Suomen urheilu 1979

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen urheilu 1979 käsittelee vuoden 1979 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

Vuoden urheilija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:

Sija Urheilija Urheilumuoto
1. Pertti Karppinen Soutu
2. Outi Borgenström Suunnistus
3. Pentti Kokkonen Mäkihyppy
4. Tarmo Uusivirta Nyrkkeily
5. Liisa Veijalainen Suunnistus
6. Reijo Ståhlberg Yleisurheilu
7. Paavo Palokangas Ammunta
8. Yrjö Vesterinen Moottoripyöräily
9. Pentti Sinersaari Yleisurheilu
10. Pertti Ukkola Paini
Lähde: [1]

Naisten listalla kuusi parasta olivat:

Sija Urheilija Urheilumuoto
1. Outi Borgenström Suunnistus
2. Liisa Veijalainen Suunnistus
3. Hilkka Riihivuori Hiihto
4. Lena Spoof Yleisurheilu
5. Tuula Kaartinen Keilailu
6. Kristiina Wegelius Taitoluistelu
Lähde: [1]

Ammunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ampumahiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autourheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keilailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koripallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsipallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentopallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottoripyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nyrkkeily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesäpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaiset hiihtolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soutu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taitoluistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailuissa Reijo Ståhlberg voitti kultaa kuulantyönnössä ja Arto Bryggare saavutti hopeaa 60 metrin aitajuoksussa.[30]
  • Keihäänheittäjä Pentti Sinersaari heitti tammikuussa Uudessa-Seelannissa tuloksen 93,84 m, joka jäi vain 6 cm Suomen-ennätyksestä ja 74 cm maailmanennätyksestä. Yhdysvaltain Fresnossa toukokuussa Reijo Ståhlberg teki kuulantyönnön Suomen-ennätyksen 21,69 m, joka on voimassa vielä yli 39 vuotta myöhemmin, ja Markku Tuokko kiekonheiton Suomen-ennätyksen 68,12 m, joka pysyi ennätyksenä yli 22 vuotta.[31]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 1: 1978–79. Oy Scandia Kirjat Ab, 1979. ISBN 951-9466-17-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 146. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3.
  2. Pihlaja, s. 63–68
  3. Pihlaja, s. 77–80
  4. Pihlaja, s. 110–111, 113–114
  5. Pihlaja, s. 135
  6. Pihlaja, s. 201
  7. Pihlaja, s. 202
  8. Raevuori, Antero: Pitkä kiekko, s. 118–121. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21875-8.
  9. Kallioniemi, Riku (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2018, s. 142. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017. ISSN 0784-3321.
  10. Siukonen & Ahola, s. 141
  11. a b Pihlaja, s. 270
  12. Pihlaja, s. 291–292
  13. Pihlaja, s. 316
  14. Pihlaja, s. 317
  15. Pihlaja, s. 329
  16. Pihlaja, s. 330
  17. Pihlaja, s. 340
  18. Pihlaja, s. 341
  19. Pihlaja, s. 407
  20. Pihlaja, s. 466–467
  21. Pihlaja, s. 532
  22. Pihlaja, s. 533
  23. a b Siukonen & Ahola, s. 188
  24. Siukonen & Ahola, s. 172–173
  25. Pihlaja, s. 654, 657
  26. Siukonen & Ahola, s. 211, 214
  27. Siukonen & Ahola, s. 215
  28. Siukonen & Ahola, s. 216
  29. Siukonen & Ahola, s. 216–217
  30. Pihlaja, s. 927–928
  31. Siukonen & Ahola, s. 238
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.