Sveitsiläinen systeemi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sveitsiläinen systeemi on turnausjärjestelmä, jota käytetään kahdenvälisiin otteluihin perustuvissa lajeissa, kuten shakissa.[1]

Sveitsiläisen systeemin perusperiaate on, että jokaisella kierroksella toisiaan vastaan asetetaan kilpailijat, joiden senhetkinen pistemäärä on sama tai mahdollisimman yhtäsuuri.[1] Paritus pisteryhmien sisällä tehdään joko satunnaisesti tai jonkin ennen turnausta laaditun rankingin perusteella.[2] Kilpailijat saavat tietää seuraavan kierroksen vastustajansa vasta edellisen kierroksen päätyttyä. Samat kilpailijat kohtaavat toisensa turnauksen aikana korkeintaan kerran. Viimeisten kierrosten tulokset ovat kilpailijoiden loppusijoituksen kannalta merkittävämpiä kuin ensimmäiset kierrokset.[1] Turnauksen loputtua samassa pistemäärässä olevien kilpailijoiden paremmuus määritellään jollain vertailujärjestelmällä, kuten Buccholzilla.[2] Shakkiturnauksissa yritetään lisäksi varmistaa, että kukin pelaaja pelaa mahdollisimman saman määrän pelejä valkeilla ja mustilla, ja peräkkäisiä pelejä samalla värillä vältetään. Jalkapallossa tätä vastaa koti- ja vierasottelujen tasapaino.

Sveitsiläistä systeemiä käytetään kilpailuissa, joiden osanottajamäärät ovat niin suuria, että “kaikki vastaan kaikki” -turnausjärjestelmä johtaisi liian suureen kierrosmäärään, mutta toisaalta yhden ottelunsa hävinneitä kilpailijoita ei haluta pudottaa kokonaan pois turnauksesta, kuten cup-muotoisessa kilpailussa tapahtuu.[2] Shakin lisäksi järjestelmää käytetään muun muassa bridgessä, backgammonissa, Scrabblessa, petankissa ja e-urheilussa.[2][3] Jalkapallon Mestarien liigassa sveitsiläinen systeemi otetaan käyttöön vuonna 2024.[4] Siinä peliparit määräytyvät pistemäärien ja ennalta määriteltyjen rankingien mukaan, ja tarkoitus on, että jokainen joukkue pelaa yhtä monta peliä kaikentasoisia vastustajia vastaan.[5]

Sveitsiläinen systeemi sai nimensä siitä, että sen kehitti sveitsiläinen J. Müller shakkiturnaukseen vuonna 1895. Järjestelmä yleistyi shakissa toisen maailmansodan jälkeen, ja nykyisin se on pelaajamäärältään suurten shakkiturnausten yleisin turnausjärjestelmä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Stewart Reuben: The Chess Organiser’s Handbook 2006. Hardinge Simpole. Viitattu 20.4.2021.
  2. a b c d How the Swiss-System works in esports Pinnacle. 24.6.2020. Viitattu 20.4.2021.
  3. The Swiss System The Rules of Petanque. Viitattu 20.4.2021.
  4. UEFA confirms 'Swiss model' Champions League format from 2024 - Here's everything you need to know WION. 19.4.2021. Viitattu 21.4.2021.
  5. Robin Bairner: The Champions League Swiss Model: How the competition will change from 2024/2025 Football Transfers. 20.4.2021. Viitattu 22.4.2021.
Tämä harrastuksiin tai vapaa-aikaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.