Tšatša

Lasillinen tšatšaa.

Tšatšan valmistamista.

Tšatša (georg. ჭაჭა) on perinteinen väkevä alkoholijuoma Georgiassa. Se valmistetaan useimmiten tislaamalla viinin puristustähteitä (rypäleiden kuoria ja siemeniä) samaan tapaan kuin italialainen grappa, mutta muitakin marjoja ja hedelmiä voidaan käyttää raaka-aineina. Tšatšan kotitarvevalmistus on yleistä.

Perinteiseen tapaan valmistettu tšatša tehdään viininvalmistuksesta jääneistä viinirypäleiden puristustähteistä, joskin joskus on käytetty myös tyrniä tai mulperia. Georgiassa viinirypäleitä ei tavallisesti puristettu täysin kuiviksi, vaan mehu valutetaan kuorimassasta. Jäännökset laitetaan suljettuun astiaan, jossa se käy noin kuukauden ajan. Joskus käyttämistä voidaan tosin jatkaa pidempään. Syntynyt seos kostutetaan viinillä tai etikalla ja se tislataan puulämmitteisessä savipannussa. Tämän jälkeen tšatša kypsyy ihanteellisesti kahden vuoden ajan. Kypsytys tehdään joko vanhoissa viinitynnyreissä, tai maahan haudatuissa saviastioissa (qvevri). Valmiin tšatšan alkoholipitoisuus on 45–65 til-%.

Viinivalmistuksella Kaukasiassa on pitkä historia ja joskus sen on esitetty jopa alkaneen alueelta. Georgiassa arkeologisia viitteitä viininvalmistuksesta on 6000-luvulla eaa. Georgiassa viinistä tuli olennainen osa paikallista kulttuuria. Neuvostoliiton kaudella Georgia oli maan suurimpia viinintuotantoalueita ja viinihistorian kautta säilyivät myös tšatšan valmistamisen perinteet. Tšatšaa on alkujaan valmistettu yksinomaan kotitalouksissa, mutta sen taloudellinen merkitys on myöhemmin kasvanut. Tšatšalla on ollut vuodesta 2011 suojattu maantieteellinen merkintä. Valmistuksessa käytettyjen viinirypäleiden täytyy merkinnän mukaan olla peräisin Kakhetin, Letškhumin, Kartlin, Gurian, Mtskhetan, Samegrelon, Imeretin, Abhasian, Ratšan tai Adžarian viinialueilta.

Georgiassa tšatšaa on joskus käytetty lääkkeen tapaan monelaisiin vaivoihin, kuten kuumeeseen ja ruuansulatusvaivoihin.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tšatša Wikimedia Commonsissa