Syksy Räsänen
| Syksy Räsänen | |
|---|---|
 Syksy Räsänen Finncon 2013 -tapahtumassa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. marraskuuta 1973 Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Koulutus ja ura | |
| Instituutti | Helsingin yliopisto |
| Tutkimusalue | teoreettinen fysiikka, hiukkasfysiikka, kosmologia |
| Palkinnot | J.V. Snellman -palkinto 2014 |
| Aiheesta muualla | |
| researchportal.helsinki.fi/en/persons/9c5044eb-150a-4869-8329-8e3a0592b2a7 | |
Syksy Räsänen (alk. Jukka Räsänen; s. 22. marraskuuta 1973 Helsinki[1][2]) on suomalainen kosmologi ja kansalaisaktivisti, joka toimii teoreettisen fysiikan lehtorina Helsingin yliopistossa. Hänet kutsuttiin lehtoriksi vuonna 2010, kun teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist nimitettiin akatemiaprofessoriksi.[3] Räsänen on tullut tunnetuksi myös kansantajuisista kosmologiaa käsittelevistä blogikirjoituksistaan ja kolumneistaan.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Räsänen opiskeli teoreettista fysiikkaa Helsingin yliopistossa 1990-luvulla ja väitteli tohtoriksi 2002. Tämän jälkeen hän vietti kahdeksan vuotta ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.[1] Räsänen toimi tutkijana Oxfordin yliopistossa 2002–2005, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERNissä 2005–2007, Geneven yliopistossa 2007–2009 sekä sen jälkeen vierailevana tutkijana muun muassa Annecyn LAPTH-tutkimuslaitoksessa Ranskassa ja palasi sitten lehtoriksi Helsingin yliopistoon.[3]
Räsänen kirjoittaa blogia Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan kotisivuille[4] sekä toimii Helsingin Sanomien tiedesivujen kolumnistina.[5] Toukokuuhun 2013 saakka Räsänen kirjoitti Maailmankaikkeutta etsimässä -nimistä blogia Tiede-lehden verkkosivuille, mutta lopetti sen pitämisen kyllästyttyään lehden julkaisemiin Marko Hamilon kirjoituksiin, joita Räsänen piti näennäisesti skepsismiä edustavina ja oikeistopopulistisina. Räsäsen mukaan hänen faktoihin pohjautuvat blogitekstinsä voivat harhauttaa ihmiset luulemaan, että myös Hamilon poliittisia näkemyksiä esittelevät kirjoitukset olisivat tiedettä.[6]
Maailmankaikkeuden kiihtyvää laajenemista koskeva teoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Räsänen on tunnettu maailmankaikkeuden kiihtyvää laajenemista koskevasta tutkimuksestaan. Hän oli 2000-luvun alussa maailman ensimmäisiä tutkijoita, joka ryhtyi etsimään kiihtyvän laajenemisen syytä maailmankaikkeuden keskelle muodostuneista tyhjemmistä alueista eli niin sanotuista onkaloista. Räsäsen mukaan laajeneminen on onkaloissa nopeampaa kuin galaksijoukkojen läheisyydessä ja näiden tyhjien onkaloiden kasvu saa maailmankaikkeuden keskimääräisen laajenemisen kiihtymään. Tämä selittäisi kiihtyvän laajenemisen ilman oletetun pimeän energian olemassaoloa. Räsäsen valtavirrasta poikkeavaa teoriaa ovat esitelleet muun muassa amerikkalaiset tiedelehdet New Scientist ja Scientific American.[1] Hän esitteli oman mallinsa ensimmäistä kertaa julkisuudessa keväällä 2007.[7]
Kansalaisaktivismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Räsänen on palestiinalaisten oikeuksia ajavan solidaarisuusjärjestö Sumudin perustajajäsen[8]. Räsänen on ollut aktiivisesti mukana myös palestiinalaisten oikeuksia ajavan kansainvälisen ICAHD-järjestön toiminnassa. Hän on osallistunut Suomessa useisiin mielenosoituksiin, Räsänen oli esimerkiksi heinäkuussa 2014 puhumassa Eduskuntatalon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa, joka vastusti Israelin tekemää Gazan hyökkäystä. Lisäksi hän on osallistunut Palestiinassa Israelin joukkojen tuhoamien asuintalojen jälleenrakennukseen. Räsänen on myös kertonut lahjoittavansa lähes puolet vuosituloistaan erilaisille järjestöille, kuten Electronic Intifadalle ja Wikileaksille.[1]
Räsänen on ollut myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen-osaston johtokunnan jäsen[9]. Räsänen kirjoitti kesällä 2022 Twitterissä Amnestyn raportoineen molempien osapuolien syyllistymisestä sotarikoksiin Ukrainan kahdeksan vuotta kestäneen sisällissodan aikana. Hänen käyttämäänsä sisällissota-termiä kritisoitiin julkisuudessa, mihin Räsänen huomautti, että myös Yle puhui saman vuoden uutisoinnissaan Ukrainassa kahdeksan vuotta kestäneestä sisällissodasta. Räsänen täsmensi myöhemmin, ettei viitannut sisällissodalla Venäjän hyökkäykseen.[9]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Räsänen on käsikirjoittanut Tanssiteatteri Hurjaruuthissa marraskuussa 2013 ensi-iltaan tulleen Talvisirkus Kosmos -nimisen esityksen yhdessä sveitsiläisen Daviden Giovanzanan kanssa.[10] Hän on myös kertonut kirjoittavansa lastenkirjaa.[11]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Topics in Brane Cosmology, 2002. (Teoksen verkkoversio.)
- Israelin apartheid, 2017.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Malmberg, Lari: Syksy Räsänen tietää, millainen on maailmankaikkeus... Helsingin Sanomat. 2.8.2014. Viitattu 22.11.2023.
- ↑ Kytölä, Laura: Syksy Räsänen yrittää olla elämässään ”pikkuisen vähemmän moraaliton.” Helsingin Sanomat. 21.11.2023. Viitattu 22.11.2023.
- ↑ a b Syksyn kosmos 3.9.2010. Ylioppilaslehti. Viitattu 8.8.2014.
- ↑ Kosmokseen kirjoitettua (Arkistoitu – Internet Archive) Tähtitieteellinen yhdistys Ursa. Viitattu 8.8.2014.
- ↑ Todellisuus on outo 2.6.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 19.7.2014. Viitattu 25.12.2023.
- ↑ Lopun sanoja 30.5.2013. Tiede. Viitattu 8.8.2014.
- ↑ Is dark energy an illusion? New Scientist. 30.3.2007. Viitattu 8.8.2014.
- ↑ 50-vuotias | Syksy Räsänen yrittää olla elämässään ”pikkuisen vähemmän moraaliton” Helsingin Sanomat. 21.11.2023. Viitattu 7.1.2024.
- ↑ a b Karvinen, Eevi: Syksy Räsäselle kritiikkiryöppy hänen kutsuttuaan Ukrainan konfliktia sisällissodaksi – Mika Aaltola: ”Puurot ja vellit sekaisin.” Iltalehti. Viitattu 18.7.2023.
The Times view on Amnesty International’s Ukraine report: Putin’s Propagandists The Times. 18.7.2023. Viitattu 18.7.2023. (englanniksi) - ↑ Kosmologi Syksy Räsänen käsikirjoittaa sirkusteoksen 27.6.2013. Turun Sanomat. Viitattu 8.8.2014.
- ↑ Ettekö te tiedä kuka on Syksy Räsänen? 13.12.2013. Cult24. Arkistoitu 20.12.2013. Viitattu 8.8.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Syksy Räsäsen Kosmokseen kirjoitettua -blogi. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
- Räsänen Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa 2.4.2019.
| ||||||||||||||
