Tähtien lähiohitukset
Tähtien lähiohitukset ovat harvoin tapahtuvia avaruudessa liikkuvien tähtien läheisiä ohituksia. Tähdet liikkuvat avaruudessa eri nopeuksilla. Lähiohituksena voitaneen pitää ohitusta, jolla on fysikaalisia vaikutuksia itse tähteen ja/tai sitä kiertäviin kappaleisiin. Tähtien lähiohitus muuttaa tähtiä kiertävien komeettojen ja planeettojen ratoja. Hyvin läheinen ohitus voi johtaa tähtien törmäykseen, koska niiden keskinäinen vetovoima muuttaa tähtien liikesuuntia.
Lähiohituksen vaikutuksia tähtiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tähtien väli on yleensä muutama valovuosi, ja joskus lähiohituksen rajaksi väitetty 1000 AU:ta on 0,016 valovuotta.
Kun kaksi tähteä ohittavat toisensa hyvin läheltä, niiden keskinäinen vetovoima muuttaa ainakin jonkin verran molempien tähtien ratoja[1]. Kevyemmän tähden liiketila muuttuu enemmän, raskaamman vähemmän. Tähdet syntyvät tähtijoukoissa tai assosiaatioissa, joissa tähdet ovat lähempänä toisiaan, jolloin tähtien väliset törmäykset ovat mahdollisia. Lähiohittajatähdet joko etääntyvät toisistaan tai syntyy kaksoistähti. Erityisen yleisiä tähtien lähiohitukset ovat pallomaisissa tähtijoukoissa, joissa kevyt tähti usein ohittaa raskaan tähden ja sinkoutuu itse joukosta pois, kun raskas tähti muuttaa kiertorataansa lähemmäs joukon keskustaa.
Lähiohitus ja planeettakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tähtien lähiohitus saattaa ajaa planeetat esimerkiksi soikeille radoille, ja nämä radat muuttua edelleen planeettojen keskinäisissä vetovoimavuorovaikutuksissa huomattavasti. Näin ollen noin viidesosa aurinkokunnista olisi häiriintymättömiä niiden keskustähtien keskinäisten lähiohitusten takia, ja voisi sisältää elämää omaavia planeettoja. Eräässä simulaatiossa törmäyksen kokemattomien tähtien luku oli vielä pienempi, 95/700[2].
Nykyisen näkemyksen mukaan monet Aurinkoa kiertävistä komeetoista olisivat hypänneet meidän aurinkokuntaamme alkujaan toisten tähtien ympäriltä. Tähtien lähiohitusten on myös väitetty ajoittain syöksevän komeettoja Aurinkokunnan sisäosiin. Erään näkemyksen mukaan Aurinkoa kiertää ruskea kääpiö Nemesis, joka ajautui 400 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen lähiohituksen jälkeen sellaiselle radalle, jolla kääpiö syöksee ajoittain vetovoimallaan komeettoja aurinkokunnan sisäosiin ja törmäämään Maahan[3].
Jos tähdet ohittavat toisensa alle 1000 AUn päästä, planeettojen radat häiriintyvät pahoin. Tämä voi tuhota jo olemassa olevan elämän tai estää elämän synnyn[4].
Jos esimerkiksi komeettojen radat muuttuvat, se saattaa johtaa sisemmässä planeettakunnassa komeettatörmäyksiin, jotka ovat mahdolliselle elämälle tuhoisia.
Maa saattaa syöksyä Aurinkoon, ohittavaan tähteen tai karata ulompaan avaruuteen, jolloin meret ja ilmakehä jäätyvät. Punaiset kääpiöt ovat yleisiä tähtiä. Aurinko laajenee ja tuhoaa siten elämän Maasta jo kahden miljardin vuoden kuluessa. Se, että 0,25 Auringon massainen punainen kääpiö ohittaisi Auringon kahden miljardin vuoden sisään läheltä ja sinkoaisi Maan tähtienväliseen avaruuteen jäätymään, on arviolta 1:100000. Ennen jäätymistään Maassa olisi punaisen kääpiön vetovoiman aiheuttamia valtavia hyökyaaltoja. Kun Maa karkaisi, ensin vedet jäätyisivät, sitten ilmakehän typpi sataisi lumen päälle, ja valuisi merialtaisin noin kahden metrin syvyisiksi järviksi. Sitten ilmakehän happikin sataisi alas.[5].
Erään tietokonemallinnuksen mukaan Aurinkoa läheltä ohittava punaisista kääpiöistä vievä kaksoistähti saattaa viedä Maan mukaansa siten että Maa päätyy kiertämään toista punaista kääpiötä soikealle radalle, jolla elämä voi ehkä säilyä[6].
Jos kahden Auringon massainen musta aukko syöksyisi kohti Maata halki aurinkokunnan, se ajaisi Saturnuksen ja Neptunuksen pois, sitten kaappaisi Uranuksen ja Jupiterin kiertolaisikseen. Musta aukko muuttaisi vetovoimallaan ensin Auringon paikkaa, jolloin Etelämantereen jää sulaisi ja pyörremyrskyt pyyhkisivät Maan pintaa. Lopulta musta aukko repisi Maan vetovoimallaan kappaleiksi ja imaisisi sen jäännökset itseensä. Tämä tuhoaisi kaiken elämän, joka ei olisi paennut Maasta.[7]. Tällaisen törmäyksen todennäköisyys olisi vain 1/1026 [8].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Maailmankaikkeuden elämäkerta, Fred Adams, Like Kustannus 2002 Helsinki, Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2002, ISBN 952-471-018-8, s 118
- ↑ Tähdet ja avaruus 6/2009, s. 23, Melvyn Davies tarkista onko numero oikein !!!
- ↑ Tähdet ja avaruus 2010, numero 5, lokakuu 2010
- ↑ Tähdet ja avaruus 6/2009, s. 23, Melvyn Davies, Artikkeli Aurinkokunta vältti tähden lähiohituksen, s. 22
- ↑ Adams 2002, s. 82, s 83, s 84
- ↑ Adams 2002, s 86
- ↑ Adams 2002, s 158
- ↑ Adams 2002, s 157