Suunnitelman mukaiset poistot
Suunnitelman mukaisilla poistoilla tarkoitetaan yritysten ja muiden talousyksiköiden kirjanpidossa aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen kuuluvien pitkävaikutteisten hyödykkeiden hankintamenojen poistamista hyödykekohtaisten poistosuunnitelmien perusteella.[1][2] Poistosuunnitelma on suunnitelma hyödykkeen hankintamenosta tulevaisuudessa tehtävistä poistoista tilikausittain.[3] Suunnitelman mukaiset poistot kirjataan kuluksi järjestelmällisesti hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana.[2] Tilikauden poistoilla vähennetty jäännös hyödykkeen hankintamenosta aktivoidaan taseen pysyviin vastaaviin.[1]
Aineelliseen omaisuuteen kuuluvat merkittävimpinä tase-erinä rakennukset sekä koneet ja laitteet. Aineetonta omaisuutta ovat esim. kehittämismenot, liikearvo ja aineettomat oikeudet.[4]
Kirjanpitolaki edellyttää aineellisen ja aineettoman omaisuuden hyödykkeiden hankintamenojen poistamista kirjanpidossa niille laadittujen poistosuunnitelmien perusteella.[1] Vaatimus koskee kaikkia kirjanpitovelvollisia, lukuun ottamatta liikkeen- ja ammatinharjoittajia ja kirjanpitovelvollisia, joiden toiminta perustuu kiinteistön hallintaan.[5]
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjanpitolakia täydentävät ohjeet suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteista on annettu Kirjanpitolautakunnan suunnitelman mukaisia poistoja koskevassa yleisohjeessa ja vastaavassa Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa kunnille ja kuntayhtymille.[2][6]
Poistopohja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suunnitelmapoistot lasketaan aineellisen ja aineettoman omaisuuden hyödykkeen hankintamenon ja ennakoidun jäännösarvon erotuksesta. Hankintameno lasketaan hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden muuttuvien menojen perusteella. Hankintamenoon voidaan lisäksi lukea hyödykkeen hankinnan ja valmistuksen osuus kiinteistä menoista, jos niiden määrä on olennainen muuttuviin menohin verrattuna.[7][8]
Poistoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Poistosuunnitelmat laaditaan poistoajaltaan siten, että hyödykkeen hankintameno, jäännösarvoa lukuun ottamatta, tulee poistetuksi sen taloudellisena pitoaikana. Taloudellinen pitoaika arvioidaan hyödykkeeseen liittyvien tulonodotusten perusteella. Taloudellinen pitoaika on aika, jona hyödykkeen ennakoidaan hyödyttävän kirjanpitovelvollista tuloa tuottamalla. Taloudellinen pitoaika on yleensä lyhyempi, kuin hyödykkeen tekninen pitoaika.[9]
Taloudellisen pitoajan määrittelyssä noudatetaan yleisiin tilinpäätösperiaatteisiin sisältyvää varovaisuuden periaatetta[10] siten, että poistoaika arvioidaan mieluummin liian lyhyeksi, kuin liian pitkäksi.[11]
Poistomenetelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Poistomenetelminä voidaan käyttää kaavamaisia poistomenetelmiä, kuten tasapoistomenetelmää tai menojäännöspoistomenetelmää tai näiden yhdistelmiä. Poistosuunnitelma voidaan laatia myös hyödykkeen käytön mukaisina substanssipoistoina. Substanssipoistoa käytettäessä hyödykkeen vuotuinen käyttö arvioidaan koko sen taloudelliselta pitoajalta.[12][3]
Poistosuunnitelman muuttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Poistosuunnitelmaa tulee tilinpäätöstä laadittaessa arvioida sen varmistamiseksi, että valittu poistomenetelmä ja poistoaika vastaavat hyödykkeen tulevaa käyttöä ja taloudellista pitoaikaa. Poistosuunnitelmaa on muutettava, jos hyödykkeen tulonodotukset tai käyttöajan odotukset ovat muuttuneet olennaisesti. Poistosuunnitelman muutos voi merkitä poistoajan lyhentämistä tai pidentämistä. Jo kirjattuja poistoja ei oikaista. Poistosuunnitelmaa muutetaan tilinpäätösvuodelta ja seuraavilta tilikausilta.[13][8]
Suunnitelmapoistot verotuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elinkeinoverolaissa on määritelty verotuksessa hyväksyttäville käyttöomaisuuden poistoille omaisuuslajeittain poistomenetelmät ja enimmäispoistot.[14] Poistojen hyväksyminen verotuksessa yrityksen tuloksesta vähennyskelpoisina kuluina edellyttää niiden kirjaamista kirjanpitoon. Suunnitelman mukaiset poistot harvoin täsmäävät verotuksessa hyväksyttäviin poistoihin. Suunnitelmapoistojen ja verotuksessa hyväksyttävien poistojen erotus oikaistaan tilinpäätöksessä tuloslaskelmaan kirjattavilla poistoerokirjauksilla. Vastaviennit tehdään taseen vastattavissa tilinpäätössiirtojen kertymään.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336) 5:5 § ja 5:5a § Finlex.fi. Arkistoitu 10.5.2021. Viitattu 12.5.2021.
- ↑ a b c Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista - Sivu 9 Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet. 16.10.2007. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 12.5.2021.
- ↑ a b Kirjanpitolaki ja suunnitelman mukaiset poistot Minilex.fi. Viitattu 12.5.2021.
- ↑ Kirjanpitoasetus (30.12.1997/1339) 1:6 § Finlex.fi. Arkistoitu 10.5.2021. Viitattu 12.5.2021.
- ↑ a b Jarmo Leppiniemi: Poistot kirjanpidossa ja verotuksessa Tilisanomat. 23.8.2017. Viitattu 12.5.2021.
- ↑ Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeet. 2016. Suomen Kuntaliitto. Viitattu 12.5.2021.
- ↑ Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista - Sivut 10-15 Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet. 16.10.2007. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 12.5.2021.
- ↑ a b Jarmo Leppiniemi: Poistosuunnitelman muuttaminen Tilisanomat. 18.10.2018. Viitattu 12.5.2021.
- ↑ Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista - Sivut 15-16 Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet. 16.10.2007. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 12.5.2021.
- ↑ Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336) 3:3 § Muut yleiset tilinpäätösperiaatteet Finlex.fi. Arkistoitu 10.5.2021. Viitattu 12.5.2021.
- ↑ Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista - Sivu 19 Kirjanpitolautakunnan Kuntajaoston yleisohjeet. 2016. Suomen Kuntaliitto. Viitattu 12.5.2021.
- ↑ Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista - Sivut 16-18 Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet. 16.10.2007. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 12.5.2021.
- ↑ Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista - Sivu 19 Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet. 16.10.2007. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 12.5.2021.
- ↑ Laki elinkeinotulon verottamisesta (24.6.1968/360) 3 Luku Finlex.fi. Arkistoitu 12.5.2021. Viitattu 12.5.2021.