Sveitsiläinen systeemi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sveitsiläinen systeemi on turnausjärjestelmä, jota käytetään kahdenvälisiin otteluihin perustuvissa kilpailuissa, kuten shakissa. Sen perusperiaate on, että jokaisella kierroksella toisiaan vastaan asetetaan samassa pistemäärässä olevat kilpailijat.[1]

Sveitsiläistä systeemiä käytetään kilpailuissa, joiden osanottajamäärät ovat niin suuria, että “kaikki vastaan kaikki” -turnausjärjestelmä johtaisi liian suureen kierrosmäärään, mutta toisaalta yhden ottelunsa hävinneitä kilpailijoita ei haluta pudottaa kokonaan pois turnauksesta, kuten cup-muotoisessa kilpailussa tapahtuu.[2] Shakin lisäksi järjestelmää käytetään muun muassa bridgessä, backgammonissa, Scrabblessa, petankissa ja e-urheilussa.[2][3]

Sveitsiläinen systeemi sai nimensä siitä, että sen kehitti sveitsiläinen J. Müller shakkiturnaukseen vuonna 1895. Järjestelmä yleistyi shakissa toisen maailmansodan jälkeen, ja nykyisin se on pelaajamäärältään suurten shakkiturnausten yleisin turnausjärjestelmä.[1]

Sveitsiläisen systeemin perusperiaate on, että jokaisella kierroksella toisiaan vastaan asetetaan kaksi kilpailijaa, joiden senhetkinen pistemäärä on mahdollisimman lähellä toisiaan. Ensimmäisillä kierroksilla hyvin menestyneet pelaajat joutuvat siis seuraavilla kierroksilla pelaamaan toisiaan vastaan, samoin huonosti menestyneet. Kilpailijat saavat tietää seuraavan kierroksen vastustajansa vasta edellisen kierroksen päätyttyä. Samat kilpailijat kohtaavat toisensa turnauksen aikana korkeintaan kerran. Viimeisten kierrosten tulokset ovat kilpailijoiden loppusijoituksen kannalta merkittävämpiä kuin ensimmäiset kierrokset.[1]

Ensimmäisen kierroksen paritus tehdään sveitsiläisessä turnauksessa joko satunnaisesti tai johonkin rankingiin perustuen. Seuraavilla kierroksilla samassa pistemäärässä olevien peliparien määrittämisen voi tehdä erilaisilla perusteilla. Turnauksen loputtua samassa pistemäärässä olevien kilpailijoiden paremmuus määritellään jollain vertailujärjestelmällä, kuten Buccholzilla.[2] Shakkiturnauksissa yritetään lisäksi varmistaa, että kukin pelaaja pelaa saman määrän pelejä valkeilla ja mustilla, ja peräkkäisiä pelejä samalla värillä vältetään.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Stewart Reuben: The Chess Organiser’s Handbook 2006. Hardinge Simpole. Viitattu 20.4.2021.
  2. a b c How the Swiss-System works in esports Pinnacle. 24.6.2020. Viitattu 20.4.2021.
  3. The Swiss System The Rules of Petanque. Viitattu 20.4.2021.
Tämä harrastuksiin tai vapaa-aikaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.