšekkoslovakialaisista elokuvista 1960-luvun alusta päättyen Tšekkoslovakian neuvostomiehitykseen vuonna 1968. Suuntauksen kuuluneita ohjaajia olivat muun muassa tšekkiläiset Miloš Forman, Věra Chytilová, Ivan Passer, Jaroslav Papoušek, Jiří Menzel, Jan Němec, Jaromil Jireš, Vojtěch Jasný ja Evald Schorm sekä slovakialaiset Dušan Hanák, Juraj Herz, Juraj Jakubisko, Štefan Uher, Ján Kadár ja Elo Havetta. Tšekkoslovakian "uudelle suunnalle" oli ominaista avoimuus ja laadukkuus. Suurin osa Tšekkoslovakialaisen elokuvan uuden aallon elokuvista tuotettiin ja kuvattiin Barrandov-elokuvastudioilla.

Uuden aallon alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikita Hruštšovin noustessa Neuvostoliitossa valtaan Stalinin kuoleman jälkeen alkoi poliittinen "suojasää" idän ja lännen välillä.[1] 1960-luvun alussa olivat myös itäblokin maat saaneet vapauksia Unkarin kansannousun opetuksien jälkeen. Viranomaiset sallivat länsimaisen kulttuurin esiintymiset kunhan pidättäydyttiin räikeimmistä "imperialismin elkeistä", kuten englannin kielen käytöstä esiinnyttäessä.[1] Merkittäviksi Tšekin uuden aallon elokuviksi nousivat Jiří Menzelin Tarkoin vartioidut junat (1966) ja Miloš Formanin Musta Pekka (1964), Vaaleaverikön rakkaus (1965) ja Palaa, palaa! (1967) [2]

Prahan kevät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alexander Dubčekin tultua valtaan tammikuussa 1968 kulttuurituotannon valvonta vapautui hetkeksi. Esimerkiksi Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen ”ikuisiksi ajoiksi” pannaan julistaman Miloš Formanin Palaa, palaa! -komedian sallittiin palata elokuvateattereihin Prahan keväänä.[3]

Neuvostomiehityksen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen Tšekoslovakia-filmin pääjohtajaksi oli nimitetty aikaisemmin kulttuuriministeriön virkamiehenä toiminut Jiří Purš -niminen kommunisti. Käytännössä Puršista tuli Barrandov-elokuvastudioiden ja koko maan elokuvatuotantojen johtaja. Purš oli taivuttanut Tšekkoslovakian elokuvatuotannon puolueen tahtoon mutta oli myös suojellut entisiä elokuvantekijöitä ja pitänyt heitä palkkalistoilla. Merkittävien Tšekkoslovakiaan jääneiden ohjaajien kuten Chytilová ja Menzel ei kuitenkaan sallittu työskennellä vapaasti. Rajoituksien ja tiukan valvonnan takia Tšekkoslovakian uuden aallon tuoreus oli kuitenkin menetetty. [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Forman, Miloš ja Novak, Jan (Suom. Jaakkola, Eeva-Liisa: Otetaan hatkat – Elokuvaohjaajan muistelmat. Otava, Helsinki, 1996. ISBN 951-1-13322-5.
  • Hänninen, Harto: Kinosaurus – Elokuva-friikin vuosisata. Otava, Helsinki, 1997. ISBN 951-1-13577-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Forman ja Novak 1996 s. 170–175.
  2. Kinosaurus, 1997 s. 195–198.
  3. Forman ja Novak 1996 s. 209–211.
  4. Forman ja Novak 1996 s. 339–341.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.