Suomen luokkasota
| Suomen luokkasota : historiaa ja muistelmia | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Aarne Halonen (toim.) |
| Genre | luokkasotakirjallisuus |
| Kustantaja | Amerikan Suom. Sos. Kustannusliikkeiden Liitto |
| Julkaistu | 1928 |
| Sivumäärä | 528 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Suomen luokkasota : historiaa ja muistelmia on vuonna 1928 Yhdysvalloissa julkaistu Aarne Halosen toimittama kirja, joka sisältää Suomen sisällissodan punaisten muistelmia. Kyseessä on ensimmäinen sodan tapahtumia punaisten näkökulmasta kuvaava historiateos. Suomen viranomaiset laskivat teoksen ”kiihotuskirjallisuuden” joukkoon ja sen maahantuonti sekä hallussapito olivat pitkään kiellettyjä.
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amerikansuomalaisten sosialistien sisällissodan kymmenvuotismuistoksi kokoama Suomen luokkasota on ensimmäinen teos, joka käsitteli rintamatapahtumia punaisten kertomana, ja johon oli koottu laajemmin punaisten omia aikalaiskertomuksia. Aikaisemmin oli julkaistu ainoastaan Otto Wille Kuusisen ja Kullervo Mannerin sisällissotaa kriittisesti analysoivat teokset sekä työväenjärjestöjen toimittamia kaatuneiden muistojulkaisuja. Lisäksi punaisia avustanut venäläinen upseeri Mihail Svetšnikov oli julkaissut kirjan punakaartin sodankäynnin strategioista.[1] Kirjoitustyössä käytettiin hyväksi Massachusettsin Worcesteriin perustettua Suomen luokkasodan arkistoa, jonne amerikansuomalaiset työväenliikkeen aktiivit olivat keränneet sisällissotaa koskevaa aineistoa.[2]
Suomen luokkasota on luonteeltaan propagandistinen ja edustaa äärivasemmistolaista näkemystä.[3] Valkoisten puolella taistelleen Thure Svedlinin Nya Argus -lehteen kirjoittaman arvion mukaan se kuitenkin antaa agitatorisesta luonteestaan huolimatta lisävalaistusta tapahtumien ymmärtämiseen.[4][5] Myöhemmin samana vuonna ilmestyi myös sotaa sosialidemokraattisesta näkökulmasta käsittelevä historiateos Kärsimysten teiltä.[3]
Kielto ja takavarikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen luokkasota ilmestyi Amerikan Suomalaisen Sosialistijärjestön kustannusliikkeen julkaisemana Wisconsinin Superiorissa, jossa se painettiin Työmies-lehden kirjapainossa. Kirjaa painettiin ilmeisesti 3 000 kappaletta ja sitä oli Pohjois-Amerikan ohella myynnissä Ruotsissa sekä Neuvostoliitossa. Tammikuussa 1929 Suomeen toimitettiin Työväen kirjallisuuden edistämisyhdistyksen tilaama tuhannen kappaleen erä. Etsivä Keskuspoliisi oli saanut lähetyksestä vihiä ja takavarikoi kirjat jo Helsingin satamassa, kun teoksen hallussapito katsottiin vuoden 1919 painovapauslakiin liittyvän niin sanotun ”sosialistilain” mukaan rikokseksi.[6][7] Viranomaisten haaviin jäi myös erä kirjoja, joita yritettiin salakuljettaa maahan Haaparannan kautta kananhoito-oppaina.[8]
Päätoimittaja Yrjö Jääskelän mukaan hevoskuormallinen kirjoja onnistuttiin kuitenkin salakuljettamaan Kemiin, josta ne Karihaaran työväentalon kautta viettiin Ouluun ja sieltä edelleen junalla Tampereelle.[9] Kirjoja takavarikoitiin muun muassa vuoden 1928 suuren kommunistijutun yhteydessä syytettyjen hallusta.[10] Keväällä 1929 kirjaa takavarikoitiin Kemissä ja Torniossa.[11] Esimerkiksi kemiläinen kommunisti Hugo Kaikkala tuomittiin sakkoihin kiihotuskirjallisuuden hallussapidosta, kun häneltä oli Kemin rautatieasemalla tavattu 12 kappaletta kirjaa.[12]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen luokkasodan luvuista suurin osa käsittelee sotatapahtumia sekä valkoista terroria. Kirja sisältää katsauksen Suomen työväenliikkeen historiaan sekä sotaa edeltäviin tapahtumiin. Lisäksi siinä käsitellään muun muassa punaisten hallintoa, vallankumousoikeuksia ja kansanvaltuuskunnan toimintaa. Mukana on myös amerikansuomalaisten toimintaan liittyviä artikkeleita sekä Arne Halosen kirjoittama esipuhe ja William Lahtisen lyriikkaa.[2] Omalla nimellään kirjoittivat Halosen ohella muun muassa Kullervo Manner, Otto Vilmi, Väinö Jokinen, Yrjö Sirola, Lauri Letonmäki, Akseli Toivola, Artturi Sivenius, Kalle Lepola, Jukka Lehtosaari, Kössi Kaatra, Lauri Luoto, Tuure Lehén, Santeri Nuorteva, A. T. Hill ja Henry Askeli.[13]
Kullervo Manner selostaa omassa kirjoituksessaan seitsemän pääopetusta, jotka sisällissota hänen näkemyksensä mukaan antoi Suomen työväelle. Punaupseeri Akseli Toivola puolestaan tekee laajan esityksen punaisten sodankäynnistä tukeutuen Neuvostoliitossa säilytettyihin punakaartien omiin arkistoihin ja asiakirjoihin. Lisäksi teoksessa on lukuisia rivimiesten muisteluita eri rintamilta, joissa kerrotaan myös Aunuksen ja Muurmannin tapahtumista. Jukka Lehtosaaren kirjoitus käsittelee vankileirejä ja selosta valtiorikosoikeuksien tuomioperusteita. Santeri Nuorteva kuvaa toimintaansa kansanvaltuuskunnan diplomaattisena edustajana. Heidän ohellaan mukana on lukuisia nimimerkeillä kirjoitettuja entisten punakaartilaisten muistelmia. Lisäksi teoksessa on nimimerkki ”Entisen valkoisen” kertomus hänen kokemuksistaan valkoisessa armeijassa. Kirjassa on noin 200 kuvaa.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ylikangas, Heikki: Vuoden 1918 tutkimus Heikki Ylikankaan blogi. 19.11.2008. Helsingin yliopisto. Viitattu 10.10.2017.
- ↑ a b Lassy, Ivar: Suurteos Suomen luokkasodasta. Vapaus, 20.9.1928, s. 2–3. SFU Digitized Newspapers. Viitattu 4.12.2020.
- ↑ a b Koivisto, Hanne: ”Ystävyysseurat kaksinapaisessa maailmassa”, Maamme : itsenäisen Suomen kulttuurihistoria, s. 161. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-22268-6-0.
- ↑ Suomen punakaartin historiaa. Uusi Suomi, 21.4.1929, nro 107, s. 14–15. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.12.2020.
- ↑ Svedlin, Thure: Röd krigshistoria. Nya Argus, 1929, nro 8, s. 4–8. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Pekkalainen, Tuulikki: Lapset sodassa 1918, s. 15. Helsinki: Tammi, 2016. ISBN 978-951-31693-9-8.
- ↑ Amerikasta yritetty tuoda maahan ”Suomen luokkasota” -nimistä teosta. Helsingin Sanomat, 29.1.1929, nro 28, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.12.2020.
- ↑ ”Kieldyin Kaluin sisälekuljettamisen estamisexi Waldakundaan” tehdään paljon työtä, mutta salakuljettajainkin keinot ovat monet. Helsingin Sanomat, 13.5.1936, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.12.2020.
- ↑ Jääskelä, Yrjö ; Ranta, Arvi (toim.): Henkipattona Suomessa, s. 154. Helsinki: Kansankulttuuri, 1978. ISBN 951-61517-9-5.
- ↑ Äskeinen suuri kommunistijuttu saanut päätöksensä Viipurin hovioikeudessa. Karjala, 13.3.1929, nro 71, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.12.2020.
- ↑ Kommunistien maanalaiset puuhat. Lapin Kansa, 25.4.1929, nro 46, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.12.2020.
- ↑ Kommunistikirjallisuuden levittäjä tuomiolla. Perä-Pohja, 4.6.1929, nro 125, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.12.2020.
- ↑ a b Sirola, Yrjö: Suomen luokkasota. Historiaa ja muistelmia. Kommunisti, 1929, nro 7–8, s. 293–294. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.12.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen luokkasodan digitoitu versio Internet Archive.