Sysipensasyökkönen
| Sysipensasyökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Pensasyökköset Amphipyrinae |
| Suku: | Amphipyra |
| Laji: | livida |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Amphipyra livida |
|
| Katso myös | |
Sysipensasyökkönen (Amphipyra livida) on melko kookas, euraasialainen yöperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sysipensasyökkönen on varsin helposti tunnistettava, kookas, hyvin tumma yöperhoslaji. Etusiivet ovat tasaväriset, kuviottomat ja vaihtelevat väriltään mustanruskeasta mustaan. Siiven pinnassa on sinimusta kiilto. Takasiivet ovat voimakkaan kuparinruskeat, vain etureunastaan ja ulkosyrjästä hieman tummentuneet. Siipiväli on 38–48 millimetriä.[1]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Levinneisyysalue ulottuu Keski-Euroopasta Keski-Aasian poikki Kiinaan, Koreaan ja Japaniin.[2] Sysipensasyökkönen on Suomessa erittäin harvinainen harhailija, jonka yksilöitä on tavattu vain muutama. Ensimmäisen kerran se tavattiin Suomessa Kotkasta vuonna 1991.[3][4]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji elää valoisissa lehtimetsissä sekä puistoissa. Perhoset lentävät hämärän laskeuduttua ja tulevat hyvin sekä valolle että syötille. Toukka koteloituu maahan, kotelokopan sisään. Muna talvehtii.[4]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka syö muun muassa voikukkia (Taraxacum) ja ukonkeltanoita (Hieracium).