Sveitsinsaksa
| Sveitsinsaksa | |
|---|---|
| Oma nimi | Schwyzertütsch, Schwyzerdütsch, Schwiizertüütsch murteesta riippuen |
| Tiedot | |
| Alue |
 Sveitsi |
| Puhujia | yli 4 miljoonaa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
germaaniset kielet länsigermaaniset kielet yläsaksa alemannimurteet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | gsw |
| ISO 639-3 | gsw |
Sveitsinsaksa (Schwyzertütsch tms.) viittaa Sveitsissä puhuttaviin saksan kielen yleiskielestä (Umgangssprache, Hochdeutsch) poikkeaviin alemannimurteisiin. Sveitsinsaksaa ensimmäisenä kielenä kotonaan käytti vuonna 2015 maan yli 15-vuotiaasta väestöstä hieman yli neljä miljoonaa eli 60 prosenttia.
Levinneisyys ja puhujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksan kieli on yksi Sveitsin neljästä kansallisesta ja kolmesta virallisesta kielestä. Sveitsinsaksa on Sveitsissä puhuttu saksan kielen muoto. Kirjoitettuun yleiskieleen viitataan sanalla Umgangssprache.[1]
Vuonna 2015 Sveitsissä vakituisesti asuvista yli 15-vuotiaista 60 prosenttia (eli hieman yli neljä miljoonaa) ilmoitti puhuvansa tavallisimmin kotonaan sveitsinsaksaa. 66 prosenttia käytti sitä pääasiallisena kielenään työ- tai opiskelupaikallaan.[2]
Toisin kuin esimerkiksi joissain tapauksissa Suomessa, murteen puhumisen ei katsota liittyvän esimerkiksi henkilön koulutustasoon ja murretta käytetään yleisesti esimerkiksi radiossa ja televisiossa. Yleiskielellä tehdyt ohjelmat saattavat olla jopa murteellisia harvinaisempia. Sveitsinsaksaksi julkaistaan myös kirjallisuutta, ja sen katsotaan olevan tärkeä kielimuoto sveitsiläisen identiteetin kannalta. Joissakin yhteyksissä on tosin myös esitetty, että sveitsinsaksan käyttö yleiskielen kustannuksella saattaa eristää Sveitsiä muusta saksankielisestä maailmasta.[1]
Piirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sveitsinsaksa kuuluu alemannimurteisiin, ja se voidaan jakaa edelleen omiin alueellisiin murteisiinsa. Joitakin merkittävimpiä sveitsinsaksan murteita ovat Zürichin, Bernin ja Baselin murteet. Kokonaisuutena sveitsinsaksassa on merkittäviä eroja saksan yleiskieleen nähden, mutta kahden kielimuodon puhujat yleensä kuitenkin ymmärtävät toisiaan. Ymmärtämyksen aste voi tosin vaihdella murteittain.[1]
Sveitsinsaksan sanastolle ovat tyypillisiä li-päätteiset diminutiivit, kuten esimerkiksi Päckli (rasia) ja Stückli (pala). Sveitsinsaksassa on myös lainasanoja Sveitsin kahdesta muusta virallisesta kielestä ranskasta ja italiasta. Lainasanoja ovat esimerkiksi Glace (jäätelö), Velo (polkupyörä) ja Bébé (vauva).[1]
Ääntämyksessä sveitsinsaksa on säilyttänyt joitakin saksan yleiskielestä hävinneitä vanhoja vaikutteita. Sveitsinsaksa on säilyttänyt esimerkiksi keskiyläsaksan pitkät vokaalit, kun taas uusyläsaksan pitkät vokaalit ovat säilyneet diftongeina. Toinen sveitsinsaksan ääntämystä erottava tekijä on sananalkuinen k velaarisena hankausäänteenä, ja soinnillisten äänteiden b, d, g ja s ääntyminen soinnittomina.[1]
Sveitsinsaksan kieliopissa on omia piirteitään. Toisin kuin saksan yleiskielessä, sveitsinsaksassa ei ole eroa datiivilla ja akkusatiivilla. Genetiivi ilmaistaan eri tavalla. Sanaa wo voidaan käyttää korvaamaan relatiivipronomini.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Heikki J. Hakkarainen, Hannele Kohvakka, Aino Kärnä ja Outi Päivänsalo: Saksan kielestä ja kulttuurista, s. 16-17. Gaudeamus, 2009. ISBN 978-952-495-111-1.
- ↑ Switzerland's population 2016 (pdf) (s. 32-33) Federal Statistical Office. Viitattu 7.7.2018. (englanniksi)