Sylinteri (moottori)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Malossin valmistama ilmajäähdytteinen sylinteri.

Sylinteri on moottorin osa, jossa mäntä liikkuu edestakaisin.[1] Sylinteri voi olla yksinkertaisesti sylinterilohkoon porattu sileä reikä, mutta joissain moottoreissa käytetään erillisiä sylinteriputkia. Sylinterin sisäpinta on tasainen ja liukas. Myös kitkaa pienentäviä pinnoitteita käytetään, kuten Nikasil, Nicom, Alusil, SCEM ja Nigusil. Pinnoitteita käytetään varsinkin alumiinisissa sylintereissä. Sylinterin toteutus riippuu pitkälti moottorityypistä. Kaksitahtisissa ja nelitahtisissa moottoreissa on erilaiset sylinterit, sillä kaksitahtimoottoreissa kaasunvaihto hoidetaan tavallisesti sylinterin seinämissä olevien aukkojen kautta ja nelitahtimoottorissa erillisten venttiilien kautta. Kiertomäntämoottoreissa taas ei ole sylintereitä vaan muodoltaan epitrokoidi kammio.


Sylinterin materiaali ja erilaiset muodot vaikuttavat lämmönjohtavuuteen, männän liikkuessa sylinterissä muodostuu lämpöä kitkan ansiosta, lämpö on pidettävä sopivalla tasolla jotta liikkuvat osat eivät kiinnileikkautuisi. Jäähdytys tapahtuu ilma- tai nestejäähdytteisesti, Ilmajäähdytystä käytetään tavanomaisesti pienissä työkoneissa ja joissain mopoissa. Nestejäähdytystä käytetään autoissa, työkoneissa jne. joissa tarvitaan tehokasta jäähdytystä. Alumiinin hyvän lämmönjohdon kyvyn ansiosta sitä käytetään paljon mutta se on kalliimpaa valmistaa kuin valurautainen. Sylinteriputki on yleenä terästä tai valurautaa ja joskus sylinteriputki on valettu yhteen. [2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jussi Juurikkala: MMM: Autokäsikirja, s. 15. Otava, 1973. ISBN 951-1-00280-5.
  2. kombi.de: zylinder kombi.de. 16.8.2012. Viitattu 13.9.2019.
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.