Tärkkelysperuna

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Perunalajikkeet
Several varieties of potatoes.png
keitettävyyden mukaan
Kiinteämaltoiset perunat
Jauhoiset kiinteämaltoiset perunat
Yleisperunat
Jauhoiset yleisperunat
Jauhoiset perunat
tuleentumisen mukaan
Varhaisperunat
-Kevätperunat
Melko varhaiset perunat
-Kesäperunat
Melko myöhäiset perunat
-Syysperunat
Myöhäiset perunat
-Talviperunat
käyttötarkoituksen mukaan
Ruokaperunat
-Varhaisperunat
-Muut ruokaperunat
Ruokateollisuusperunat
Tärkkelysperunat
valmistuksen mukaan
-Salaattiperunat
-Keittoperunat
-Paistosperunat
-Soseperunat
viljelytavan mukaan
Tavanomaisesti viljellyt perunat
luomuperunat
 n  k  m 

Tärkkelysperuna kuuluu perunalajikkeisiin, jotka ovat erittäin tärkkelyspitoisia ja siksi sopivia elintarvike- ja kemianteollisuuden raaka-aikaiseksi. Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka määrittelee Euroopan unionin jäsenvaltioille suurimmat tuotantomäärät perunantärkkelyksen osalta.

Euroopan unionin säädösten mukaan ei perunoita, joiden tärkkelyspitoisuus on alle 13 prosenttia, voida pitää tärkkelysperunoina. [1]

Tärkeimmät tärkkelysperunalajikkeet Suomessa ovat Hankkijan Tanu, Kardal, Posmo ja Saturna. Jonkin verran viljellään myös merkittävässä määrin Serestraa ja Van Goghia.[1]

Hankkijan Tanu on sopiva tärkkelysperunoiden kauden aloitusperunaksi elokuussa. Vasta syyskuussa Suomessa korjattuna muut Suomessa käytettävät tärkkelysperunat ovat satoisampia.[2]

EU-maille on jaettu tärkkelysperunan osalta markkinointivuoden 2006-2007 loppuun saakka enimmäiskiintiöt tärkkelysperunantuotantoa varten:

  1. Saksa, 656 298 000 kg
  2. Alankomaat, 507 403 000 kg
  3. Ranska, 265 354 000 kg
  4. Tanska, 168 215 000 kg
  5. Puola, 144 985 000 kg
  6. Suomi, 53 178 000 kg, josta Finnamyl, 39 554 000 kg, Järviseudun Peruna, 8 306 000 kg, Evijärven Peruna, 5 318 000 kg
  7. Itävalta, 47 691 000 kg
  8. Tšekki, 33 660 000 kg
  9. Latvia, 5 778 kg
  10. Espanja, 1 943 000 kg
  11. Liettua, 1 211 000 kg
  12. Slovakia, 729 000 kg
  13. Viro, 250 000 kg[1]

Tärkkelysperunaa viljellään Suomessa noin 8 000 hehtaarin pinta-alalla. Sitä tuottaa noin 850 perunanviljelijää pääasiassa Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Tärkkelysperunanviljely on noin 4-6 kertaa niin työllistävää kuin viljanviljely.[3]

Teollisuuden käyttöön tärkkelysperunaksi menevät Kardal 1994- (Raisio Yhtymä) tärkkelysteollisuus, Posmo 1986- (S. G. Nieminen), Saturna 1977- (Raisio Yhtymä tärkkelysteollisuus) ja Hankkijan Tanu 1990- (Boreal Kasvinjalostus) sekä sitä korvaamaan Hankkijan Tomppa (Boreal Kasvinjalostus), Ute 1993- (S. G. Nieminen).

Tärkkelysperunan hinta on ollut 2006 noin 0,22 € / kg tärkkelykselle laskettuna.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemira GrowHow on kehittänyt LORIS Expert-menetelmän, jolla tärkkelysperunan viljelyä voidaan seurata peltolohkoittain. Kerättävän tiedon analysoinnilla uskotaan voitavan parantaan tärkkelysperunan tärkkelyspitoisuutta viljelyssä.[4]

Perunantutkimuslaitos koeviljelee BASF:n Amfloraa ja toista geenimanipuloitua tärkkelysperunaa Suomessa 2010.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Maa- ja metsätalousministeriö: Perunatärkkelyksen tuotannon strategia 2006-2013 (pdf), työryhmämuistio mmm2006:10. s. 12, luettu 4.6.2007
  2. Maaseutukeskusten liitto: Perunalajikkeet 1997. Maaseutukeskusten liiton julkaisuja no 913, Tieto tuottamaan 94. s. 76. ISBN 951-808-053-4, ISSN 0789-9661
  3. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto: Tiedotteet, luettu 4.6.2007
  4. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus: Kemira GrowHow ja perunatärkkelysteollisuus yhteistyöhön - tavoitteena suurempi tärkkelyssato, luettu 5.8.2005