Suomi ISAF-kriisinhallintaoperaatiossa Afganistanissa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen osuus ISAF-kriisinhallintaoperaatiossa Afganistanissa[1] liittyy vuonna 2001 alkaneeseen Afganistanin sotaan. Vuodesta 2003 operaatiota johti Naton ja YK:n turvallisuusneuvoston laajentama mandaatti koski koko Afganistania.[2] Yhdysvaltojen joukkoja osallistui samanaikaisesti taistelutehtäviin erillisessä Enduring Freedom -sotaoperaatiossa.[3] Vuodesta 2006 lähtien Suomen pääkontribuutio sodassa oli ruotsalaisjohtoisessa alueellisessa jälleenrakennusryhmässä Mazar-e Sharifissa, jossa Suomen kontingentin komentaja toimi varakomentajana.[4] Suomi osallistui Afganistanin kriisinhallintaoperaatioon enimmillään noin 200[5] sotilaan voimin vuodesta 2002.[1] Vuonna 2013 maassa oli enintään 145 suomalaissotilasta. Vuonna 2013 painotusta siirrettiin koulutukseen, neuvonantoon ja siviilikriisinhallintaan.[6] ISAF-operaatio päättyi vuoden 2014 lopussa, mutta käytännössä muuttui Resolute Support - operaatioksi.[7]

Rauhanturvaoperaatiosta sotaan?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesän 2009 aikana, Afganistanin turvallisuustilanteen heikentyessä ja sotatoimien kiihtyessä, Suomessa muodostui ristiriitaisia näkemyksiä siitä, onko Suomi sotaa käyvä maa. Afganistanin sodan aikana tilanne maassa oli muuttunut paljon ja moni piti tilannetta täysimittaisena sotana. Myös ISAF-kriisinhallintaoperaation liittäminen yhteen Yhdysvaltojen sotaoperaation kanssa herätti hämmennystä tehtävän luonteesta. Suomalaisjoukot olivat toistuvasti joutuneet tulitaisteluihin.[8]

Vuonna 2010 kerrottiin Suomen suunnittelevan liittymistä uuden kansainvälisen taisteluosaston perustamiseen Afganistanin sodassa. Taisteluosaston tehtävänä oli joustavasti puuttua vihollistaistelijoiden liikkeisiin ja solutukseen Pohjois-Afganistanissa, torjua iskuja ja järjestää afgaaniarmeijan koulutusta.[9]

Keskustelu jatkui vuonna 2013. Ulkopoliittisen instituutin tutkija antoi haastattelun, jonka mukaan Suomi on sodassa.[10] Puolustusministeriö ja Rauhanturvaajaliitto painottivat, että Suomi ei ole sodassa eikä sodan osapuolena, vaan tukemassa paikallisten viranomaisten toimintaa. Suomalaiset sotilaat jatkoivat kuitenkin tappavan voiman käyttöä.[11] Tutkija Ilmari Käihkön mukaan Suomi ei ole seurannut muiden pohjoismaiden esimerkkiä, ja teettänyt virallista selontekoa operaatiostaan. Tämän näkemyksen mukaan onkin epäselvää, mitä poliittinen ja sotilaallinen johto operaatiosta tiesi, ja mitä operaatiossa tapahtui. Käihkön mielestä oli poliittinen päätös lähettää joukkoja Afganistaniin, mutta tämä ei sano mitään joukkojen strategiasta Afganistanissa. [12]

Monia näkemyksiä sodan rajoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muun muassa Puolustusvoimien entinen komentaja Gustav Hägglund, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ovat todenneet vuonna 2009 Suomen olevan Afganistanissa sisällissodan osapuoli.[13] Hägglundin mukaan Afganistaniin on aikanaan menty rauhanturvaoperaatioon mukaan, mutta nyt siellä ei olekaan enää rauhanturvaoperaatio käynnissä, vaan "terrorisminvastaisen sodan" "humanitaarinen kuorrutus", eli täysi sota, jossa mukanaoloa perustellaan rauhanturvaoperaation nimellä.[14] Suomen toiminta-alueella Pohjois-Afganistanissa suomalaiset toimivat Saksan joukkojen alaisuudessa.lähde? Saksan puolustusministeri Karl-Theodor zu Guttenberg on todennut, että Afganistanissa käydään sotaa.[15] Viron puolustusvoimien komentajan mielestä Afganistanissa ei ole menossa rauhanturvaoperaatio vaan sota, jossa myös Suomi on osallisena.[16]

Toisenlaisia näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sotilasoperaatiosta on myös esitetty vastakkaisia näkemyksiä. On alleviivattu termin rauhanturvaoperaatio merkitystä, alkuperäistä YK:n mandaattia operaation toteutukselle, Naton roolia operaation johdossa sekä operaation monia saavutuksia.

Ulkoministeri Alexander Stubb on korostanut käynnissä olevan transitiostrategian suurta merkitystä, jolla siirretään vastuu Afganistanin tilanteesta Afganistanin hallitukselle, poliisille sekä armeijalle. Hän on myös korostanut Suomella ja Yhdysvalloilla olleen pitkälti samat tavoitteet Afganistanissa. Päätavoitteet mukanaololle ovat terroristitoiminnan vähentäminen, Afganistanin turvallisuusviranomaisten vahvistaminen, demokratia, vakaa hallinto ja sovintoprosessit.[17]

Kriisinhallintaoperaatiossa kuolleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ISAF-operaatiossa on kuollut kaksi suomalaissotilasta, vuosina 2007 ja 2011. Vuonna 2009 kaksi suomalaissotilasta haavoittui vakavasti.[18] Kaikkiaan ulkomaalaisia sotilaita on kuollut yli kolmetuhatta vuosina 2001-2013.[19]

Afganistanilaisia siviilejä on konfliktissa kuollut vuosina 2007-2011 lähes 12 000 ihmistä.[20] Vuoden 2013 alkupuoliskolla siviiliuhrien määrä kasvoi edellisvuodesta lähes neljänneksellä. YK:n mukaan noin 74 prosentista olivat vastuussa talibanit ja muut hallituksen vastaiset ryhmät.[21]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ulkoministeri Alexander Stubb, Yle haastattelu 29.9.2009, http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/09/suomen_afganistan-strategiaan_ei_pikaista_muutosta_1039066.html
  2. Puolustusvoimat: Operaatiot: Afganistan. Viitattu 18.10.2009.
  3. International Security Assistance Force (ISAF) Puolustusvoimat. Viitattu 9.12.2013.
  4. Jan Willem Honig ja Ilmari Käihkö: ”The Likely Lads: The Joint Swedish-Finnish Provincial Reconstruction Team in Mazar-e Sharif”, From Venus to Mars? Provincial Reconstruction Teams and the European Military Experience in Afghanistan, 2001-2014. Bernard Chiari (toim.). Freiburg i.Br., Berlin, Wien: Rombach, 2014.
  5. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/10/968810
  6. Suomen osallistuminen Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin: ISAF Ulkoasiainministeriö. Viitattu 9.12.2013.
  7. Afganistan (ISAF) Puolustusvoimat. Viitattu 27.7.2015.
  8. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/suomalaiset_rauhanturvaajat_jalleen_tulitaistelussa_1122060.html
  9. http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/01/isaf-operaatio_muuttaa_luonnettaan_pohjois-afganistanissa_1384897.html
  10. Tutkija: Suomi käy sotaa – totuus Afganistanista pimitetty ”tietoisesti” 14.3.2013. Uusi Suomi. Viitattu 9.12.2013.
  11. Puolustusministeriö kiistää Suomen olevan sodassa Afganistanissa 15.3.2013. YLE. Viitattu 9.12.2013.
  12. Ilmari Käihkö: On vastuutonta lähettää suomalaisia Afganistaniin vain liittolaissuhteiden vahvistamiseksi 9.9.2017. Helsingin sanomat. Viitattu 2.10.2017.
  13. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hägglund+Suomalaisjoukot+eivät+kuulu+Afganistaniin/1135249384550
  14. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/10/984789
  15. Helsingin Sanomat 4.11.2009, Ulkomaat s. B3, Saksalaisministeri: Afganistanissa käydään sotaa
  16. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/73974-viro-sanoo-suoraan-%E2%80%9Dsuomalaiset-ovat-sodassa-%E2%80%93-varmasti%E2%80%9D
  17. http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_86_2009_ke_p_1.shtml
  18. Suomalainen sotilas kuoli Afganistanissa 2011. Ilta-Sanomat. Viitattu 9.12.2013.
  19. Q&A: Foreign forces in Afghanistan 18.6.2013. BBC. Viitattu 9.12.2013.
  20. Conflict-related civilian deaths rise in Afghanistan 2012. CNN. Viitattu 9.12.2013.
  21. Afghanistan civilian casualties up 23% in first half of 2013, U.N. says CNN. Viitattu 9.12.2013.