Suomen urheilu 1993

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen urheilu 1993 käsittelee vuoden 1993 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

Vuoden urheilija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:

Sija Urheilija Urheilumuoto
1. Juha Kankkunen Autourheilu
2. Antti Kasvio Uinti
3. Sari Essayah Kävely
4. Jani Sievinen Uinti
5. Teemu Selänne Jääkiekko
6. Mikko Kolehmainen Melonta
7. Jari Litmanen Jalkapallo
8. Pauli Kiuru Triathlon
9. Valentin Kononen Kävely
10. Kimmo Kinnunen Yleisurheilu
Lähde: [1]

Vuoden naisurheilijaksi valittiin kävelijä Sari Essayah ja vuoden valmentajaksi uintivalmentaja Kari Ormo.[2]

Ammunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autourheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jousiammunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Judo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keilailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koripallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsipallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentopallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Melonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottoripyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottoriveneily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Painonnosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesäpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaiset hiihtolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maailmanmestaruuskilpailuissa 18.–28.2 Falunissa, Ruotsissa Suomi oli mitalitilastossa kahdeksas yhdellä hopea- ja yhdellä pronssimitalilla. Naisten perinteisen tyylin 15 kilometrin hiihdossa Marja-Liisa Kirvesniemi saavutti hopeaa, Marjut Rolig ylsi pronssille ja Pirkko Määttä sijoittui seitsemänneksi. Perinteisen tyylin 5 kilometrillä Määttä sijoittui kuudenneksi ja Rolig seitsemänneksi. Takaa-ajokilpailussa Rolig oli yhdeksäs. Miesten perinteisen tyylin 30 kilometrin hiihdossa Harri Kirvesniemi sijoittui kymmenenneksi. Sekä naisten että miesten viestissä Suomi sijoittui neljänneksi. Mäkihypyssä Toni Nieminen sijoittui normaalimäessä viidenneksi ja Suomi joukkuemäessä kuudenneksi. Yhdistetyn joukkuekilpailussa Suomi sijoittui kahdeksanneksi.[37]
  • Keski-Euroopan mäkiviikolla 1992–1993 Vesa Hakala sijoittui kokonaiskilpailussa viidenneksi.[38]

Purjehdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laser-luokan maailmanmestaruuskilpailuissa maaliskuussa Uudessa-Seelannissa Thomas Johanson voitti kultaa. Tämä oli suomalaispurjehtijoiden ensimmäinen olympialuokissa saavutettu maailmanmestaruus.[39]

Suunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Triathlon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Havaijin Ironman-kilpailussa 31.10. Pauli Kiuru sijoittui toiseksi ennätysajallaan 8.14.27.[42]

Uinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lyhyen radan maailmanmestaruuskilpailuissa 2.–5.12. Palma de Mallorcassa, Espanjassa Antti Kasvio voitti ensimmäisenä suomalaisuimarina maailmanmestaruuden. Voittamansa 200 metrin vapaauinnin kultamitalin lisäksi hän sai hopeaa 400 metrin vapaauinnista. Petteri Lehtinen saavutti 400 metrin sekauinnissa pronssia ja sijoittui neljänneksi 200 metrin sekauinnissa.[43]
  • Pitkän radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1.–8.8. Sheffieldissä, Englannissa Antti Kasvio voitti kultaa 200 metrin vapaauinnissa Suomen-ennätyksellä 1.47,11 ja 400 metrin vapaauinnissa Suomen-ennätyksellä 3.47,81. Jani Sievinen voitti kultaa 200 metrin sekauinnissa Suomen-ennätyksellä 1.59,50 ja saavutti hopeaa 400 metrin sekauinnissa Suomen-ennätyksellä 4.15,51. Petteri Lehtinen sijoittui 200 metrin sekauinnissa viidenneksi ja Suomen miesjoukkue sijoittui kaikissa kolmessa viestikilpailussa kuudenneksi. Suomen naisjoukkue sijoittui 4 × 100 metrin vapaauintiviestissä kahdeksanneksi.[44]
  • Sprinttiuinnin Euroopan-mestaruuskilpailuissa 11.–13.11. Gatesheadissä, Englannissa Suomen naisjoukkue saavutti 4 × 50 metrin perhosuintiviestissä pronssia.[45]

Voimanosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 2.–5.12. Jönköpingissä, Ruotsissa Jarmo Virtanen voitti alle 82,5-kiloisten sarjassa uransa kahdeksannen maailmanmestaruuden.[46]

Yleisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 14. Sporttikustannus Oy, 1993. ISBN 951-8920-18-4.
  • Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 15. Sporttikustannus Oy, 1994. ISBN 951-8920-20-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 200. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3.
  2. Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 200, 221. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3.
  3. Pihlaja, s. 81
  4. Siukonen 1994, s. 129–130
  5. Siukonen 1994, s. 163, 168, 244
  6. Siukonen 1994, s. 86, 96, 159, 243–244
  7. Siukonen 1994, s. 154, 244
  8. a b Pihlaja, s. 202
  9. Siukonen 1994, s. 232
  10. Siukonen 1994, s. 100, 233
  11. Siukonen 1994, s. 98, 234
  12. Siukonen 1994, s. 89, 235
  13. Siukonen 1994, 106
  14. Siukonen 1994, s. 94, 115
  15. a b Pihlaja, s. 257
  16. Siukonen 1994, s. 67–68, 236
  17. Siukonen 1994, s. 236
  18. Pihlaja, s. 270
  19. Siukonen 1994, s. 113–115, 237
  20. Pihlaja, s. 316
  21. Pihlaja, s. 317
  22. Pihlaja, s. 329
  23. Pihlaja, s. 331
  24. Siukonen 1994, s. 144–146, 239
  25. Pihlaja, s. 340
  26. Pihlaja, s. 341
  27. Siukonen 1994, s. 141–142, 240–241
  28. Siukonen 1994, s. 124, 245
  29. Siukonen 1994, s. 88, 152, 244–245
  30. Siukonen 1994, s. 23, 25, 245
  31. Siukonen 1994, s. 148, 248
  32. Siukonen 1994, s. 102, 248–249
  33. Pihlaja, s. 522
  34. Pihlaja, s. 532
  35. Pihlaja, s. 534
  36. a b Siukonen 1994, s. 126, 251
  37. Siukonen & Ahola 1993, s. 224, 241–242
  38. Siukonen 1994, s. 228
  39. Siukonen 1994, s. 86, 254
  40. Siukonen 1994, s. 157–158, 260
  41. Siukonen 1994, s. 113–114, 260
  42. Siukonen 1994, s. 161–162
  43. Siukonen 1994, s. 171–172, 263–264
  44. Siukonen 1994, s. 129–131, 264–265
  45. Siukonen 1994, s. 265–266
  46. Siukonen 1994, s. 171, 270
  47. Siukonen 1994, s. 51–55
  48. Siukonen 1994, s. 86, 273–274
  49. Siukonen 1994, s. 116, 138, 282–283