Svartån (Västmanland)

Svartån
Maanosa	Eurooppa
Maat	Ruotsi
Läänit	Västmanland
Maakunnat	Västmanland
Kunnat	Västerås, Sala, Norberg
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Norrströmin vesistö
Valuma-alue	Svartånin valuma-alue
Pinta-ala	775,34 km²
Järvisyys	alle 3,6 %
Pääuoman pituus	89 km
Yhtyy	Västeråsfjärden, Mälaren
Joen uoman kohteita
Alkulähde	Nyhyttan, Norberg
	60.0825°N, 16.0327°E
Laskupaikka	venesatama, Västerås
	59.6026°N, 16.5474°E
Läpivirtausjärvet	Hällsjön, Fläcksjön, Gorgen, Hörendesjön, Långsjön
Esteet	useita patoja
Taajamat	Västerås, Skultuna, Västerfärnebo, Karbenning
Mittaustietoja
Lähdekorkeus	140 m mpy.
Laskukorkeus	0,7 m mpy.
Korkeusero	139,3 m
Pituus	89 km
Kaltevuus	1,57 m/km
Keskiylivirtaama	27,3 m³/s (MHQ)
Keskivirtaama	6,37 m³/s (MQ)
Keskialivirtaama	1,21 m³/s (MNQ)
Muuta
Muualla	Wikimedia Commons
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Joen tulo Västeråsiin

Joen kapein osuus Västeråsissa apteekin kulmalla.

Svartån sijaitsee kartan oikeassa reunassa

Svartån on Ruotsissa Västmanlandin läänissä Västeråsin, Salan ja Norbergin kunnissa virtaava 89 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Svartånin valuma-alueen pääuomaan. Joki laskee Mälarenin Västeråsfjärdeniin Västeråsin keskustassa.

Joen kulku

Pääuoman osuudet
nimi	pituus (km)
Svartån	0,5
pato
Svartån	1,2
pato
Svartån	8,2
Forsby kvarn
Svartån	6,9
Skultunan pato
Svartån	5,9
Harakers kvarn
Svartån	5,4
Forsbon pato
Svartån	0,4
Bruksgårdenin pato
Svartån	1,5
Halldammen
Hällsjön
Svartån	6
Fläcksjön
Svartån	17
pato
Hörendesjön
Svartån	3
Långsjön
Svartån	3,6
Karbenningby pato 1
patoallas
Karbenningby pato 2
Svartån	1,2
Labodasjön
Svartån	2,5
Karbenningin pato
Bågen
Svartån	1
Olsbenningin pato
Dammen
Svartån	4,8
Kalven
Värlingen
Svartån	1
Dammsjön
Lähteet: 1 =

Joki alkaa Norbergin kaivostaajaman vierestä pienestä Dammsjönistä, joka sijaitsee kaivosalueen lietealtaiden lähellä. Lampeen laskee kaksi ojaa, jotka hakevat vetensä kaivoksen ympäriltä. Joki jatkaa lammelta itään kilometrin päässä sijaitsevaan Värlingenin järveen, joka laskee Kalvenin lammen kautta suoalueelle. Siellä siihen yhtyy Målsjön, Smedsjön ja Toftsjön pieneen suvantoon Lilla Flomyreniin. Svartån jatkaa toisen suvannon Stora Flomyrenin kautta joen haaraumakohtaan. Siinä joki jatkaa Murånin haaraa tai itään Svartånin haaraa. Nämä yhtyvät 2,5 kilometrin päässä Bågenin järvessä. Svartån on ennen sitä laskenut Dammenin läpi ja tuottanut Olsbenningin voimalaitoksessa vähän sähköä. Myös seuraava järvi Bågen on patojärvi, jonka rannalla sijaitsee suuri sahalaitos, Karbenningin taajama ja rautatiepysäkki. Bennebon vesivoimalassa on pudotusta noin neljä metriä. Joki kääntyy kahdeksi kilometriksi koilliseen päin ja käännyttyään etelään, se laskee Labodasjöniin. Järven eteläpuolella sijaitsee Karbenningby, jossa on joessa kaksi patoa. Kolme kilometriä patojen jälkeen laskee joki Långsjöniin. Joki jatkaa etelään Hörendesjöniin. Järvillä ei ole korkeuseroa, mikä johtuu järven säännöstelystä sen luusuaan Hörnsjöforsiin rakennetulla padolla. Järven alla jokeen yhtyy pohjoisesta tuleva suurin sivujoki Prästhytteån, jossa on alajuoksulla kaksi patoa ja oma vesivoimalaitos.

Vaikka joki on virrannut joidenkin viljeltyjen alueiden kautta, alkavat vasta nyt laajemmat peltoaukeat. Tämä ensimmäinen liittyy Västerfärnebon kirkonkylään. Sen pellot on raivattu kuivattamalla Nötmyranin suoalue. Peltoalueen länsipuolella sijaitsee Gorgen, joka on kosteikoksi kuivatettu järvi. Noin 10 kilometriä edellisestä järvestä saapuu joki Salbohedin kylälle ja pain sen jälkeen se laskee Fläcksjöniin. Sekin on ilmeisesti laskettu järvi, sillä sen rannat ovat laajalti kosteikkona. Seuraava kuuden kilometrin päässä sijaitsevan Hällsjönin vedenpinnan korkeus on edellisen kanssa samalla korkeudella. Korkeammalla se ei voisikaan olla, sillä Hällsjön on Halldammenin padolla säännöstelty järvi. Säännöstely on tehty seuraavan Svanånin vesivoimalaitoksen tarpeeseen. Skultunan taajama tulee 12 kilometrin jälkeen. Ennen sitä on joessa puolivälissä Harakers kvarn ja suurempi vesivoimalaitos sijaitsee Skultunassa. Ennen Västeråsia virtauksen katkaisee vielä Forsbyn pato. Ennen Västeråsia saapuu joki ensin asuinalueelle, puistoalueelle, museoalueelle ja siirtolapuutarhalle. Kaupunkialueella on vielä kaksi vesivoimalaa. Niiden välissä Västeråsin keskustassa joki kapenee hyvin kapeaksi. Se virtaa vanhassa kaupungissa ja viimeisen voimalan jälkeen joki taas levenee ja saapuu pienvenesatamaan Mälarenin Västeråsfjärdenille. Pienvenesataman länsipuolella sijaitsee kaupungin pääsatama, johon kiinnittyvät myös valtamerilaivat.

Joenvarren luontoarvoja

Fläckebon luonnonsuojelualue (Fläckebos naturreservat, 82 hehtaaria), joka sijaitsee joen keskijuoksulla, rajautuu vanhalle niitymaalle, josta ympäröivät maatilat korjasivat talveksi eläimille heinää. Noin 100 vuotta sitten heinäntekö lopetettiin, mutta toistuvatsi tulviva niittymaa jäi vaille käyttöä. Joutomaa alkoi kasvaa koivua ja nykyään joenrantaan rajautuu Etelä-Ruotsin suurin koivikko, jossa viihtyvät erityisesti hyttyset ja hyönteissyöjälinnut..

Trollbon luonnonsuojelualue (Trollbos naturreservat, 74 hehtaaria) muodostettiin vanhaan kuusikkoon joen yläjuoksulla. Alueen järviä ovat Kalven, Hyttdammen ja Värlingen. Alueella on 1700-luvulla vielä toiminut masuuni (hytta), jolla pelkistettiin rautaa. Kivikkoinen alue on nykyään varjoisan kuusikon suojissa sammaloitunut ja siellä viihtyy erityisiä kasvilajeja. Niistä voidaan mainita maariankämmekkä ja yövilkka, kalkkikivialueella sudenmarja, sinivuokko, pölkkysieni Gomphus clavatus, rusko-orakas ja tuoksuorakas..

• 
  Vesivoimalaitos Västeråsissa
• 
  Harakersin mylly
• 
  Skultunan messinkitehdas vuonna 1873
• 
  Storbron Västeråsissa

Svartånin valuma-alue

Yleistä

Svartånin valuma-alueen pinta-ala on 775 neliökilometriä ja se on 65 kilometriä pitkä ja 20 kilometriä leveä. Valuma-alue sijaitsee viiden kunnan ja kahden läänin alueella. Valuma-alueen latvat ylettyvät Norbergin ja Avestan kuntien alueille, joista Avesta kuuluu Taalainmaan lääniin ja muut kunnat Västmanlandin lääniin. Noin puolet valuma-alueesta on Salan kuntaa ha alajuoksun viidennes Västeråsin kuntaa. Valuma-alueen lounaisreunassa on pieni alue, joka kuuluu Hallstahammariin. Norbergin taajama vaikutaa pääuoman luonnontilaan merkittävästi, vaikka sen taajama-alue ylettyykin siihen vain vähän. Västerfärnebo ja Salbohed sijaitsevat joen keskijuoksulla pääuoman äärellä, mutta Sätra brunn sijoittuu valuma-alueen itäreunalle. Aivan alajuoksulla on Skultuna joen äärellä ja joki virtaa Västeråsin keskustan läpi. Valuma-alueella asuu yli 40 000 asukasta, joista 36 000 asuu taajamissa ja 4 000 haja-asutusalueella.

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (34,8 %), multamaa (17,3 %), savimaa (16,0 %), turve (9,7 %), kalliomaa (14,2 %), hiekka ja sora (2,6 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,9 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (63,1 %), viljelymaita (21,2 %), soita ja kosteikkoja (3,8 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (3,2 %) sekä joutomaita (5,2 %). Näiden lisäksi on 3,6 % vesistöjä.

Vesistön luonnontila on pääosin tyydyttävässä kunnossa, mutta Långsjön ja siihen laskevan pääuoman latvaosa Norbergista on välttävässä kunnossa, samoin ovat Fläcksjön ja Hällsjön. Heikommassa tilassa on Gussjön, jonka luonnontila on huono. Mainittuja järviä vaivaa lähinnä rehevöityminen.

Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 33 patoa, joista osalla säännöstellään vesistön jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on 4,9 miljoonaa kuutiometriä.

Vesistösuhteita

Svartån kuuluu Norrströmin vesistöön (vesistöaluetunnus 61), jonka valuma-alueen pinta-ala on 22 650 neliökilometriä (km²) ja jonka vesistöreitin pääuoman alaosaan kuuluvat esimerkiksi laskujoki Norrström, järvi Mälaren, Eskilstunaån ja järvi Hjälmaren. Svartån on vesistöreittinsä sivujoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 775 km² eli 3,4 % koko vesistöalueensa pinta-alasta. Valuma-alueen länsipuolella sijaitsee Kolbäcksånin valuma-alue, jonka laskujoki Kolbäckeån laskee Mälarenin Galteniin. Itäpuolella sijaitsee Sagånin valuma-alue, jonka laskujoki laskee Mälarenin Oxfjärdeniin. Valuma-alueen etelä- ja kaakkoispuolella on Mälarenin lähialuetta, jossa on pienien ojien ja purojen valuma-alueita. Valuma-alueen pohjoispuoli kuuluu Daljoen vesistön (vesistöaluetunnus 53) omaan päävesistöalueeseen.

Svartån laskee Mälarenin Västeråsfjärdeniin Västeråsin kaupungissa. Vesireitti jatkuu tästä itään päin ensin Granfjärdenin kautta Ängsönin ja Aspönin välistä, Arnöfjärdenin ja Stabyfjärdenin läpi Prästfjärdeniin. Täältä vesi virtaa Mälarenin itäsosien saariston läpi ja se kulkee lopussa Lövstafjärdenin ja Lambarfjärdenin kautta Lovön ohittaen Tukholman kaupunkiin, jossa vesi kerääntyy Riddarfjärdeniin ja poistuu Norrströmenin ja Söderströmenin kautta Saltsjöniin. Tästä alkaa Tukholman saaristo Itämerellä.

Sivu-uomia

Svarånilla on joitakin sivujokia, mutta sivu-uomat ovat yleensä puroja tai peltoalueiden johto-ojia. Kaikki joet ja ojat on käsitelty voimakkaasti. Alla olevaan taulukkoon on kerätty niistä suurimmat. Taulukon tietojen lähteet on ilmoitettu oikeassa sarakkeessa ja selvennetty tarvittaessa taulukon alapuolella.

Sivu-uoman nimi	Yhtyy Svartån (km suusta)	Pääuoman kohta	Pituus (km)	Virtaama (MQ m³/s)	Valuma-alue (km²)	Lähteet
Tegabäcken	17	Svartån	17	0,4	44	1,1,1,1,1,1
Gnällbäcken	40	Fläcksjön	12	0,4	44	1,1,1,1,1,1
Spångtegsbäck	41	Fläcksjön				1,2,1,–,–,–
Gussjöbäck	44	Svartån	2	0,2	25	1,2,1,1,1,1
Tvärhandsbäcken	50	Svartån				1,2,1,–,–,–
Gärsjöbäcken	55	Svartån	9	0,4	47	1,1,1,1,1,1
Prästhytteån	57	Svartån	25	1,1	135	1,1,1,1,1,1
Däljebäcken	64	Långsjön				1,2,1,–,–,–
Krokbäcken	65	Långsjön				1,2,1,–,–,–
Mörttjärnbäcken	78	Bågen				1,2,1,–,–,–
Murån	80	Bågen				1,2,1,–,–,–
Bjurtjärnsbäcken	81	Dammen				1,2,1,–,–,–
Älgtjärnsbäcken	81	Dammen				1,2,1,–,–,–
Karttrumpbäcken	83	Svartån				1,2,1,–,–,–
Toftsjönin laskuoja	85	Svartån				1,2,1,–,–,–
Målsjönin laskuoja	85	Svartån				1,2,1,–,–,–

Lähteet: 1 = , 2 = Lantmäteriet

Järviä

Valuma-alueelle mahtuu kuusi suurempaa järveä ja sen yläjuoksulle monia pikkulampia. Seuraavat järvet, jotka luetellaan yläjuoksulta alajuoksulle, ovat joen pääuoman läpivirtausjärviä: Dammsjön, Värlingen, Kalven, Lilla Flomyren, Stora Flomyren, Dammen, Bågen, Labodasjön, Långsjön, Hörendesjön, Fläcksjön ja Hällsjön. Näiden lisäksi on vielä sivu-uomien valuma-alueilla lisää järviä. Alajuoksulta aloittaen, Tegabäckenin valuma-alueella sijaitsevat Toftsjön ja Långsjön, ja Rönnmyrbäckenin valuma-alueella on Rudsjön. Fläcksjöniin laskevalla Gnällbäckenillä on Rörbosjön ja yläjuoksulla Stora Toften, Stora Tillingen ja Lilla Tillingen. Gnällbäckenin lähdejärvi on Öjesjön. Fläcksjönin pohjoispuolella yhtyy jokeen Gussjönin laskuoja ja järveen laskee lisäksi Stävresjön. Gärsjöbäckenin valuma-alue on laaja ja siihen kuuluvat Gorgen, Gärsjön ja Hannsjön. Suurimmalla sivujoella Prästhytteånin valuma-alueella on runsaasti lampia. Valuma-alueen järviä ovat Murånin sivuhaarassa Norra Tappesjön, Södra Tappesjön ja Bysjön, ja Bjurforsånin haarassa Stora Klingen ja Vallsjön. Långsjönin länsipäähän laskee Dammsjön. Bågeniin laskee Mörttjärnbäcken, jonka valuma-alueella ovat Mörttjänen, Hytttjärnen ja Ösjön. Bågenin pohjoispuolella olevaan Dammeniin laskee kaakosta Bjurtjärnen. Pieneen Lilla Flomyreniin laskee kolme virtavesiuomaa, joista pohjoisesta tuleva on pääuomaa ja muut sivu-uomia. Etelästä tulee Toftsjönin laskuoja ja sen eteläisin järvi on Stora Kavelbrotjärnen. Lännestä Lilla Flomyreniin tulee Smedsjönin laskuoja, jonka valuma-alueeseen kuuluu myös Målsjön, Romstjärnarna ja Brunnsjön.

Valuma-alueen luontoarvoja

Östringbyn luonnonsuojelualue (Östringbys naturreservat, 117 hehtaaria) muodostuu pääasiassa vanhasta pitkärunkoisesta kuusikoista ja mäkien männiköistä . Vitmossenin luonnonsuojelualue (Vitmossens naturreservat, 168 hehtaaria) on lintuharrastajien pidetty vierailukohde avoimella suolla, jossa kasvaa harvakseltaan koivuja ja mäntyjä.. Hälleskogsbrännanin luonnonsuojelualueella (Hälleskogsbrännans naturreservat, 6 411 hehtaaria) raivosi alueella kesällä 2014 suuri metsäpalo, jonka jäljiltä alue on lähinnä pystyssä törröttäviä hiiltyneitä puunrunkoja. Metsäpalon jälkeistä kasvillisuuden ja eläimistön palaamista voi seurata aluetta kiertelemällä..

• 
  Fläcksjön
• 
  Keskijuoksun Nötmyran

Lähteet

• Sonesten, Lars & al.: Mälaren – Tillståndsutvecklingen 1965–2011. Uppsala: Sveriges lantbruksuniversitet, 2013. ISBN 978-91-576-9139-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.2.2021). (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Svartån, Västmanland Wikimedia Commonsissa

• Kartläggning av värdefulla vattendragsmiljöer - Svartåns avrinningsområde, 2006
• Svartån - En långtidsutvärdering av recipientkontrollens mätningar mellan åren 1980–2000, Västmanland länsstyrelsen
• Svartåns vattenråd