Suomen merivoimat

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 20. huhtikuuta 2010 kello 09.10 käyttäjän B. Nuhanen (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen merivoimat
[[Tiedosto:|250px|Suomen merivoimien tunnus]]
Suomen merivoimien tunnus
Toiminnassa 1918–
Valtio Suomi
Puolustushaarat merivoimat
Rooli puolustushaara
Komentajat
Nykyinen komentaja Juha Rannikko

Suomen merivoimiin kuuluvat rannikkojoukot ja laivasto. Pääosa Suomen merivoimista on kuulunut Suomen laivastoon. 1927 yhdistettiin rannikkotykistön ja laivaston johtoportaat, minkä jälkeen 1933 oli Suomen laivaston nimeksi vakiintunut Suomen merivoimat. Merivoimien suorittama rannikkopuolustus oli 1923–1927 jakautunut Suomen laivastoksi, Suomen rannikkotykistöksi ja Suomen sotasatamaksi. [1]

Merivoimat nimettiin 1952 yhdeksi Suomen kolmesta puolustushaarasta. Merivoimissa työskentelee 2 300 henkilöä. Varusmiespalveluksen merivoimissa suorittaa vuosittain 4 300 asevelvollista. Merivoimien komentaja on vara-amiraali Juha Rannikko.

Merivoimien tehtävät

Puolustusvoimien rakenne
Puolustushaarat
Joukot
  • Vastaa valtakunnallisesta merivalvonnasta ja meritiedustelusta
  • Turvaa valtakunnan alueellisen koskemattomuuden merialueella tarvittaessa voimakeinoja käyttäen yhteistoiminnassa ilmavoimien ja rajavartiolaitoksen kanssa
  • Vastaa valtakunnan meriyhteyksien turvaamisesta ja johtaa meriliikenteen suojaamisen
  • Torjuu merialueen kautta suuntautuvat hyökkäykset yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen ja rajavartiolaitoksen kanssa
  • Pitää yllä korkeaa valmiutta, kehittää merivoimien taktiikkaa ja taisteluvälineitä sekä vastaa niiden huollosta
  • Kouluttaa merivoimien tarvitseman henkilöstön ja tukee vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta
  • Antaa lain edellyttämää virka-apua muille viranomaisille
  • Osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön
  • Huolehtii Suomen meri- ja rannikkoalueiden suojaamisesta.
Heikkilän kasarmin päärakennus.

Merivoimien joukko-osastot

Merivoimat koostuu esikunnasta ja kuudesta joukko-osastosta ja laitoksesta. Merivoimien esikunta sijaitsee Turussa, Heikkilän kasarmialueella.

Merivoimien joukko-osastot ovat:

Uudenmaan Prikaati on Suomen ainoa joukko-osasto, jossa varusmiespalveluksen voi suorittaa ruotsiksi.

Merivoimien historia

1918–1939

Itsenäisen Suomen merivoimien runko muodostui aluksi maahan itsenäistymisen ja sisällissodan jälkeen jääneistä Venäjän aluksista, joita ei oltu voitu kuljettaa jäissä pois. Kun Saksan keisarikunta luovutti merivoimille tykkiveneet Uudenmaan ja Hämeenmaan, merivoimat vahvistui huomattavasti, sillä nämä kaksi alusta olivat Ilmarisen ja Väinämöisen tuloon saakka merivoimien voimakkaimmat alukset.

Vuonna 1927 säädetty laivastolaki mahdollisti uusien alusten rakentamisen, sillä tähän asti Merivoimien aluskanta oli käsittänyt ainoastaan muista maista saatuja aluksia. Ensimmäinen laivastolain puitteissa rakennettu alus oli sukellusvene Vetehinen, joka oli samalla ensimmäinen itsenäisessä Suomessa rakennettu sota-alus. Laivastolain puitteissa rakennettiin lopulta kaksi panssarilaivaa, joista tuli merivoimien kaikkien aikojen raskaimmat alukset, ja viisi sukellusvenettä, joista on nykyään jäljellä enää Vesikko.

Vuonna 1936 kaikki merivoimien alukset, joiden nimi käsitti vain tyyppikirjaimen ja numeron, nimettiin uudestaan "oikeilla" nimillä, sillä persoonattomasti nimetyllä aluksella palvelemisen oli katsottu alentavan palvelumotivaatiota.

Vetehinen-luokan sukellusveneitä emälaiva M-1:n kyljessä. Uloimpana vasemmalla Saukko.

Talvisota (1939–1940)

Pääartikkeli: Talvisodan merisotatoimet
 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Jatkosota (1941-1944)

Panssarilaiva Ilmarinen.
Pääartikkeli: Jatkosodan merisotatoimet
Katso myös: Jatkosodan hyökkäysvaiheen merisotatoimet

Jatkosodan aikana laivaston merkitys kasvoi. Jatkosodan aattona Suomen merivoimat miehittivät Ahvenanmaan Operaatio Kilpapurjehduksen myötä. Hyökkäysvaiheen aikana suomalaiset vartiomoottoriveneet partioivat Neuvostoliiton aluevesillä, moottoritorpedoveneet ja sukellusveneet suorittivat pitkiä partioretkiä ja miinalaivat miinoittivat yhteistyössä natsi-Saksan kanssa Suomenlahtea. Myös niin sanottua saattuetoimintaa suoritettiin eli sota-alukset saattoivat aseistamattomia rahti- ja matkustaja-aluksia[2]. Merisotatoimista surullisin oli Panssarilaiva Ilmarisen uppoaminen syyskuun puolivälissä. Alus vei mukanaan 271 miestä [3].

Lapin sota (1944–1945)

Lapin sodan alkuvaiheessa merivoimat iskivät saksalaisten selustaan tekemällä 1. lokakuuta Oulusta käsin maihinnousun Tornioon.

1940-luvun jälkipuolisko

Jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen ehtojen mukaisesti Suomen tehtäväksi tuli suorittaa merimiinakenttien raivaus Suomenlahdella. Nämä miinat olivat Suomen, Saksan ja Neuvostoliiton laskemia. Vuosina 1944–1948 yli 2 000 miehen ja 200 aluksen voimin raivattiin laaja merialue Suomenlahden perukasta Ahvenanmaalle asti puhtaaksi sodan aikana lasketuista miinoista. Tässä työssä menetti henkensä 28 miestä. Kotkan Haapasaaressa sijaitsee raivaajamuistomerkki. Yksittäisiä miinoja on löytynyt Suomenlahden saaristoista vielä 2000-luvullakin.

Merivoimien komentajat

Merivoimien sodan ajan joukot

Merivoimien suunniteltu sodan ajan vahvuus on 31 500 henkilöä. Joukkoihin kuuluu:

  • 2 ohjusvenelaivuetta
  • 3 miinantorjuntalaivuetta
  • 2 miinalaivaa
  • 3 miinalauttaa
  • 2 vartiovenettä
  • 2 rannikkojääkäripataljoonaa
  • 6 rannikkojääkärikomppaniaa
  • 2 rannikko-ohjuskomppaniaa
  • 4 meritorjuntaohjuspatteria
  • 4 kiinteää rannikkotykistöyksikköä
  • 8 liikkuvaa rannikkotykistöyksikköä

Merivoimien aluksia

Entisiä aluksia

Helsinki-luokan ohjusvene Oulu, Helsingin satamassa kesällä 2006.
Pääartikkeli: Luettelo Suomen merivoimien entisistä aluksista

Nykyisiä aluksia

Miinalaiva Pohjanmaa laiturissa Suomenlinnassa kesäkuussa 2007
Pääartikkeli: Luettelo Suomen merivoimien aluksista

Miinalaivat ja -lautat

Ohjusveneet

Vartioveneet

Miinanraivaajat

Muut alukset

Tulevia aluksia

Merivoimien muu kalusto

100 56 TK Kuivasaaressa vuonna 2009

Lähteet

  • Pääesikunnan sotatalousosaston julkisessa kirjassa "Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE)", joka on ilmestynyt 5.10.2004, käsitellään merivoimia toisessa osassa luvussa 7 otsikolla "Meripuolustuksen asejärjestelmät"

Viitteet

  1. ↑ http://www.mil.fi/merivoimat/esikunta/hist_aikajana.dsp?printable=1&
  2. ↑ Merivoimat palasuomenhistoriaa.net. Viitattu 19.5.2007.
  3. ↑ Valitut Palat: Tuntematon sota. Valitut Palat, 1991. ISBN 951-8933-34-0.

Katso myös

Kirjallisuutta

  • Merensilta, Timo: Vesikko – Suomenlahden hiljainen vartija. Hobby-Kustannus Oy, 2009. ISBN 978-952-5334-07-4.
  • Meriupseeriyhdistys ry: Suomen Laivasto 1969-2003. Meriupseeriyhdistys ry ja Suomi merellä -säätiö, 2008. ISBN 978-951-95298-4-4.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen merivoimat.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_merivoimat&oldid=8355495”