Susanna Pettersson
| Susanna Pettersson | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. elokuuta 1966 Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | museonjohtaja |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | filosofian tohtori |
Susanna Kristina Pettersson (s. 30. elokuuta 1966 Helsinki) on suomalainen taidehistorioitsija.[1] Hän on kokoelmatutkimukseen ja museohistoriaan erikoistunut dosentti.[2] Hän aloitti Ateneumin taidemuseon johtajana lokakuussa 2014[3] ja Ruotsin kansallismuseon ylijohtajana elokuussa 2018. Kesäkuun 2023 alussa Susanna Pettersson siirtyy Suomen kulttuurirahaston toimitusjohtajaksi.[4]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pettersson tuli ylioppilaaksi vuonna 1985 ja valmistui filosofian maisteriksi 1996 ja lisensiaatiksi vuonna 2003.[1] Hän väitteli tohtoriksi taidehistoriasta vuonna 2008 Helsingin yliopistossa tutkielmalla Suomen Taideyhdistyksestä Ateneumiin: Fredrik Cygnaeus, Carl Gustaf Estlander ja taidekokoelman roolit.[2]
Pettersson toimi vuosina 1991–1992 Helsingin Taidehallin näyttelysihteerinä[1] ja vuodesta 1992 hän työskenteli Valtion taidemuseossa, aluksi museopedagogisen yksikön amanuenssina 1992–1996 ja intendenttinä 1996–2001 sekä taidemuseoalan kehittämisyksikön erikoissuunnittelijana 2001–2007 ja kehitysjohtajana 2007–2010. Vuosina 2010–2013 Pettersson oli Alvar Aalto -säätiön ja Alvar Aalto -museon johtaja. Vuonna 2011 hän oli vieraileva luennoitsija Reinwardt Academyssä Amsterdamissa. Pettersson nimitettiin Jyväskylän yliopiston museologian dosentiksi vuonna 2012.[2]
Maaliskuusta 2013 alkaen Pettersson toimi Suomen Lontoon-instituutin johtajana.[5] Ruotsin kansallismuseon ylijohtajana hän on työskennellyt elokuusta 2018 alkaen.[6] Hän erosi omasta tahdostaan perhesyihin vedoten työstään Tukholmassa kesken kuusivuotisen toimikautensa 2023.[7]
Pettersson on kirjoittanut kuvataiteesta ja museologiasta useisiin tieteellisiin ja ammatillisiin julkaisuihin sekä suurelle yleisölle. Hän on ollut perustamassa useita alan verkkojulkaisuja, kuten Mustekala.infoa ja Taidehistorian seuran tieteellistä verkkojulkaisua Tahitia.
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Susanna Petterssonin veli on kirjailija Juhana Pettersson.[8] Heidän isoisänsä oli professori Lars Pettersson.[9] Susanna Petterssonin puoliso vuodesta 1998 on ollut taiteilija ja kriitikko Timo Valjakka.[1]
Luottamustehtäviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ateneumin Ystävät ry, hallituksen jäsen (1990–1996, 2015–) ja varapuheenjohtaja (1992–1996)
- Suomen arvostelijain liitto, hallituksen jäsen (1999–2001)
- kulttuuriyhdistys Mustekala ry, hallituksen varapuheenjohtaja (2005–2008) ja jäsen (2008–2009)
- Suomen museoliitto, hallituksen jäsen (2006–2012)
- Nordic Committee for Art History (NORDIK), hallituksen jäsen (2006–2012) ja puheenjohtaja (2010–2012)
- Taidehistorian seura, hallituksen jäsen (2008–2012)
- Suomen valokuvataiteen museon säätiö, hallituksen jäsen (2009–2010)
- UPM:n Kulttuurisäätiö, hallituksen jäsen (2009–2012)
- Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiö, hallituksen jäsen (2011–), puheenjohtaja (2011–2013)
- Modern House Museums/Iconic Houses -network, perustajajäsen ja hallituksen jäsen (2011–)
- Frame, hallituksen jäsen (2012–2015)
- Aalto-yliopisto, hallituksen jäsen (2014–)
- Tieto-Finlandia-raadin puheenjohtaja (2014)[1][10]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monografioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Taideyhdistyksestä Ateneumiin: Fredrik Cygnaeus, Carl Gustaf Estlander ja taidekokoelman roolit. Väitöskirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2008.
Oppikirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Levanto, Marjatta & Pettersson, Susanna (toim.): Valistus / Museopedagogiikka / Oppiminen. Helsinki: Valtion taidemuseo, 2004.
- Pettersson, Susanna (toim.): Tulevaisuuden taidemuseo. Museologia 3. Helsinki: Valtion taidemuseo: Kehys, 2009. ISBN 978-951-53-3183-0.
- Pettersson, Susanna ym. (toim.): Encouraging Collections Mobility. A Way Forward for Museums in Europe. Helsinki: Finnish National Gallery, Erfgoed Nederland & Institut für Museumsforschung, Staatliche Museen zu Berlin, 2010. (englanniksi)
- Pettersson, Susanna & Kinanen, Pauliina (toim.): Suomen museohistoria. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010.
Yleistajuisia teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lumoutuneet. Tarinoita taiteen keräilystä 1800-luvun Suomessa. Helsinki: WSOY, 2004.
Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomi-Seuran myöntämä Vuoden ulkosuomalainen -tunnustus 2022[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 692. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ a b c Susanna Pettersson 375 humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 15.3.2016.
- ↑ Aromaa, Jonni: Susanna Pettersson Ateneumin uudeksi johtajaksi Yle Uutiset. 22.5.2014. Viitattu 20.8.2015.
- ↑ Tiikkaja, Samuli: Susanna Pettersson Suomen kulttuurirahaston toimitusjohtajaksi Helsingin Sanomat. 13.2.2023. Viitattu 13.2.2023.
- ↑ Hallamaa, Teemu: Susanna Pettersson Suomen Lontoon instituutin johtajaksi Yle Uutiset. 4.12.2012. Viitattu 16.1.2013.
- ↑ Peltola, Satu-Lotta: Ateneumin johtaja Susanna Pettersson Ruotsin kansallismuseon ylijohtajaksi: ”En hakenut virkaa, minuun oltiin yhteydessä.” Yle Uutiset. 21.3.2018. Yleisradio Oy. Viitattu 21.3.2018.
- ↑ Riihinen, Eleonoora: Susanna Pettersson jättää Ruotsin kansallismuseon. Helsingin Sanomat, 11.2.2023, s. B 5. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.2.2023.
- ↑ Veljeni @juhanaonparas miettii larppeja ja nationalismia. #image Twitter. 9.7.2016. Susanna Pettersson. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Pettersson, Susanna: Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta 375 humanistia. 2014. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Susanna Pettersson: Luottamustehtävät 375 humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 15.3.2016.
- ↑ Susanna Pettersson ja Maria Sid ovat Vuoden ulkosuomalaisia. Helsingin Sanomat, 7.11.2022, s. B 5. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.11.2022.
| ||||||||||||||
