Suomen urheilu 1996
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomen urheilu 1996 käsittelee vuoden 1996 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Vuoden urheilija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:
| Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
|---|---|---|
| 1. | Heli Rantanen | Yleisurheilu |
| 2. | Marko Asell | Paini |
| 3. | Tommi Mäkinen | Autourheilu |
| 4. | Jani Sievinen | Uinti |
| 5. | Jari Litmanen | Jalkapallo |
| 6. | Seppo Räty | Yleisurheilu |
| 7. | Tuuli Matinsalo | Aerobic |
| 8. | Ari-Pekka Nikkola | Mäkihyppy |
| 9. | Jari Isometsä | Hiihto |
| 10. | Teemu Selänne | Jääkiekko |
| Lähde: [1] | ||
Naisten listalla kolme parasta olivat:
| Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
|---|---|---|
| 1. | Heli Rantanen | Yleisurheilu |
| 2. | Tuuli Matinsalo | Aerobic |
| 3. | Sari Laine | Karate |
| Lähde: [1] | ||
Vuoden valmentajaksi valittiin yleisurheiluvalmentaja Leo Pusa.[2]
Olympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Atlantan kesäolympialaisissa Suomi saavutti yhden kultamitalin, kaksi hopeaa ja yhden pronssin. Kisojen mitalitilastossa Suomi oli neljäskymmenes.[3]
Aerobic[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 11.–16.6. Genovassa, Italiassa Tuuli Matinsalo voitti kultaa ja Sami Vaskola sijoittui kuudenneksi.[4]
- Euroopan-mestaruuskilpailut käytiin 5.–9.6. Helsingissä. Tuuli Matinsalo voitti naisten sarjassa kultaa. Mari ja Pertti Sahlberg saavuttivat parien kilpailussa hopeaa sekä Merja Kalaja, Anne Heikkilä ja Katja Kerttula joukkueiden kilpailussa pronssia. Sami Vaskola sijoittui miesten sarjassa neljänneksi.[5]
Alppihiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 11.–25.2. Sierra Nevadassa, Espanjassa Janne Leskinen sijoittui supersuurpujottelussa neljänneksi, mikä oli kaikkien aikojen paras suomalaisalppihiihtäjien arvokisasijoitus.[6]
Ammunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Atlantan kesäolympialaisissa Krister Holmberg sijoittui olympiakiväärillä kuudenneksi. Satu Pusila oli kaksoistrapissa yhdestoista, Juha Hirvi pienoiskiväärin täysottelussa kolmastoista ja ilmakiväärikilpailussa viidestoista sekä Raimo Kauppila kaksoistrapissa viidestoista.[7]
- Haulikkolajien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 28.6.–2.7. Tallinnassa, Virossa Jaana Pitkänen voitti kultaa naisten skeetissä. Suomi voitti kultaa myös saman lajin joukkuekilpailussa.[8]
Ampumahiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 3.–11.2. Ruhpoldingissa, Saksassa Suomen miesten joukkue sijoittui viestissä kuudenneksi ja joukkuekilpailussa kahdeksanneksi sekä naisten joukkue niin viestissä kuin joukkuekilpailussakin kahdeksanneksi. Parhaat henkilökohtaiset sijoitukset olivat Paavo Puurusen 11. sija 10 kilometrillä, Katja Holannin 12. sija 15 kilometrillä ja Ville Räikkösen 13. sija 20 kilometrillä.[9]
Autourheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rallin maailmanmestaruussarjassa Mitsubishilla ajanut Tommi Mäkinen voitti maailmanmestaruuden. Kauden yhdeksästä MM-osakilpailusta hän voitti viisi: Ruotsin rallin, Safari-rallin, Argentiinan rallin, Jyväskylän Suurajot ja Australian rallin. Mäkisen kartanlukijana toimi Seppo Harjanne, joka loukkasi selkänsä Mäkisen ajettua ulos 14.10. San Remon rallissa.[10]
- Ari Vatanen voitti 19.–25.10. ajetun Hongkong–Peking-rallin.[11]
- Formula 1:n maailmanmestaruussarjassa McLarenilla ajanut Mika Häkkinen sijoittui viidenneksi ja Tyrrellillä ajanut Mika Salo 13:nneksi. Häkkinen ajoi palkintokorokesijalle kolmanneksi 14.7. Britannian Grand Prix'ssä, 25.8. Belgian Grand Prix'ssä, 8.9. Italian Grand Prix'ssä ja 13.10. Japanin Grand Prix'ssä.[12]
Hiihtosuunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 21.–24.2. Lillehammerissa, Norjassa Arja Nuolioja voitti kultaa pikamatkalla ja saavutti pronssia normaalimatkalla sekä Terhi Holsterin ja Virpi Juutilaisen kanssa viestissä. Raino Pesu saavutti pronssia pikamatkalla sekä hopeaa Arto Liljan, Markku Järvisen ja Vesa Mäkipään kanssa viestissä.[13]
Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten maajoukkueen päävalmentajana aloitti 1.7. tanskalainen Richard Møller Nielsen. Syksyn kahdessa MM-karsintaottelussaan Suomi hävisi vieraskentällä Unkarille ja Helsingin olympiastadionilla Sveitsille.[14][15]
- Jari Litmanen pelasi amsterdamilaisseuransa Ajaxin mukana 22.5. Mestarien liigan loppuottelussa italialaista Juventusta vastaan. Litmanen teki loppuottelussa maalin mutta Ajax hävisi lukemiin 1–1 päättyneen varsinaisen peliajan ja jatkoajan jälkeen rangaistuspotkukilpailussa. Jalkapallolehti World Soccerin listalla vuoden 1996 parhaista pelaajista Litmanen oli sijalla yhdeksän.[16]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti porilainen FC Jazz, hopeaa sai anjalankoskelainen Myllykosken Pallo -47 ja pronssille sijoittui Turun Palloseura. Hallitseva mestari FC Haka putosi I divisioonaan.[17][18]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin Jalkapalloklubi, hopeaa sai toinen helsinkiläisjoukkue Puistolan Urheilijat ja pronssille sijoittui Tampereen Ilves.[19]
Judo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 16.–19.5. Haagissa, Alankomaissa Jorma Korhonen sijoittui viidenneksi alle 71-kiloisten sarjassa.[20]
Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 21.4.–5.5. Wienissä, Itävallassa Suomi sijoittui viidenneksi oltuaan alkulohkossaan toinen mutta hävittyään puolivälierissä Kanadalle 1–3.[21]
- Maailmancupissa 27.8.–14.9. Suomi sijoittui viidenneksi hävittyään puolivälierissä Venäjälle 0–5.[22]
- Naisten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 23.–29.3. Jaroslavlissa, Venäjällä Suomi saavutti pronssia.[23]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Jokerit, hopeaa sai Turun Palloseura ja pronssille sijoittui Rauman Lukko.[24]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti keravalainen Shakers, hopeaa sai Oulun Kärpät ja pronssille sijoittui kuopiolainen Kalevan Pallo.[25]
Jääpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti neljännen peräkkäisen kerran Warkauden Pallo -35, joka voitti loppuottelussa Tornion Palloveikot 3–1. Pronssille sijoittui helsinkiläinen Botnia-69.[26]
Karate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 7.–10.11. Sun Cityssä, Etelä-Afrikassa suomalaisista sijoille 5–8 ylsivät Olli Ortiz alle 65-kiloisten sarjassa, Miko Virkola yli 80-kiloisissa, Sari Laine avoimessa luokassa sekä miesten joukkue.[27]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 3.–5.5. Pariisissa, Ranskassa Sari Laine voitti kultaa alle 53-kiloisten sarjassa ja saavutti hopeaa avoimessa luokassa.[28]
Keilailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Joukkueiden maailmancupissa 1.–7.9. Calgaryssä, Kanadassa sekä Suomen mies- että naisjoukkue voittivat mestaruuden. Miesten joukkueeseen kuuluivat Mika Koivuniemi, Teemu Raatikainen, Antti-Pekka Lax, Jouni Helminen, Lasse Lintilä ja Kai Virtanen. Naisten joukkueessa keilasivat Jaana Strömberg, Pauliina Aalto, Anu Peltola, Heidi Larnia, Krista Ylönen ja Reija Lundén.[29]
- Joukkueiden Euroopan-cup keilattiin 28.5.–1.6. Talissa, Helsingissä. Suomen naisten joukkue, johon kuuluivat Pauliina Aalto, Jaana Strömberg, Reija Lundén, Krista Ylönen, Anu Peltola ja Heidi Larnia, voitti mestaruuden. Miesten kilpailussa Suomi sijoittui toiseksi.[30]
- Henkilökohtaisessa Euroopan-cupissa 27.–29.9. Bracknellissä, Englannissa Jaana Strömberg voitti mestaruuden ensimmäisenä suomalaisnaisena. Miesten kilpailussa Kai Virtanen sijoittui neljänneksi.[31]
Koripallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Torpan Pojat, hopeaa sai Lahden NMKY ja pronssille sijoittui espoolainen Tapiolan Honka.[32]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Forssan Alku, hopeaa sai Forssan Koripojat ja pronssille sijoittui kotkalainen Peli-Karhut.[33]
Käsipallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti 15. kerran karjaalainen BK-46, hopeaa sai Grankulla IFK ja pronssille sijoittui helsinkiläinen Dicken.[34]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin IFK, hopeaa sai niinikään helsinkiläinen Sparta ja pronssille sijoittui kolmas helsinkiläisjoukkue Dicken.[35]
Lentopallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti kuudennen peräkkäisen kerran kuopiolainen KuPS-Volley, hopeaa sai halikkolainen Perttelin Peikot ja pronssille sijoittui Tampereen Isku-Volley.[36]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti yhdeksännen kerran Vaasan Vasama, hopeaa sai Jyväskylän maalaiskunnan seura Palokan Pyry ja pronssille sijoittui Joensuun Prihat.[37]
Lumilautailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 9.–10.2. Madonna di Campigliossa, Italiassa Markus Hurme saavutti lumikourussa hopeaa ja Aleksi Litovaara pronssia.[38]
Melonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Atlantan kesäolympialaisissa Mikko Kolehmainen sijoittui kajakkiyksiköiden 500 metrillä seitsemänneksi ja 1 000 metrillä yhdeksänneksi.[39]
Moottoripyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Enduron maailmanmestaruussarjassa Kari Tiainen saavutti hopeaa yli 500-kuutioisten luokassa. Suomi voitti elokuussa Hämeenlinnassa joukkuemaailmanmestaruuden, ja joukkueeseen kuuluivat Tiaisen lisäksi Petteri Silván, Mika Ahola, Jani Laaksonen, Vesa Kytönen ja Pekka Viljakainen.[40]
- Hallitrialin maailmanmestaruussarjassa Tommi Ahvala saavutti hopeaa. Ulkokaudella hän sijoittui MM-sarjassa kahdeksanneksi.[41]
Paini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Atlantan kesäolympialaisissa Marko Asell saavutti kreikkalais-roomalaisen painin alle 74-kiloisten sarjassa hopeaa.[42]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 23.–30.3. Budapestissa, Unkarissa suomalaisista sijoittuivat neljänneksi Tuomo Karila alle 82-kiloisissa ja Juha Ahokas alle 130-kiloisissa sekä viidenneksi Marko Yli-Hannuksela alle 68-kiloisissa ja Harri Koskela alle 90-kiloisissa.[43]
Painonnosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 7.–12.5. Varsovassa, Puolassa Karoliina Lundahl saavutti hopeaa yli 83-kiloisten sarjan yhteistuloksissa. Tempauksessa hän voitti kultaa ja työnnössä pronssia. Tuija Malinen (59 kg) ja Susanna Samuelsson (70 kg) sijoittuivat sarjoissaan kymmenenneksi.[44]
- Miesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 8.–15.4. Stavangerissa, Norjassa Jarkko Welling sijoittui alle 59-kiloisten sarjassa viidenneksi, Jouni Grönman alle 70-kiloisissa kuudenneksi ja Janne Kanerva alle 108-kiloisissa seitsemänneksi.[45]
- Naisten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 7.–10.11. Prahassa, Tšekissä Karoliina Lundahl saavutti pronssia alle 83-kiloisten sarjassa. Katarina Sederholm sijoittui yli 83-kiloisten sarjassa seitsemänneksi.[46]
Pesäpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti kuudennen kerran Sotkamon Jymy, hopeaa sai Hyvinkään Tahko ja pronssille sijoittui Seinäjoen Maila-Jussit.[47]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Jyväskylän Kiri, hopeaa sai Oulun Lippo ja pronssille sijoittui Viinijärven Urheilijat.[48]
- Naisten Itä–Länsi-ottelun 13.7. Kiteellä voitti Itä jaksoin 2–1 (10–3, 3–7, 2–0).[49]
- Miesten Itä–Länsi-ottelun 14.7. Kiteellä voitti Itä jaksoin 1–0 (1–0, 0–0).[50]
Pohjoismaiset hiihtolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lentomäen maailmanmestaruuskilpailuissa 10.–11.2. Kulmissa Janne Ahonen saavutti hopeaa ja Ari-Pekka Nikkola sijoittui kuudenneksi.[51]
- Maastohiihdon maailmancupissa 1995–1996 Jari Isometsä sijoittui yhteispisteissä kolmanneksi.[52]
- Mäkihypyn maailmancupissa 1995–1996 Ari-Pekka Nikkola sijoittui yhteispisteissä toiseksi, Janne Ahonen kolmanneksi ja Mika Laitinen kuudenneksi.[52]
- Yhdistetyn maailmancupissa 1995–1996 Jari Mantila sijoittui yhteispisteissä kolmanneksi ja Hannu Manninen kahdeksanneksi.[53]
- Keski-Euroopan mäkiviikolla 1995–1996 Ari-Pekka Nikkola sijoittui kokonaiskilpailussa toiseksi, Janne Ahonen kuudenneksi ja Jani Soininen yhdeksänneksi. Mika Laitinen voitti vuoden 1995 puolella hypätyn Oberstdorfin osakilpailun mutta loukkaantui kaaduttuaan Garmisch-Partenkirchenin harjoituksissa ja joutui lähes kahden kuukauden sairaslomalle.[54][55]
Purjehdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Atlantan kesäolympialaisissa Petri Leskinen ja Mika Aarnikka sijoittuivat miesten 470-luokassa neljänneksi. Thomas Johanson oli miesten Laser-luokassa kahdeksas.[56]
- Finnjolla-luokan maailmanmestaruuskilpailuissa toukokuussa La Rochellessa, Ranskassa Jali Mäkilä sijoittui viidenneksi.[57]
- Laser-luokan Euroopan-mestaruuskilpailuissa Roope Suomalainen saavutti pronssia.[58]
Pyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Atlantan kesäolympialaisissa Tea Vikstedt-Nyman sijoittui maantieaika-ajossa kuudenneksi ja pisteajossa seitsemänneksi. Mira Kasslin sijoittui eräajossa yhdeksänneksi.[59]
- Ratapyöräilyn maailmanmestaruuskilpailuissa 28.8.–1.9. Manchesterissa, Englannissa Tea Vikstedt-Nyman sijoittui pisteajossa kuudenneksi ja Mira Kasslin 500 metrin aika-ajossa kymmenenneksi.[60]
- Maantiepyöräilyn maailmanmestaruuskilpailuissa 9.–13.10. Luganossa, Sveitsissä Tea Vikstedt-Nyman sijoittui 26,4 kilometrin aika-ajossa 12:nneksi.[61]
- Maastopyöräilyn maailmanmestaruuskilpailuissa 21.–22.9. Cairnsissa, Australiassa Katja Repo sijoittui alamäkiajossa 11:nneksi.[62]
- Ratapyöräilyn Euroopan-mestaruuskilpailuissa 4.–6.10. Moskovassa, Venäjällä Mira Kasslin saavutti hopeaa 500 metrin aika-ajossa ja sijoittui kuudenneksi eräajossa. Miesten pisteajossa Jukka Heinikainen oli viides ja Kristoffer Åberg kahdeksas.[63]
Raviurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuninkuusraveissa 13.–14.7. Mikkelissä kuninkuuden voitti Kaarlo Ahokkaan ohjastama Viesker ja kuningatartittelin Heikki Parviaisen ohjastama I.P. Sukkula.[64]
Ringette[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 14.–20.4. Tukholmassa, Ruotsissa Suomi saavutti hopeaa hävittyään loppuottelussa Kanadalle jatkoajalla 5–6.[65]
- Suomen-mestaruuden voitti Tuusula Ringette.[66]
Salibandy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 11.–18.5. Tukholmassa, Ruotsissa Suomi saavutti hopeaa hävittyään loppuottelussa Ruotsille 0–5.[67]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Salibandy ja Sulkapallo Vuosaari (SSV), hopeaa sai Vantaa Floorball Team ja pronssille sijoittui helsinkiläinen Viikingit.[68]
Soutu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Atlantan kesäolympialaisissa Laila Finska-Bezerra sijoittui naisten yksikössä 12:nneksi ja Tomas Söderblom miesten yksikössä 14:nneksi.[69]
- Kevyiden luokkien maailmanmestaruuskilpailuissa 8.–11.8. Stratchclydessa, Skotlannissa Heikki Haavikko saavutti yksikössä pronssia.[70]
Squash[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 8.–19.10. Petaling Jayassa, Malesiassa Suomi sijoittui joukkuekilpailussa kahdeksanneksi hävittyään puolivälierissä Englannille 0–3.[71]
- Joukkueiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1.–4.5. Amsterdamissa, Alankomaissa Suomen miesjoukkue saavutti pronssia joukkueella Sami Elopuro, Juha Raumolin, Olle Poutiainen ja Mika Monto. Suomi voitti pronssiottelussa Saksan 3–1. Suomen naisjoukkue sijoittui kuudenneksi.[72]
Suunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmancupin yhteispisteissä Timo Karppinen sijoittui kolmanneksi sekä Mikael Boström ja Anniina Paronen neljänneksi.[73]
- Jukolan viestissä 15.–16.6. Rautavaaralla Turun Suunnistajat voitti miesten viestin lähes viiden minuutin erolla Rajamäen Rykmenttiin. Venlojen viestissä Liedon Parma sijoittui parhaana suomalaisjoukkueena kolmanneksi.[74]
Taitoluistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 21.–28.1. Sofiassa, Bulgariassa Mila Kajas sijoittui naisten yksinluistelussa kymmenenneksi ja Markus Leminen miesten yksinluistelussa 14:nneksi.[75]
Uinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Atlantan kesäolympialaisissa Jani Sievinen saavutti 200 metrin sekauinnissa hopeaa. Hän jäi 400 metrin sekauinnin alkuerissä yhdeksänneksi eikä osallistunut B-finaaliin. Ennen päämatkojaan hän joutui uusimaan paikasta 200 metrin vapaauinnin A-finaaliin mutta luovutti uituaan uusinnassakin täsmälleen saman ajan Paul Palmerin kanssa eikä osallistunut enää B-finaaliinkaan. Vesa Hanski sijoittui 200 metrin perhosuinnissa kokonaistuloksissa kymmenenneksi.[42]
- Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 12.–15.12. Rostockissa, Saksassa Marja Pärssinen saavutti pronssia 50 metrin perhosuinnissa ja sijoittui viidenneksi 100 metrin perhosuinnissa. Vesa Hanski oli viides 200 metrin perhosuinnissa ja Suomen joukkue kuudes 4 × 50 metrin vapaauintiviestissä.[76]
Yleisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Atlantan kesäolympialaisissa Heli Rantanen voitti naisten keihäänheitossa kultaa ja Seppo Räty saavutti miesten keihäänheitossa pronssia. Seitsemänneksi sijoittuivat keihäänheittäjät Mikaela Ingberg ja Kimmo Kinnunen sekä 50 kilometrin kävelyssä Valentin Kononen.[77]
- Sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailuissa 8.–10.3. Tukholmassa, Ruotsissa viidenneksi sijoittuivat Markus Koistinen kuulantyönnössä ja Tiia Hautala viisiottelussa, kuudenneksi Heli Koivula pituushypyssä sekä kahdeksanneksi Mika Polku korkeushypyssä.[78]
- Maastojuoksun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 15.12. Charleroissa, Belgiassa Annemari Sandell saavutti pronssia.[79]
- Annemari Sandell juoksi Suomen-ennätyksen kahdella maililla 9.6. Torniossa (9.41,36), 5 000 metrillä 8.7. Tukholman DN-galassa (14.56,22) ja 10 000 metrillä 27.7. Atlantan olympialaisten alkuerissä (31.40,42). Kahden mailin tulos oli tyttöjen maailmanennätys ja 5 000 metrin tulos tyttöjen Euroopan-ennätys. Suomen-ennätyksiä parantelivat myös Heli Koivula kolmiloikassa 9.6. Tallinnassa (13,74), Mia Strömmer moukarinheitossa 10.7. Karhulassa (55,06) ja Tiina Vilenius seiväshypyssä 24.8. Suomi–Ruotsi-maaottelussa Helsingissä (380). Vilenius ja Teija Saari seiväshypyssä sekä Strömmer moukarinheitossa parantelivat ennätyksiä jo aiemminkin kauden aikana.[80]
- Kuulantyöntäjä Markus Koistinen jäi Kalevan kisoissa otetussa dopingtestissä kiinni istukkahormonin käytöstä ja 13.9. hänelle määrättiin neljän vuoden kilpailukielto.[81]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 17. Kustannus-Notariaatti Oy, 1996. ISBN 952-5106-00-4.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 18. Kustannus-Notariaatti Oy, 1997. ISBN 952-5106-05-5.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 213. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3.
- ↑ Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 221. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3.
- ↑ Arponen 1996, s. 361
- ↑ Siukonen 1997, s. 141, 288
- ↑ Siukonen 1997, s. 139–140, 288
- ↑ Siukonen 1997, s. 102, 104, 210
- ↑ Arponen 1996, s. 376–378
- ↑ Siukonen 1997, s. 145, 213
- ↑ Siukonen 1997, s. 211–212
- ↑ Siukonen 1997, s. 102, 118, 145, 159, 165, 171, 175, 240
- ↑ Siukonen 1997, s. 173, 241
- ↑ Siukonen 1997, s. 147, 158, 162, 170, 240
- ↑ Siukonen 1997, s. 107, 218
- ↑ Siukonen 1996, s. 169
- ↑ Siukonen 1997, s. 161, 169, 221
- ↑ Siukonen 1997, s. 134, 184
- ↑ Siukonen 1996, s. 205–206
- ↑ Siukonen 1997, s. 172, 221
- ↑ Siukonen 1997, s. 170, 222
- ↑ Siukonen 1997, s. 223
- ↑ Siukonen 1997, s. 126, 224–225
- ↑ Siukonen 1997, s. 162, 226–227
- ↑ Siukonen 1997, s. 117, 228
- ↑ Siukonen 1997, s. 227
- ↑ Siukonen 1997, s. 228–229
- ↑ Siukonen 1997, s. 113, 229
- ↑ Siukonen 1997, s. 175, 178, 230
- ↑ Siukonen 1997, s. 128, 230
- ↑ Siukonen 1997, s. 162, 232
- ↑ Siukonen 1997, s. 138, 232
- ↑ Siukonen 1997, s. 168, 232
- ↑ Siukonen 1997, s. 233–234
- ↑ Siukonen 1997, s. 234–235
- ↑ Siukonen 1997, s. 122, 235
- ↑ Siukonen 1997, s. 236
- ↑ Siukonen 1997, s. 117, 236–237
- ↑ Siukonen 1997, s. 118, 237
- ↑ Siukonen 1997, s. 102, 237
- ↑ Arponen 1996, s. 375
- ↑ Siukonen 1997, s. 157, 161, 242
- ↑ Siukonen 1997, s. 242
- ↑ a b Arponen 1996, s. 361, 365–368
- ↑ Siukonen 1997, s. 116–117, 246
- ↑ Siukonen 1997, s. 131, 247
- ↑ Siukonen 1997, s. 247–248
- ↑ Siukonen 1997, s. 178, 248
- ↑ Siukonen 1997, s. 165, 249
- ↑ Siukonen 1997, s. 165, 250
- ↑ Siukonen 1997, s. 146, 249
- ↑ Siukonen 1997, s. 147, 249
- ↑ Siukonen 1997, s. 102, 215
- ↑ a b Siukonen 1997, s. 215
- ↑ Siukonen 1997, s. 216
- ↑ Siukonen 1996, s. 193
- ↑ Siukonen 1997, s. 107, 216
- ↑ Arponen 1996, s. 361, 376
- ↑ Siukonen 1997, s. 131, 252
- ↑ Siukonen 1997, s. 252
- ↑ Arponen 1996, s. 373–374
- ↑ Siukonen 1997, s. 160, 253–254
- ↑ Siukonen 1997, s. 170, 254
- ↑ Siukonen 1997, s. 166, 254
- ↑ Siukonen 1997, s. 160, 254
- ↑ Siukonen 1997, s. 147, 257
- ↑ Siukonen 1997, s. 124, 257
- ↑ Siukonen 1997, s. 257
- ↑ Siukonen 1997, s. 132, 258
- ↑ Siukonen 1997, s. 258
- ↑ Arponen 1996, s. 374–375
- ↑ Siukonen 1997, s. 156, 258
- ↑ Siukonen 1997, s. 171, 259–260
- ↑ Siukonen 1997, s. 128, 260
- ↑ Siukonen 1997, s. 158, 260
- ↑ Siukonen 1997, s. 141, 261
- ↑ Siukonen 1997, s. 98, 262–263
- ↑ Siukonen 1997, s. 184, 266–267
- ↑ Arponen 1996, s. 361–365
- ↑ Siukonen 1997, s. 112–113, 275–276
- ↑ Siukonen 1997, s. 184, 276
- ↑ Siukonen 1997, s. 140, 146, 151, 158, 286–287
- ↑ Siukonen 1997, s. 148, 163