Suur väin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suur väin-salmi (Suursalmi)
vir. Suur väin
Virtsun–Kuivastun laivareitti Suur väin-salmessa.
Virtsun–Kuivastun laivareitti Suur väin-salmessa.

{{{alt}}}
Suur väin
Sijainti Saarenmaan maakunta, Muhun kunta[1]
Valtio Viro Viro
Merialue Väinämeri
Vesialue vesipinta-alaa:
salmen länsiosassa vee3325030
5662 ha[2]
tai merialuetta 5662 km²[3]
salmen itäosassa vee3325010
4370 ha[4]
tai merialuetta 4370 km²[5]
GeoNames-tietokannassa 587909
Saaria 22 nimetöntä, Kesselaid, Kingissepalaid, Kõbajalaid, Lammaslaid, Maielaid, Merikajakarahu, Moori säär, Muhu saar, Paljaslaid, Papilaid, Papirahu, Pihlalaid, Plokilaid, Polvergimadal, Tiirurahu[2][4]
Suurin syvyys 24[6] m
Keskisyvyys 5-6[6] m

Suur väin tai Suursalmi (vir. Suur väin), myös Sarema wäin[7][8] on Länsi-Viron vesistöalueen niin Läänesaarten[2] kuin Matsalun alavesistöalueeseen[4] kuuluva, Muhun saarta mantereesta erottava salmi Pärnun[9] ja Saarenmaan maakunnissa[1], Länsi-Virossa.[10][11]

Tämä manner-Viron ja Muhun saaren välinen salmi on suojeltu EU:n luonto- ja lintudirektiivillä eli se on Natura 2000 Väinämeren luonto- (EE0040002) ja Väinämeren lintualuetta (EE0040001).[11][12]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salmen koko ja pohja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suur väin-salmi koostuu sekä erittäin matalasta länsiosasta Muhun saaren ja Viirelaid-luodon välissä että itäisestä kanavoidusta virtausalueesta.[13] Tämä Muhun saaren ja manner-Viron välillä sijaitseva suhteellisen kapea ja matala salmi yhdistää eteläisen Riianlahden pohjoisempaan Väinämereen. Suur väin on 20 km:n pituinen vesiyhteys kahden meren välissä, joka talvella jäätyy ja jota ylittää 9 km pitkä jäätie. Yleisesti salmi on 6–12 että keskimäärin 7 km levyinen[11] ja kapeinta Virtsu–Kuivastun alueella Võiküla – Virtsun osuudella, noin 6 km, johon on asennettu 8 km pituinen sähkökaapeli.[14] Siitä etelässä oleva Viirelaid-luotoa huomioiden leveys pienenee 5:een km:iin.[15] Suurin syvyys on joko 22[16] tai 24 metriä, mikä on samalla Väinämeren syvin kohta[6], autolauttojen vesiväylän syvyys on yli 10 ja matalin paikka 5–6 metriä. Salmi madaltuu noin 2 mm vuodessa maan noustessa.[15]

Suursalmen pohja on hyvin vaihtelevaa kalkkikivestä muodostuneesta siluurikautisesta paljaasta kallioperästä paksuihin moreenimuodostumiin.[13] Saaren maakunnan sähkönsiirto tapahtuu Suur väin-salmen pohjalle asennetuilla 110 kilovoltin merenalaisen sähkökaapelin välityksellä.[14] Pääosa mantereen ja Muhun ja Saarenmaan välisestä liikenteestä kulkee Virtsun ja Kuivastun satamien kautta. Samoin suunnitelmat Suur väin-salmen sillan ja tunnelin rakentamisesta on saatu päätökseen.[16]

Kulku salmen ylitse[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salmen rannalla sijaitseva Kuivastu-satama talvella
Tõll-lautta, v. 2017

Suunnitteella oleva pysyvä silta- tai tunneliyhteys Suur väin-salmen ylitse saarelle, jolla on oma kunta ja asukasluku 35 000, on yksi kansainvälisesti suurimpia hankkeita.[12] Pysyvän yhteyden muodostamisen mahdollisuutta Suursalmen yli Muhun saaren ja mantereen välille on pohdittu jo vuosikymmeniä. Kohdennetumpi prosessi alkoi vuonna 1997.[17] Tutkimukset sopivimman liikenneväylän määrittämiseksi suorittaa valtio[18], joiden jälkeen jäädään odottamaan lopullista vastausta siihen, milla tavalla Muhumaan ja mantereen välinen liikenneyhteys jatkossa toteutuu.[19] Tällä hetkellä valtio on solminut TS Laevad kanssa sopimuksen 30.9.2026 saakka Virtsu-Kuivastu-vesitiellä liikennöimisestä lautoilla ”Piret” ja ”Tõll”, joiden joukkoon kesäsesonkikautena liittyy ”Regula”.[17]

Kahdesta siltavaihtoehdosta pohjoispuolisen kiinteän osuuden pituus olisi 6 680 ja eteläpuolisen 8 150 metriä ja tunnelin pituus olisi 7 400-8 450 metriä. Edullisin olisi eteläpuolinen silta, jolloin rakennuskustannuksia tulisi 390 miljoonan euron verran. Toinen vaihtoehto, pohjoispuolinen silta maksaisi yli 584 miljoonaa ja tunnelilla olisi vaihtoehdoista kallein rakennushinta, 620 miljoonaa euroa.[20] Maantieteellisesti että hankkeen koon mukaan lähin vastaavanlainen on vuonna 1972 valmistunut 6 km pituinen mantereen ja 24 760 asukkaan saaren välinen Öölannin silta Ruotsissa. Tämä esimerkki antaa myös käsityksen siltayhteyden pitkäaikaisista vaikutuksista.[12]

Salmen luokitus ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suur väin-salmi (vee3325000) koostuu Matsalun alavesistöalueeseen kuuluvasta itäosasta (vee3325010) ja Läänesaarten alavesistöalueeseen kuuluvasta länsiosasta (vee3325030). Niiden rannikolla sijaitsevat Pärnumaan Läänerannan kunnan kylät Esivere, Kuke ja Rooglaiu ja Virtsun pienkauppala ja Saarenmaan maakunnan Muhun kunnan kylät Kesse ja Lõetsa.[2][4] Niin länsiosan vesipinta-alaltaan 5 662 hehtaarin[2] tai 5 662 km²:n[3] kokoinen merialue kuin itäosan 4 370 hehtaarin[4] tai 4 370 km²:n[5] merialue on Väinämeren vesialuetta, jossa on 22 nimettömän lisäksi nimellisiä saaria, luotoja ja riuttoja.

Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) mukaan Suur väin luokitellaan VRD V:n, matalaksi, suojaiseksi ja sekoittuneeksi rannikkovedeksi (Väinämeri (V)). Salmi ja kaikki sen osat luokitellaan limnologisesti mesohaliiniseksi (vir. mesohaliinne) murtovesikategoriaan kuuluvaksi merivesialueeksi, jolloin luonnollisen vesimuodostuman suolapitoisuus on alhainen tai keskisuuri joko 3–16 tai 5–18 ‰.[2][4]

Suursalmen kautta tapahtuu intensiivinen vedenvaihto Riianlahden ja Väinämeren välillä ja vaikka itse salmessa on niukasti arvokkaita eliöyhteisöjä, vaikutus ulottuu kauas pidemmälle.[21] Meribiologisten tutkimusten mukaan Suur väin-salmien sekä kasvien että eläinten lajirikkaus on huomattavasti vähäisempi kuin Väike väin-salmessa. Samoin vesistön kalakannat vähenevät kuten kaikkialla liikakalastuksen ja yleisten ympäristöongelmien vuoksi.[22] Kun 1800-luvun alkupuoliskolla ajoverkkokalastus levisi Viroon Itämeren eteläosan kautta, sitä käytettiin pääasiassa aavan meren rannikolla Saarenmaalla, Hiidenmaalla, Suomenlahdella ja Pärnun eteläpuolella ja Suur väin-salmessa silakan ja kilohailin pyynnissä.[23] Nykyisin kalastus Suur väin-salmen vesillä ei enää kuuluu rannikkoasukkaiden päällimmäiseen ansiotyöhön ja siitä saatava rahallinen hyöty on keskimäärin vain 10–30% tuloista.[12]

Salmen saaria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muhun rantaviiva

Suur väin-salmessa sijaitsee 22 nimettömän ja Muhun saaren lisäksi Muhun kunnassa Kesselaiun maisemansuojelualueen kuuluva Kesselaid-luoto, jossa on yksi kylä, Läänemaalla Moori säär ja Polvergimadal ja Matsalun kansallispuistoon kuuluu luotoja pienempiä matalikkoja kuten Merikajakarahu, Papilaid (12 ha), Papirahu (1,2 ha) ja Tiirurahu. Lähellä Virtsun niemimaan luoteisrannikkoa sijaitsee Pärnumaalla Läänerannan kunnan- ja Puhtu-Laelatun luonnonsuojelualueelle kuuluva saariryhmä Kõbajad, so. 7–9 luotoa, joista suurin on 7,8 hehtaarin kokoinen Kõbajalaid tai Suurlaid (myös Kõbaja Suurlaid). Itään jää siihen melkein kiinnikasvanut Maielaid (myös Maialaid), länteen Kingissepalaid ja luoteeseen Pihla-, Lammas-, Paljas- ja Plokilaid sekä muutama muu pieni luoto. Lahdet ovat soraisia ja kallioisia, suuremmilla rinteillä on ruohoa ja pensaita.[24]

Suurlaid-luodolta kotoisin ollut Viron SNT:n ansioitunut keksijä vuodelta 1978 Manivald Pajulaid kehitti uusia kalastusmenetelmiä, jotta parantaa ankeriaanpyyntitekniikkaa. Hän valitsi aiheen, koska hän pienestä pitäen oli kävellyt ankeriasmeressä. Nykyisin uskotaan, että kuten Väinatamm-pato esti ankeriaan reitin Väike väin-salmessa, niin sähkökaapeli aiheuttaa nykyistä ankeriaanpulaa Suur väin-salmessa.[25]

Salmen saaret ja luodot ovat nykyisin suurimmalta osin asumattomia ja muuttolintujen pysähtymis- että pesintäpaikkoja. Suur väin-salmea pidetään muuttolintujen tärkeänä lentoväylänä.[19] Matala ja ruokoinen salmi ja suojaisat saaret ja luodot ovat edistäneet erityisesti rikkaan lintuyhteisön kehittymistä.[11] Keväällä lentää rannikon yli satojatuhansia vesilintuja pohjoista kohti ja suurin osa niistä tekee pidemmänkin pysähdyksen täällä. Huhtikuun lopussa-toukokuun alussa salmessa ajelehtii kymmeniä tuhansia hanhia, lokkeja, alleja, lapasotkia ja telkkiä, pienissä ryhmissä vaeltavia kaakkureita ja kuikkia, Papi-saariston ympärillä pysähtyy lukuisasti mustalintuja ja pilkkasiipiä. Massamuutto on toukokuun jälkipuoliskolla ja kestää yleensä noin kymmenen päivää. Kesäisin saarten väliseen mereen kerääntyvät tiirat, haikarat, harmaahanhet ja kyhmyjoutsenet. Nisäkkäistä saarilla asuu vesimyyrä ja matelijoista rantakäärme ja sisilisko. Talvisin, kun meri on jään peitossa, saarille voi päätyä kettu ja supikoira, jotka keväällä jäiden lähtiessä luodoille loukkuun jääneinä tuhoavat lintujen pesiä. Villisikoja, hirviä ja muita suurempia nisäkkäitä ui joskus saarille lähempänä mannerta ja salmessa asuu harmaahylkeitä ja norppia.[26]

Salmen historialliset tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiallisesti Suur väin-salmi on ollut kuin "takaovi" Riianlahdelle ja etelään. Rohukülan taistelualuksien sataman rakentamisen yhteydessä salmien läpi kulkevia laivaväyliä ruopattiin jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Nämä työt olivat lajissaan laajimmat koskaan tsaari-Venäjällä.[11] Osana operaatiota Albionia Saksan ja Venäjän keisarikunnan sotalaivojen välillä käytiin Moonsundin meritaistelu 17. lokakuuta 1917 Suur väin-salmessa. Sitä pidettiin suurten sotalaivojen välisenä ratkaisevana taisteluna, jolloin Saksan laivaston taistelulaivat König, Kronprinz ja kolme muuta risteilijää[27] mm. Kolberg ja Strassburg[28] saapuivat raskain yksiköin Kuurinkurkun[29] eli Irbensalmen läpi Riianlahteen ja lähestyivät miinoja raivatessa Suur väin-salmea etelästä. Pääasiassa saksalaisten Königin ja Kronprinzin suorittamana taistelu päättyi vanhojen venäläisten taitelualuksien mm. Graždaninin ja Slavan (”Kunnia"n) ja risteilijän Bajanin[30] vetäytymiseen Suursalmesta ja panssarialuksen Slavan uppoamiseen Väinämereen.[31]

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1941  kesäkuun 22. päivän aamuun mennessä saksalaiset olivat miinanneet Saarenmaan ja Hiidenmaan salmia, Soela väin- eli Soelansalmen, Harin-[29] ja Kuurinkurkun ja Suomenlahden saadakseen ansaan Neuvostoliiton alukset Riianlahdella ja Muhun salmella. Laivojensa pelastamiseksi neuvostoliittolaiset joutuivat mm. Kuurinkurkun miinoittamista suojaamassa olleen risteilijän Kirovin hinaamaan Suur väin-salmen kautta Väinämerelle. 11. elokuuta 1941 Viron merivoimien miinalaiva-raivaaja ”Suurop” ajoi Suur väin-salmessa saksalaiseen magneettimiinaan ja miehistön 40:stä jäsenestä pelastui 25. Saksan suunnittelema operaatio Beowulf pantiin täytäntöön 8. syyskuuta–21. lokakuuta 1941, jolloin Pohjoisen armeijaryhmän „Nord” ylin johto hyväksyi suunnitelman „Beowulf II”, jonka toteuttaminen edellytti Suur väin-salmen ylittämistä. Myös Neuvostoliiton toteuttaman Moonsundin eli läntisen saariston maihinnousuoperaation aikana 29.9.–24.11.1944 valloitettiin Kuivastun satama, ylitettiin Suur väin ja luotiin tukikohta Muhun saarelle.[32][33]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b County, Local_government, Settlement_unit. Aadress: Saare maakond, Muhu vald (Maakunta, paikallishallinto, asutusyksikkö. osoite: Saarenmaan maakunta, Muhun kunta.) Maa-ameti riikliku kohanimeregistri avalik teenus. Viitattu 17.2.2022. (viroksi),(englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f Veekogu andmete kuvamine. Veekogu: Suur väina lääneosa VEE3325030. (Vesistötiedot. Vesistö: Suur väin-salmen länsiosa VEE3325030.) Keskkonnaagentuuri Infoleht. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  3. ↑ a b Suur väina lääneosa (Suur väin-salmen länsiosa) Keskkonnaportaal. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  4. ↑ a b c d e f Veekogu andmete kuvamine. Veekogu: Suure väina idaosa VEE3325010. (Vesistötiedot. Vesistö: Suur väin-salmen itäosa VEE3325010.) Keskkonnaagentuuri Infoleht. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  5. ↑ a b Suure väina idaosa. (Suur väin-salmen itäosa) Keskkonnaportaal. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  6. ↑ a b c The Väinameri Sea (Väinameri) Estonica. Encyclopedia about Estonia. Estonian Institute Kultuur.info. Arkistoitu 23.7.2010. Viitattu 17.2.2022. (englanniksi)
  7. ↑ Всего названий: 7. Suur väin (2x), Sarema wäin, Moon-Sund, Großer Sund, Suursalmi, Виртсу, пролив (Yhteensä 7 nimeä:Suur väin (2x), Sarema wäin, Moon-Sund, Großer Sund, Suursalmi, Виртсу, пролив) Maa-ameti riikliku kohanimeregistri avalik teenus. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  8. ↑ Päring. Kokku kirjeid: 7. Kohanimi = rööp- või >> viit põhinimele (Kysely. Yhteensä 7 kirjausta. Paikannimi= rinnakkais- tai osoitus perusnimeen) Kohanimeandmebaas. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  9. ↑ Suur Väin, Estonia (Suur Väin, Eesti (Viro)) mindat.org. Viitattu 17.2.2022. (englanniksi)
  10. ↑ Eksonyymit. Suursalmi- Suur väin Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.2.2022.
  11. ↑ a b c d e Merle Kuris: Väinamere hoiuala mereosa kaitsekorralduskava aastateks 2009-2018 (Väinameren suojelualueen meriympäristön suojelujärjestelysuunnitelma 2009-2018) 2009. balticseaportal.net. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  12. ↑ a b c d Sõitjate ja veoste üle Suure väina veo perspektiivse korraldamise kava (Perspektiivisuunnitelma matkustajien ja rahdin kuljettamiseksi yli Suur väin-salmen.) Lokakuu, 2011. WSP. Arkistoitu 19.1.2022. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  13. ↑ a b J. Krokeborg: Strait Crossings 2001 (Salmen ylitykset 2001) 1.1.2001. books.google. Viitattu 17.2.2022. (englanniksi)
  14. ↑ a b Mandri ja Muhu saare vahele tuleb kaheksa kilomeetri pikkune elektri merekaabel (Mantereen ja Muhun saaren välille tulee kahdeksan kilometriä pitkä merenalainen sähkökaapeli) 09.07.2015. Ärileht, uudised. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  15. ↑ a b Sõitjate ja veoste üle Suure väina veo perspektiivse korraldamise kava koostamine ja keskkonnamõjude strateegiline hindamine. Suure väina veevahetuse uuring (Perspektiivisuunnitelma matkustajien ja rahdin kuljettamiseksi yli Suur väin-salmen ja ympäristövaikutusten strateginen arviointi. Tutkimus Suur väin-salmen vedenvaihtuvuudesta) Syyskuuta, 2009. WSP, Maanteeamet. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  16. ↑ a b Suur väin (Suur väin-salmi) EE Eesti Entsüklopeedia. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  17. ↑ a b Indrek Kiisler, Urmet Kook: Aas esitas taotluse riigi eriplaneeringu algatamiseks püsiühenduse rajamiseks üle Suure väina (Aas jätti hakemuksen valtion erityissuunnitelman aloittamiseksi pysyvän yhteyden rakentamiseksi Suur väin- salmen yli) 09.04.2020. ERR. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  18. ↑ Barbara Oja: Riik plaanib Suure väina püsiühenduse trassiuuringuga alustada uuel aastal (Valtio suunnittelee aloittavansa Suur väin-salmen kiinteän liitännän reittikartoituksen uuden vuoden aikana) 21.10.2021. ERR. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  19. ↑ a b Kaupo Meiel: Siim Orav: miks on Suures väinas vaja teha kalleid teadusuuringuid? (Siim Orav: miksi Suur väin-salmessa pitää tehdä kalliita tutkimuksia?) 15.12.2021. ERR. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  20. ↑ Andres Sepp: Läänlased ⟩ Sild võiks olla oluline vaatamisväärsus ja turismiobjekt (Länsiläiset ⟩ Silta saattaisi olla tärkeä nähtävyys että turismikohde) 02.06.2020. Saarte Hääl. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  21. ↑ Juhani Püttsepp: Hilisuvine meri: taimed võivad vohada (Myöhäiskesän meri: kasvit voivat kukoistaa) Huhtikuu, 2006. Loodusesõber. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  22. ↑ Katriin Tralla ja Liis Velsker: Merebioloog: Väikese väina piirkond ei erine mitte millegi poolest ümbritsevast Läänemerest (Meribiologi: Pienen salmen alue ei eroa ympäröivästä Itämerestä mitenkään) 18.10.2016. Postimees. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  23. ↑ Triivpüük (ajoverkkokalastus) Syyskuu, 2018. kalapeedia.ee. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  24. ↑ Kõbajad 2011. EE Eesti Entsüklopeedia. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  25. ↑ Vassili Auväärt: Suurlaiult maailma (Suurlaid-luodolta maailmalle) 01.11.2001. Muhulane, nr. 11, Digar.ee arhiiv. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  26. ↑ Eve Mägi: Loodusevaatlusi. 2006 (Luontohavaintoja. 2006) 2007. Riiklik Looduskaitsekeskus, digar.ee. arhiiv. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  27. ↑ Bruno Pao: Lahinguvetelt korjati soomusterast ja vaske (Taisteluvesistä kerättiin panssaroitua terästä ja kuparia) 19.10.2007. Saarte Hääl. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  28. ↑ Mirko Harjula: Itämeri 1914-1921: Itämeren laivastot maailmansodassa sekä Venäjän vallankumouksissa ja sisällissodassa 2010. books.google. Viitattu 17.2.2022.
  29. ↑ a b Viron paikannimet: suomeen mukautettu vai vironkielinen nimiasu? Harvinaiset ja vanhentuneet sovinnaisnimet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.2.2022.
  30. ↑ Моонзундская операция 1917 года (Большая Российская Энциклопедия (БРЭ). Moonsundin operaatio vuonna 1917) Энциклопедия «Всемирная история». Arkistoitu 30.1.2020. Viitattu 21.2.2022. (venäjäksi)
  31. ↑ Hanno Ojalo: Tsaari lipu all: merelahingud Eesti vetes Esimese maailmasõja päevil (Tsaarin lipun alla: meritaistelut Viron vesillä ensimmäisen maailmansodan aikana) Helmikuu, 2017. Sõjandus, forte.delfi.ee. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
  32. ↑ Heikki Männikkö: Kohti Berliiniä (20): Neuvostojoukot Veikselillä; sodan päätösvaihe alkoi 21.12.2014. Uusi Suomi. Viitattu 17.2.2022.
  33. ↑ Suure väina forsseerimine ja Muhu vabastamine [1944 Fjodor Paulman "Tuli ja manööver", 1968 Eesti Raamat, Tallinn.] (Suur väin-salmen ylittäminen taistelun aikana ja Muhun vapauttaminen (1944). Fjodor Paulman "Tulta ja manööveriä", 1968 Eesti Raamat, Tallinn) virtsu.ee. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suur_väin&oldid=22052993”