Suomen urheilu 2000
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomen urheilu 2000 käsittelee vuoden 2000 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Vuoden urheilija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:
| Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
|---|---|---|
| 1. | Arsi Harju | Yleisurheilu |
| 2. | Marcus Grönholm / Timo Rautiainen | Autourheilu |
| 3. | Thomas Johanson / Jyrki Järvi | Purjehdus |
| 4. | Juha Hirvi | Ammunta |
| 5. | Mika Häkkinen | Autourheilu |
| 6. | Samppa Lajunen | Yhdistetty |
| 7. | Marko Yli-Hannuksela | Paini |
| 8. | Sami Hyypiä | Jalkapallo |
| 9. | Hanno Möttölä | Koripallo |
| 10. | Jani Sievinen | Uinti |
| Lähde: [1] | ||
Vuoden naisurheilijaksi valittiin pyöräilijä Pia Sundstedt ja vuoden valmentajaksi yleisurheiluvalmentaja Jorma Tuominiemi.[1]
Olympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sydneyn kesäolympialaisissa 15.9.–1.10. Suomi saavutti kaksi kultamitalia, yhden hopean ja yhden pronssin.[2]
- Sydneyn kesäparalympialaisissa 18.–29.10. Suomi saavutti kymmenen mitalia, joista yksi oli kultaa.[3]
Aerobic[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- FISAF-liiton maailmanmestaruuskilpailuissa 30.5.–3.6. Gentissä, Belgiassa Mari ja Pertti Sahlberg voittivat parikilpailussa kultaa ja Tiia Piili saavutti naisten kilpailussa pronssia.[4]
- FISAF-liiton Euroopan-mestaruuskilpailuissa 22.–25.6. Chomutovissa, Tšekissä Mari ja Pertti Sahlberg voittivat parikilpailussa kultaa ja Tiia Piili saavutti naisten kilpailussa hopeaa[5]
Amerikkalainen jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Euroopan-mestaruuskilpailujen loppuottelussa 19.8. Hampurissa, Saksassa Suomi voitti Saksan 30–29.[6]
- Suomen-mestaruuden voitti kuudennen peräkkäisen kerran Helsinki Roosters voittamalla Vaahteramalja-ottelussa Seinäjoki Crocodilesin 25–17. Pronssille sijoittui Turku Trojans.[7]
Ammunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sydneyn kesäolympialaisissa Juha Hirvi saavutti pienoiskiväärin täysottelussa hopeaa. Pasi Wedman sijoittui olympiakiväärillä neljänneksi ja Raimo Kauppila kaksoistrapissa kymmenenneksi.[8]
Ampumahiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin 19.–26.2. Oslossa, Norjassa, mutta sumun takia keskeytetty miesten viesti kilpailtiin 11.3. Lahdessa. Paavo Puurunen sijoittui 15 kilometrin yhteislähtökilpailussa kahdeksanneksi ja 10 kilometrin kilpailussa kymmenenneksi. Suomen naiset sijoittuivat viestissä seitsemänneksi.[9][10]
Autourheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rallin maailmanmestaruussarjassa Peugeotilla ajanut Marcus Grönholm ja hänen kartanlukijansa Timo Rautiainen voittivat maailmanmestaruuden. Tommi Mäkinen sijoittui viidenneksi ja Juha Kankkunen kahdeksanneksi. Kauden 14 MM-osakilpailusta Grönholm voitti Ruotsin rallin, Uuden-Seelannin rallin, Jyväskylän Suurajot ja Australian rallin sekä Mäkinen kauden avauskilpailuna ajetun Monte Carlon rallin ja oli nopein myös Australian rallissa, jossa hänet hylättiin sääntöjen vastaisen turboahtimen vuoksi.[11]
- Formula 1:n maailmanmestaruussarjassa McLarenilla ajanut Mika Häkkinen sijoittui toiseksi ja Sauberilla ajanut Mika Salo kymmenenneksi. Häkkinen voitti 7.5. Espanjan Grand Prix'n, 16.7. Itävallan Grand Prix'n, 13.8. Unkarin Grand Prix'n ja 27.8. Belgian Grand Prix'n sekä sijoittui seitsemän kertaa toiseksi.[12]
Curling[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 2.–9.4. Glasgow'ssa, Skotlannissa Suomen miesten joukkue saavutti pronssia voitettuaan loppuottelussa Yhdysvallat 9–4. Suomen joukkueeseen kuuluivat Markku Uusipaavalniemi, Tommi Häti, Jari Laukkanen, Wille Mäkelä ja Perttu Piilo.[13]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 10.–16.12. Oberstdorfissa, Saksassa Suomen miesten joukkue voitti kultaa voitettuaan loppuottelussa Tanskan 8–7. Mestarijoukkueeseen kuuluivat Markku Uusipaavalniemi, Wille Mäkelä, Tommi Häti, Jari Laukkanen ja Pekka Saarelainen.[14]
Freestylehiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmancupissa Janne Lahtela oli sekä kumparelaskun että parikumparelaskun yhteispisteissä ykkönen. Kumparelaskun pisteissä Sami Mustonen sijoittui toiseksi ja Lauri Lassila jaetulle kolmannelle sijalle.[15]
Hiihtosuunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 1.–4.3. Krasnojarskissa, Venäjällä Suomen naisten joukkue Mervi Anttila, Hanna Kosonen ja Liisa Anttila voitti viestissä kultaa. Normaalimatkalla Liisa Anttila saavutti hopeaa ja Kosonen pronssia sekä pikamatkalla Liisa Anttila pronssia. Miesten viestijoukkue Raino Pesu, Pekka Varis, Jukka Lanki ja Matti Keskinarkaus saavutti hopeaa kuten myös Lanki normaalimatkalla.[16]
Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen A-maajoukkue aloitti vuoden 2002 maailmanmestaruuskisojen karsinnat kahdella kotiottelulla voittamalla 2.9. Albanian 2–1 ja pelaamalla 11.10. Englannin kanssa tasan 0–0.[17]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti kolmannen peräkkäisen kerran valkeakoskelainen FC Haka, hopeaa sai helsinkiläinen FC Jokerit ja pronssille sijoittui anjalankoskelainen Myllykosken Pallo -47.[18]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti kuudennen peräkkäisen kerran Helsingin Jalkapalloklubi, hopeaa sai Turun Pyrkivä ja pronssille sijoittui helsinkiläinen Malmin Palloseura.[19]
Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 29.4.–14.5. Pietarissa, Venäjällä Suomi saavutti pronssia voitettuaan puolivälierissä Ruotsin 2–1, hävittyään välierissä Slovakialle 1–3 ja voitettuaan pronssiottelussa Kanadan 2–1. Petteri Nummelin valittiin kisojen tähdistöjoukkueeseen ja parhaaksi puolustajaksi.[20]
- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 3.–9.4. Kanadassa Suomi saavutti pronssia voitettuaan pronssiottelussa Ruotsin 7–1. Katja Riipi valittiin kisojen parhaaksi hyökkääjäksi.[21]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Turun Palloseura, hopeaa sai helsinkiläinen Jokerit ja pronssille sijoittui Hämeenlinnan Pallokerho.[22]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti espoolainen Blues, hopeaa sai Oulun Kärpät ja pronssille sijoittui Tampereen Ilves.[23]
Koripallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hanno Möttölästä tuli ensimmäinen suomalainen NBA-pelaaja, kun hän solmi kesällä yhden vuoden sopimuksen Atlanta Hawksin kanssa ja pelasi 31.10. ensimmäisen NBA-ottelunsa.[24]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Namika Lahti, hopeaa sai helsinkiläinen Torpan Pojat ja pronssille sijoittui Espoon Honka.[25]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Pantterit, hopeaa sai espoolainen Tapiolan Honka ja pronssille sijoittui kotkalainen Peli-Karhut.[26]
Käsipallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti turkulainen HC Dennis, hopeaa sai Grankulla IFK ja pronssille sijoittui Riihimäen Cocks.[27]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Sparta, hopeaa sai toinen helsinkiläisseura Dicken ja pronssille sijoittui Sjundeå IF.[27]
Lentopallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti kuopiolainen KuPS-Volley, hopeaa sai rovaniemeläinen Napapiirin Palloketut ja pronssille sijoittui varkautelainen Keski-Savon Pateri.[28]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Hämeenlinnan Tarmo-Volley, hopeaa sai Euran Raiku ja pronssille sijoittui Joensuun Prihat.[29]
Nyrkkeily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Euroopan-mestaruuskilpailut käytiin 13.–21.5. Tampereella. Juho Tolppola saavutti pronssia alle 51-kiloisten sarjassa ja Juha Ruokola alle 75-kiloisissa. Sami Sipilä voitti aluksi puolivälieräottelunsa alle 63,5 -kiloisten sarjassa, mikä olisi varmistanut hänellekin mitalin, mutta nyrkkeilyliitto EABA:n hallitus muutti tuomion jälkikäteen Sipilän tappioksi bulgarialaisten tehtyä tuomiosta protestin.[30]
Paini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sydneyn kesäolympialaisissa Marko Yli-Hannuksela saavutti kreikkalais-roomalaisen painin alle 76-kiloisten sarjassa pronssia.[31]
- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 1.–3.9. Sofiassa, Bulgariassa Heidi Martti sijoittui kahdeksanneksi alle 75-kiloisten sarjassa.[32][33]
- Vapaapainin Euroopan-mestaruuskilpailuissa 6.–9.4. Budapestissa, Unkarissa Heidi Martti sijoittui seitsemänneksi alle 75-kiloisten sarjassa ja Juha Lappalainen kahdeksanneksi alle 69-kiloisissa.[32]
Painonnosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sydneyn kesäolympialaisissa Suomen ainoana painonnostajana kilpaili Karoliina Lundahl, joka jäi ilman tulosta alle 75-kiloisten sarjassa. Hänen epäonnistunut suorituksensa päätyi Markku Ulanderin kuvaamana vuoden urheilukuvaksi.[34]
Pesäpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Kiteen Pallo -90, hopeaa sai Sotkamon Jymy ja pronssille sijoittui Oulun Lippo.[35]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Pattijoen Urheilijat, hopeaa sai Oulun Lippo ja pronssille sijoittui Peräseinäjoen Toive.[36]
- Naisten Itä–Länsi-ottelun 5.8. Oulussa voitti Itä jaksoin 1–0 (2–2, 4–2).[37]
- Miesten Itä–Länsi-ottelun 6.8. Oulussa voitti Itä jaksoin 2–1 (5–6, 2–0, 1–1, 4–3).[37]
Pohjoismaiset hiihtolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lentomäen maailmanmestaruuskilpailuissa 14.2. Vikersundissa, Norjassa Janne Ahonen saavutti pronssia.[38]
- Maastohiihdon maailmancupissa 1999–2000 Jari Isometsä sijoittui yhteispisteissä toiseksi ja Kaisa Varis kahdeksanneksi.[39]
- Mäkihypyn maailmancupissa 1999–2000 Janne Ahonen sijoittui yhteispisteissä kolmanneksi, Ville Kantee kuudenneksi, Jani Soininen seitsemänneksi ja Risto Jussilainen kahdeksanneksi.[39]
- Yhdistetyn maailmancupissa 1999–2000 kokonaiskilpailun voitti Samppa Lajunen. Hän voitti kauden aikana kymmenen osakilpailua. Hannu Manninen sijoittui yhteispisteissä yhdeksänneksi ja Jari Mantila kymmenenneksi.[39]
- Keski-Euroopan mäkiviikolla 1999–2000 Janne Ahonen sijoittui kokonaiskilpailussa toiseksi, Ville Kantee yhdeksänneksi ja Jani Soininen kymmenenneksi.[40]
Purjehdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sydneyn kesäolympialaisissa Thomas Johanson ja Jyrki Järvi voittivat kultaa 49er-luokassa. Sari Multala sijoittui E-jollissa viidenneksi.[41]
- 49er-luokan maailmanmestaruuskilpailuissa Thomas Johanson ja Jyrki Järvi saavuttivat pronssia.[42]
- E-jollien Euroopan-mestaruuskilpailuissa Sari Multala saavutti hopeaa.[43]
Pyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sydneyn kesäolympialaisissa Mira Kasslin sijoittui eräajossa 11:nneksi ja 500 metrin aika-ajossa 17:nneksi sekä Pia Sundstedt maantieajossa 21:nneksi. [44]
- Maastopyöräilyn maailmanmestaruuskilpailuissa 9.–10.6. Sierra Nevadassa, Espanjassa Katja Repo saavutti alamäkiajossa hopeaa.[45]
- Naisten Italian ympäriajossa 26.6.–9.7. Pia Sundstedt sijoittui kahdeksanneksi. Hän voitti viimeisen etapin.[46]
Ringette[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailut pelattiin 14.–20.4. Suomessa. Suomi voitti kultaa voitettuaan ensimmäisessä loppuottelussa 15.11. Lahdessa Kanadan 5–4 ja pelattuaan toisessa loppuottelussa 18.11. Espoossa Kanadan kanssa tasan 5–5.[47]
- Suomen-mestaruuden voitti Tuusula Ringette.[48]
Salibandy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 14.–21.5. Norjassa Suomi saavutti hopeaa hävittyään loppuottelussa Ruotsille 3–5.[49]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin IFK, hopeaa sai Espoon Oilers ja pronssille sijoittui jyväskyläläinen Happee.[50]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Tapanilan Erä III, hopeaa sai Helsingin IFK ja pronssille sijoittui joensuulainen Josba.[50]
Soutu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kevyiden luokkien maailmanmestaruuskilpailuissa 1.–6.8. Zagrebissa, Kroatiassa Laila Finska-Bezerra voitti kevyessä yksikössä kultaa ja oli ensimmäinen soudun MM-mitalin saavuttanut suomalaisnainen.[51]
Suunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1.–4.7. Truskavetsissa, Ukrainassa Jarkko Huovila ja Kirsi Boström sijoittuivat normaalimatkalla seitsemänneksi.[52]
- Jukolan viesti kilpailtiin 17.–18.6. Liperissä. Naisten Venlojen viestissä Liedon Parma vei voiton ja Turun Suunnistajat sijoittui kolmanneksi. Miesten Jukolan voiton vei norjalainen Halden SK, johon kuului suomalainen Jarkko Huovila, ja paras suomalaisseura oli neljänneksi sijoittunut Delta. [53]
Taekwondo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sydneyn kesäolympialaisissa Kirsimarja Koskinen sijoittui alle 67-kiloisten sarjassa kuudenneksi.[54]
Tanssiurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ammattilaisten latinalaistanssien Euroopan-mestaruuskilpailuissa Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö saavuttivat hopeaa.[55]
- Ammattilaisten latinalaistanssien British Openissa 1.6. Blackpoolissa, Englannissa Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö sijoittuivat toiseksi.[56]
Uinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sydneyn kesäolympialaisissa Jani Sievinen sijoittui 200 metrin sekauinnissa kahdeksanneksi. Välieriin ylsivät 11:nneksi 100 metrin rintauinnissa sijoittunut Jarno Pihlava ja 15:nneksi 100 metrin perhosuinnissa sijoittunut Jere Hård.[57]
- Lyhyen radan maailmanmestaruuskilpailuissa 16.–19.3. Ateenassa, Kreikassa Jani Sievinen voitti kultaa 200 metrin ja 400 metrin sekauinnissa sekä saavutti hopeaa 100 metrin sekauinnissa. Jere Hård sijoittui seitsemänneksi 50 metrin perhosuinnissa ja Hanna-Maria Seppälä kahdeksanneksi 100 metrin sekauinnissa.[58]
- Pitkän radan Euroopan-mestaruuskilpailut käytiin 28.6.–9.7. Mäkelänrinteen uintikeskuksessa Helsingissä. Jere Hård voitti kultaa 50 metrin perhosuinnissa, Jarno Pihlava saavutti hopeaa 100 metrin rintauinnissa ja Joona Puhakka oli yhden metrin ponnahduslautahypyissä pronssilla. Pihlava oli lisäksi neljäs 50 metrin rintauinnissa ja Hård kahdeksas 100 metrin perhosuinnissa. Tero Välimaa sijoittui seitsemänneksi 100 metrin perhosuinnissa ja kahdeksanneksi 50 metrin perhosuinnissa. Anu Koivisto sijoittui neljänneksi 50 metrin ja kuudenneksi 100 metrin selkäuinnissa. Jukka Piekkanen sijoittui kolmen metrin ponnahduslautahypyissä kuudenneksi sekä Ville Vahtola ja Joona Puhakka ponnahduslautahyppyjen parikilpailussa kahdeksanneksi. Suomen joukkue, johon kuuluivat Jani Sievinen, Jarno Pihlava, Tero Välimaa ja Jere Hård, sijoittui 4 × 100 metrin sekauintiviestissä neljänneksi. Miesten 4 × 100 metrin vapaauintiviestissä Suomi sijoittui seitsemänneksi.[59]
- Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 14.–17.12. Sevillassa, Espanjassa Jere Hård saavutti hopeaa 50 metrin perhosuinnissa ja sijoittui viidenneksi 100 metrin perhosuinnissa. Hanna-Maria Seppälä oli viides 100 metrin sekauinnissa.[60]
- Sydneyn kesäparalympialaisissa Eeva-Riitta Fingerroos saavutti pronssia 100 metrin vapaauinnissa ja Pekka Kantola 50 metrin selkäuinnissa.[61]
Yleisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sydneyn kesäolympialaisissa Arsi Harju voitti kuulantyönnössä kultaa. Aki Parviainen sijoittui keihäänheitossa viidenneksi, Tiia Hautala seitsenottelussa kahdeksanneksi, Mikaela Ingberg keihäänheitossa yhdeksänneksi sekä Timo Aaltonen kuulantyönnössä ja Sini Pöyry moukarinheitossa 12:nneksi.[62]
- Sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailuissa 25.–27.2. Gentissä, Belgiassa Timo Aaltonen voitti kuulantyönnössä kultaa kisan alun perin voittaneen ukrainalaisen Oleksandr Bahatšin tultua hylätyksi dopingtestin jälkeen. Tiia Hautala sijoittui viisiottelussa neljänneksi ja samalle sijalle ylsi Wilson Kirwa 800 metrin juoksussa. Oskari Frösén oli korkeushypyssä kuudes.[63]
- Sydneyn kesäparalympialaisissa Tiina Ala-aho voitti kuulantyönnössä kultaa, ja keihäänheitossa Mikael Saleva saavutti hopeaa ja Rauno Saunavaara omassa luokassaan pronssia.[61]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 22. Kustannus-Notariaatti Oy, 2001. ISBN 952-5106-14-4.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Siukonen 2001, s. 17
- ↑ Siukonen 2001, s. 67
- ↑ Siukonen 2001, s. 169–172
- ↑ Siukonen 2001, s. 129, 207
- ↑ Siukonen 2001, s. 135, 207
- ↑ Siukonen 2001, s. 150, 209
- ↑ Siukonen 2001, s. 155, 209
- ↑ Siukonen 2001, s. 62, 87–88
- ↑ Siukonen 2001, s. 105–107, 113, 209–210
- ↑ Sumu sotki ampumahiihtoviestin, kisa siirtyy Lahteen 29.5.2012. Yle. Viitattu 11.3.2019.
- ↑ Siukonen 2001, s. 99, 104, 141, 150, 175, 177, 238
- ↑ Siukonen 2001, s. 124, 141, 149, 152, 170, 238
- ↑ Siukonen 2001, s. 119, 213
- ↑ Siukonen 2001, s. 181, 213
- ↑ Siukonen 2001, s. 208
- ↑ Siukonen 2001, s. 109–111, 217
- ↑ Siukonen 2001, s. 154, 166, 219
- ↑ Siukonen 2001, s. 171–172, 219
- ↑ Siukonen 2001, s. 166, 220
- ↑ Siukonen 2001, s. 124–126, 222–223
- ↑ Siukonen 2001, s. 119, 226
- ↑ Siukonen 2001, s. 225
- ↑ Siukonen 2001, s. 226
- ↑ Siukonen 2001, s. 144, 172
- ↑ Siukonen 2001, s. 231–232
- ↑ Siukonen 2001, s. 232
- ↑ a b Siukonen 2001, s. 233
- ↑ Siukonen 2001, s. 234
- ↑ Siukonen 2001, s. 235
- ↑ Siukonen 2001, s. 125–126, 242
- ↑ Siukonen 2001, s. 55–56, 76–77
- ↑ a b Siukonen 2001, s. 243
- ↑ World Championship, Female wrestling Seniors, 2000-09-01 Sofia (BUL), 75.0 kg Database. FILA. Arkistoitu 14.7.2015. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Siukonen 2001, s. 8–9, 58, 79–81
- ↑ Siukonen 2001, s. 245
- ↑ Siukonen 2001, s. 246
- ↑ a b Siukonen 2001, s. 147, 245
- ↑ Siukonen 2001, s. 105, 214
- ↑ a b c Siukonen 2001, s. 114, 214
- ↑ Siukonen 2001, s. 96, 215
- ↑ Siukonen 2001, s. 61–62, 86–87
- ↑ Siukonen 2001, s. 247
- ↑ Siukonen 2001, s. 248
- ↑ Siukonen 2001, s. 60, 82–83
- ↑ Siukonen 2001, s. 131, 248
- ↑ Siukonen 2001, s. 139, 249
- ↑ Siukonen 2001, s. 176, 251
- ↑ Siukonen 2001, s. 251
- ↑ Siukonen 2001, s. 127, 251–252
- ↑ a b Siukonen 2001, s. 252
- ↑ Siukonen 2001, s. 147, 252
- ↑ Siukonen 2001, s. 137, 255
- ↑ Siukonen 2001, s. 133–134, 255
- ↑ Siukonen 2001, s. 58, 79
- ↑ Siukonen 2001, s. 257
- ↑ Siukonen 2001, s. 129
- ↑ Siukonen 2001, s. 53–54, 72–76
- ↑ Siukonen 2001, s. 113–114, 259–260
- ↑ Siukonen 2001, s. 135–139, 260–261, 264
- ↑ Siukonen 2001, s. 181, 261–262
- ↑ a b Siukonen 2001, s. 170–171
- ↑ Siukonen 2001, s. 69–72, 159, 161–162
- ↑ Siukonen 2001, s. 106, 271–272