Suunduk

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suunduk
ven. Суундук
Alkulähde Uralvuorten eteläosa
52°26′59″N, 59°47′27″E [a]
Laskupaikka Uraljoki
51°50′20″N, 59°14′31″E
Maat Venäjä
Pituus 174 [1] km
Valuma-alue 6430 [1] km²

Suunduk (ven. Суундук tai ven. Суындык eli Suindik) on Uraljokeen vasemmalta puolelta yhtyvä sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee Uralvuoriston eteläosan kaakkoiskuolella arolla. Joen pääuoma kuuluu Venäjälle Orenburgin alueeseen. Uraljoessa on yhtymäkohdassa Iriklinskin patoallas, mihin joki laskee.[1][2]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joen lähteet sijaitsevat ylängöllä lähellä Tšeljabinskin alueen rajaa ja se virtaa 174 kilometriä kunnes se yhtyy Uraljokeen 1 828 kilometriä [1] ennen sen Kaspianmerellä sijaitsevaa suistoa. Joki kulkee aluksi metsäiseltä kukkulalta etelään alavalle arolle ja kääntyy sitten kohti kaakkoa. Joen varressa sijaitsee Zelenodolbsk (ven. Зеленодольск) ja sen talousvesiallas, jonka jälkeen joki kääntyy taas etelään. Eteläisellä reitllä sijaitsevat kylät Andrianopol (ven. Андрианополь) ja Bolotovsk (ven. Болотовск). Sitten joki kääntyy lounaaseen ja siihen yhtyy luoteesta Karabutakin, Baitukin ja Solontšankan sivujoet. Joen varressa sijaitsee Kvarkenon (ven. Кваркено) pikkukaupunki. Kun saavutaan Urus-Kiskenin ja Jakši-Akžarin sivujoille, alkaa Suunduk mutkitella voimakkaasti. Ennen Kusemia siihen yhtyy vielä Žaman-Akžar ja Kusemissa Žuldybai.[2]

Pääuoma päättyy Uraljokeen, jonka vedenpintaa on nostettu alempana sijaitsevalla padolla niin, että patoallas ulottuu lähes Kusemin kylään asti. Padolla korkeuseroa voi olla 43 metriä ja siinä toimii Iriklinskaja GES (ven. Ириклинская ГЭС), joka on 30 megavatin vesivoimalaitos.[2][b]

Iriklinskin patoallas on aluksi kapea, kun se seuraa Suundukin jokilaaksoa, mutta levenee matkalla kohti Uraljokea. Etelästä siihen liittyy sivujoki Žusa, jonka laaja valuma-alue tuo eniten vettä. Myös sen aikaisempi joensuu jää patoaltaan veden alle. Ennen entistä Uraljoen uomaa altaaseen ehtii laske vetensä vielä sivujoet Bazarbai ja Karaganka.[2]

Sivujoet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunduk ja sen sivujoet muodostavat yhdessä 6 430 neliökilometrin suuruisen valuma-alueen. Taulukossa on lueteltu suurimmat sivujoet (osa tiedoista puuttuvat):

yhtyy Suundukiin
(km suusta)
nimi nimi
(ven. )
pituus
(km)
valuma-alue
(km²)
lähde
15 Karaganka Караганка (Караганды) 30 1
23 Bazarbai Базарбай 12 1
36 Žusa Жуса (Джуса) 75 1070 1
49 Žuldybai Жульдыбай 17 1
55 Žaman-Akžar Жаман-Акжар (Джаман-Акжар) 19 1
69 Jakši-Akžar Якши-Акжар (Бахты-Бай) 45 1
73 Urus-Kisken Урус-Кискен 50 1
89 Krykla Крыкла (Каирак-Кла) 22 1
91 Kainda Каинда 15 1
100 Aidyrla Айдырля 34 1
112 Solontšanka Солончанка 29 1
121 Baituk Байтук 20 1
128 Karabutak Карабутак 16 1
129 Solontšanka Солончанка 20 1
141 Bezymjanka Безымянка 16 1

Lähteet: 1 = [1]

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koordinaatit otettu venäjänkielisen wikipedian artikkelin tietolaatikosta!
  2. Voimalaitoksesta kertoo venäjänkielisen wikipedian artikkeli, jonka lähdeviitteet eivät enää toimi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Venäjän federaation valtiollinen vesistöaluetietokanta: Суундук (venäjäksi), viitattu 1.8.2018
  2. a b c d Google-Earth-kartta: Suunduk (51°51'45.3"N 59°16'43.3"E), viitattu 1.8.2018