Suorapankki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suorapankki tarkoitti aiemmin pankkia, jolla ei ollut konttoreita. Suorapankki toimi puhelimen ja postin välityksellä.[1]

Suorapankkitoiminnassa asiakkaan ei tarvinnut käydä henkilökohtaisesti pankissa tunnistautumassa pankkitiliä avattaessa. Suomessa edellytettiin, että suorapankin asiakkaalla oli vastatili toisessa suomalaisessa talletuspankissa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sinkko, Erkki: Sanastoa. Markat tuottamaan. Piensijoittajan opas, 1987. Helsinki: Otava.
  2. Ohje talletussopimuksista 28.5.1996. Rahoitustarkastus. Arkistoitu 10.3.2018.
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.