Supraventrikulaarinen takykardia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Supraventrikulaarinen takykardia (SVT) tarkoittaa nopealyöntisyyskohtausta. Sen synnyttävä rakenne sijaitsee sydämen eteisissä, eteis-kammiosolmukkeessa tai eteis-kammiorajassa.

Syy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisin syy on kiertoaktivaatio esimerkiksi sydämen eteissä. Toinen mekanismi voi olla lisääntynyt automaatio sydämessä ennen kammiota. 1–3 ihmisestä tuhannesta on ylimääräinen oikorata eteisen ja kammion välillä eli Wolff–Parkinson–Whiten eli WPW-oireyhtymä. Diagnoosi tehdään EKG:llä.

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oireena on nopea syke sydämessä; yleisemmin 140–220 lyöntiä minuutissa. Tähän voi liittyä heikotusta tai huimausta.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Usein auttaa vagussimulaatio eli esimerkiksi kasvojen pesu kylmällä vedellä. Myös kylmä suihku, veden juominen tai asettuminen selin makuulle voi lakkauttaa kohtauksen. Mikäli kohtaus ei mene itsestään ohi edellä mainittujen keinojen avulla, saatetaan tarvitaan lääkkeitä, kuten adenosiiniä, ja on suositeltavaa hankkiutua lääkärin vastaanotolle. Vaikeimmissa tapauksissa (oireita/kohtauksia ilmenee usein, ne kestävät reilusti yli 5 minuuttia joka kerta jne.) voidaan tarvita sähköistä rytminsiirtoa.[1] SVT voidaan hoitaa myös ablaatiossa, tässä operaatiossa potilas on hereillä koko ajan, potilaan sydämeen mennään reisivaltimon kautta ja ns. noitahermo paikallistetaan ja poltetaan poikki. Toimenpide on kivuton.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]