Sympatrinen lajiutuminen
Sympatrinen lajiutuminen tarkoittaa evoluutioprosessia, jossa lajiutuminen tapahtuu ilman maantieteellistä isolaatiota, kun samalla alueella elävät populaatiot eivät voi jostain syystä lisääntyä keskenään. Sympatrisessa lajiutumisessa laji voi hajota kahdeksi tai useammaksi lajiksi, kun esimerkiksi jotkut populaation mutatoituneet yksilöt erikoistuvat käyttämään eri ravintokasvia. Tällöin populaatiot elävät samalla alueella, mutta niillä on erilainen ekologinen lokero. Populaatioiden välille kehittyy vähitellen mutaatioiden seurauksena lisääntymisesteitä ja lopulta ne eivät kykene lisääntymään keskenään vaikka alkuperäinen lajiutumiseste purkautuisikin.[1]
Esimerkiksi äskettäin havaittiin, että eteläisellä Itämerellä elää kampela, ja vähäsuolaisilla alueilla elää oma kampelalaji, itämerenkampela. Sen oletetaan lajiutuneen muutaman tuhannen vuoden aikana.[1]
Sympatrinen lajiutuminen voi olla myös äkillistä. Kasveilla kromosomistomutaatioiden aiheuttamat kromosomiluvun moninkertaistumiset voivat aiheuttaa uuden lajin synnyn nopeasti ilman maantieteellistä isolaatiota. Kromosomistomutaatioilla on tärkeä merkitys kasvien evoluutiossa.[1]
Nopeimmillaan lajiutuminen voi alkaa vain yhden geenin mutaatiosta. Kotiloilla mutaatio yhdessä geenissä voi saada kuoren kiertymään vastapäivään. Tämä johtaa lisääntymisesteeseen, koska eri suuntiin kiertyneet kotilot eivät pysty parittelemaan keskenään. Lopputuloksena voi olla kaksi eri kotilolajia. Yleensä lajiutuminen on kuitenkin hidas tapahtumaketju.[1]