Suomen toimenpiteet koronaviruspandemiaa vastaan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen toimenpiteet koronaviruspandemiaa vastaan ovat Suomen valitsemia toimintatapoja koronaviruspandemian hoitamisessa. Toimenpiteet ovat olleet pääosin epidemiologisia ja taloudellisia

Epidemiologiset toimenpiteet ovat olleet erilaisia rajoituksia. Niiden tarkoitus on ollut hillitä koronaviruksen leviämistä. Rajoituksiin ryhdyttiin, koska tehohoitopaikkojen ja varusteiden pelättiin loppuvan. Ei haluttu joutua päättämään, ketä hoidetaan, jos epidemia laajenisi.

Rajoitukset haittasivat taloutta. Hallituksen piti ryhtyä erilaisiin tukitoimiin ja ottaa lisää velkaa.

Rajoituksia lievennettiin touko-kesäkuussa epidemian ensimmäisen aallon vaimennuttua huomattavasti.

Vastaisen varalle hallitus haluaa muuttaa taruntatautilakia niin, ettei rajoituksia tarvitsisi epidemiatilanteessa asettaa kiireellisinä.lähde?

Resurssien riittävyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalis-huhtikuussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suojavarusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri ongelma Suomessa oli terveydenhoidossa käytettävien suojavarusteiden saamisessa maahan. Suomi oli infektioylilääkäri Juha Salosen mukaan paremmin varautunut vuoden 2009 sikainfluenssaan kuin koronavirukseen. Sikainfluenssan jälkeen Suomessa säästettiin terveydenhuollossa, joten muun muassa potilaspaikkoja sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on paljon vähemmän.[1] Varusteet uhkaisvat loppua sairaaloilta jo epidemian alkuvaiheessa.[2] On ollut ajoittaista pulaa visiireistä, suojalaseista ja korkeimman tasoisista hengityssuojaimista sekä suojatakeista[3].

Suojavarusteiden vähyys on johtanut siihen, että joitakin kertakäyttöisiksi tarkoitettuja varusteita käytetään useaan kertaan.[4] Muun muassa HUSissa on alettu keräämään kertakäyttöisiä suojavarusteita talteen. Tuotteet, jotka menevät normaalisti roskiin viedään nyt puhdistettavaksi uusiokäyttöä varten.[5]

Suojavarusteiden loppumisen takia Huoltovarmuuskeskuksen varastot avattiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksestä 23. maaliskuuta[2]. Huoltovarmuuskeskuksen varaston riittävyyttä ei ole kerrottu julkisuuteen, mutta varustemääriä on kuvattu "aikamoisen isoiksi". Kävi kuitenkin ilmi, että pandemian aikaan suojavarusteiden kulutus oli niin suurta, ettei Huoltovarmuuskeskuksen varastoihin talletettu määrä kasvosuojaimia riittänyt täyttämään koko maan tarvetta kuin parin päivän ajaksi[6]. STM arvioi toukokuussa, että Suomen sairaaloissa käytettiin enimmillään puoli miljoonaa kirurginmaskia ja noin 50 000 hengityssuojainta päivässä[7].

Maaliskuussa huoltovarmuuskeskus joutui hankkimaan kiireellisesti lisää hengityssuojaimia.[8] Se otti yhteyttä ulkopuolisiin toimijoihin. Nämä olivat Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste. Heidän oli määrä järjestää kaupat kiinalaisten yritysten kanssa. Sarmasteelle oli jo maksettu viisi miljoonaa euroa suojaimista.[9] Kun ensimmäinen suojainerä saapui, se ei soveltunut sairaalakäyttöön.[10][11] Tästä nousseen kohun seurauksena HVK:n päällikkö erosi, kun hallitus ei luottanut häneen.[12][13] Sarmaste puolestaan syytti sotkusta hallitusta.[14]

Ennen pandemiaa Suomessa ei valmistettu hengityssuojaimia.[15] Koronan tultua useat yritykset pyrkivät aloittamaan hengityssuojainten tuotannon Suomessa rakentamalla uusia tuotantolinjoja[7] ja muutamalla nykyisiä linjojaan uuteen käyttöön sopiviksi.[15] Hengityssuojaimissa tarvittavan suodatinkankaan saatavuus on kuitenkin ongelma, ja ratkaisuksi esitettiin, että myös suodatinkankaita ryhdyttäisiin valmistamaan Suomessa.[7]

Hengityskoneet ja henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teknologiayhtiöiden Mariachin ja Innocal Medicalin mukaan hengityskoneiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden valmistusta voitaisiin lisätä Suomessa, jos koronaviruksen leviäminen sitä edellyttää. Innocal Medicalin toimitusjohtaja ilmoitti, että tuotantoketjun mutkikkuuden takia valtiovallan tai muiden isojen toimijoiden olisi syytä tehdä päätökset nopeasti.[16]

Hoito- ja tehohoitopaikat ja henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa oli maaliskuussa 2020 11 000 potilaspaikkaa, 300 täysivarusteista tehohoitopaikkaa ja 200 hengitysavusteista paikkaa. Määrät voitaisiin ripeällä aikataululla puolitoistakertaistaa, ja jopa kaksinkertaistaa tilanteen niin vaatiessa. Arvioitiin, että paikkojen pitäisi riittää riippuen siitä, kuinka hyvin tautipiikin madaltaminen Suomen rajoitetoimilla onnistuu.[17]

Hengityskoneiden käyttämiseen koulutetun henkilökunnan määrä rajoittaa hoitoa aikaisemmin kuin tehohoitopaikkojen määrä.[18] Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtelan mukaan henkilökuntaa saadaan lisää, kun kiireetöntä hoitoa lakkautetaan, jolloin vapautuu henkilöstökapasiteettia vaativampaan hoitoon, mutta se vaatii myös koulutusta ja perehdytystä. Valmiuslain perusteella voidaan ottaa käyttöön kapasiteettia yksityiseltä terveydenhuollon sektorilta, mutta sielläkin pitää kouluttaa ja perehdyttää siirrettävää henkilöstöä. Valmiuslain perusteella voidaan myös kutsua lomalla tai eläkkeellä olevaa sairaanhoitohenkilökuntaa takaisin töihin. Lähtötilanne on niukka, sillä Suomessa on sairaanhoitajapula ja sairaanhoitajien jaksamisessa liikutaan äärirajoilla.[17]

Touko-kesäkuussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maskien osalta suojavarustepula helpotti touko-kesäkuussa. Maskien kotimainen tuotanto ja hengityssuojainten puhdistus aloitettiin.[19] [20]

Toukokuussa oli yhä pulaa suojatakeista ja kesäkuussa hengityssuojaimista.[21][22] Tarkoitus oli kasvattaa hengityssuojainvarastoja.[23]

HUS varautui touko-kesäkuussa koronaviruksen mahdolliseen uuteen aaltoon kokeilemalla kenttäsairaalaa.

Toimenpiteitä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Animaatio sosiaalisen eristäytymisen vaikutuksista.

Tammikuu: varautumista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2020 terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) päivitti terveydenhuollon toimijoille ja matkailijoille tarkoitettuja ohjeita käytännössä päivittäin ja sairaanhoitopiirit kävivät läpi omia prosessejaan.[24]

29. tammikuuta THL:n ylilääkäri kehotti suomalaisia huolehtimaan käsi- ja hengityshygieniasta., muttei suositellut hengityssuojaimia.[25]

14. helmikuuta: ohjeistus epidemia-alueelta palaaville[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

14. helmikuuta epidemia-alueilta palanneita hengitystieoireisia kehotettiin karanteeniin ja ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon.

Valtioneuvosto piti helmikuun lopussa ja vielä maaliskuun alussa Suomen varautumista koronavirusepidemiaan hyvänä, ja pyrki välttämään yhteiskunnan sulkemista.[26]

Helmikuun loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun koronavirus levisi helmikuun lopussa Italiassa, sieltä palaaville ei asetettu lentokentällä erikoistoimenpiteitä.[27]

Helsinki-Vantaan lentoasemalla kiinnitettiin huomiota tehokkaampaan siivoukseen ja käsihygieniaan THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Myös laivoilla ja VR:n junissa kiinnitettiin huomiota huolelliseen siivoukseen. Viking Linellä siivottiin tiheämmin ja valittiin oikeita siivouskemikaaleja, sekä käsidesin tarjoamista. Henkilökuntaa kehotettiin pesemään käsiään mahdollisimman usein. Asiakkaita muistutettiin ja ohjeistettiin hygieniasta kuulutuksin ja kyltein.[28]

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 25. helmikuuta työryhmän tukemaan koronavirukseen varautumista muun muassa tehostamalla johtamista ja koordinoimalla toimenpiteitä. Lisäksi työryhmän on tarkoitus tukea Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, Fimeaa, Valviraa, aluehallintovirastoja sekä kuntien ja kuntayhtymien viranomaisia uhan torjumisessa.

Helmikuun lopussa sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Päivi Sillanaukee piti todennäköisimpänä skenaariona, että koronavirustartuntoja tulee Suomessa ”muutama lisää”.[29]

11. maaliskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kovien torjuntatoimien tarve tuli ilmeiseksi 11. maaliskuuta, kun tartuntojen määrä lisääntyi jyrkästi. Tehohoitopaikkojen pelättiin loppuvan.[30][31]

Tappara perui fanitapaamisensa 11. maaliskuuta.[32]

12. maaliskuuta: THL:n ohjeita, yleisötilaisuuksien perumisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituksen ja THL:n päätökset ja ohjeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkoministeriön 12. maaliskuuta antamien ohjeiden mukaan koronaviruksen saamisen riski oli kohonnut koko maailmassa: Matkustamista ei suositeltu mihinkään.[33]

THL kehotti 12. maaliskuuta ihmisiä pysymään poissa väkijoukoista ja matkustamaan kotimaassa vain tarpeellisista syistä. THL myös kehotti pitämään yli metrin turvaväliä, pesemään käsiä, sairastamaan kotona, pitämään kokoukset etänä ja välttämään julkista liikennettä.[34]

Marinin hallitus suositteli yli 500 hengen yleisötilaisuuksien perumista.[35] Tämä ei täysin yksiselitteinen raja ollut. Myös muita kokoontumisa tuli harkinnan mukaan välttää. Viruksen aiheuttamiin kustannuksiin ilmoitettiin varauduttavan lisätalousarviossa, joka voidaan antaa nopeallakin aikataululla

Lähikontakteja kehotettiin välttämään.[36] Isot urheilutapahtumat peruttiin tai niitä pelattiin tyhjille katsomoille.[37]

Etätyötä tuli tehdä, jos työtehtävät sen mahdollistavat. Muista kuin välttämättömistä työmatkoista oli syytä luopua ja lomamatkoja siirtää.[38]

Päätösvallan yleisötapahtumien rajoittamisesta tai koulujen ja päiväkotien sulkemisesta ilmoitettiin olevan toistaiseksi aluehallintovirastoilla ja kunnilla tartuntatautilain mukaisesti.[39]

THL:n ohjeet kansalaisille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositti koronaviruspandemian takia 12. maaliskuuta 2020 suomalaisille seuraavaa[40]:

  • Pidetään vähintään yhden metrin turvaväli jokaiseen kanssaihmiseen, jolla on flunssaoireita. Ohjetta on kritisoitu vedoten julkistamattomaan vertaisarvioimattomaan belgialais-hollantilaiseen tutkimukseen, että turvavälin tulisi olla vähintään 4, jopa 10 metriä.[41]
  • Pysytään poissa väenpaljoudesta ja tungoksesta.
  • Ei osallistuta tapahtumiin, yleisötilaisuuksiin tai isoihin kokouksiin (pidetään ne etänä).
  • Sairastetaan kotona.

Pääjohtaja Markku Tervahaudan mukaan matkustaminen olisi hyvä rajoittaa kotimaassakin vain välttämättömään. Jos oli mahdollisuus, lähimatkoja voi kulkea kävellen tai polkupyörällä.

Lievistä hengitystieinfektio-oireista kärsivien oli THL:n mukaan tärkeää sairastaa kotona ja välttää sosiaalisia kontakteja. Myös terveiden ihmisten ooli tärkeää vähentää kontakteja, koska siten hidastettiin epidemian leviämistä.

15. maaliskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

15. maaliskuuta annettujen ohjeiden mukaan muun muassa harrastuksiin menoa ei suositeltu, ja isoja kauppakeskuksia suositeltiin välttämään. Myös armeijan kertausharjoitukset peruttiin.[42]

16. - 17. maaliskuuta: valmiuslaki, koulujen sulkeminen, muut päätökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanna Marinin hallitus julisti valmiuslain maaliskuun puolivälissä, kun koronaviruspandemia uhkasi levitä.

17. maaliskuuta hallitus julisti voimaan valmiuslain.[43] Hallitus kielsi yli 10 hengen kokoontumiset. Julkiset palvelut, kuten koulut, kirjastot ja uimahallit suljettiin. Suomi sulki ulkorajansa. 17. maaliskuuta THL kehotti kaikkia ulkomailta palaavia välttämään lähikontakteja.

Rajoitukset tarkemmin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

16. maaliskuuta päätettiin mittavista epidemian leviämisen hidastamiseen tähtäävistä toimista. Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki ensimmäistä kertaa sotien jälkeen. Kaikki maan koulut päiväkoteja ja esiopetusta lukuun ottamatta suljettiin. 1.–3.-luokkien oppilaiden opetus järjestetään, mikäli he eivät voi jäädä kotiin vanhempiensa yhteiskunnan toiminnalle oleellisen työn vuoksi. Muilta osin kouluissa siirryttiin 18. maaliskuuta alkaen etäopetukseen. Julkiset kokoontumiset rajoitettiin kymmeneen henkilöön, ja kehotettiin välttämään tarpeetonta oleskelua yleisillä paikoilla. Yli 70-vuotiaita suositelltiin pysymään erillään muista ihmisistä mahdollisuuksien mukaan karanteenia vastaavasti lukuun ottamatta kansanedustajia, valtiojohtoa ja kunnallisia luottamushenkilöitä.

Vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköihin tehtävät vierailut oli kielletty. Vierailut hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä ja sairaaloissa oli kielletty tapauskohtaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Liikkumista maan sisällä voitiin rajoittaa. Valtion ja kuntien museot, teatterit, kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, harrastustilat ja -paikat, urheilutilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset suljettiin. Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä uskonnollisten yhteisöjen suositeltiin toimivan samoin. Kaikki julkisen sektorin työntekijät määrättin etätöihin, mikäli heidän työtehtävänsä sen mahdollistivat.

Terveyden- ja sosiaalihuollon kapasiteettia julkisella ja yksityisellä sektorilla kasvatettiinn, ja kiireetöntä toimintaa vähennettiin. Yksityisen sektorin kapasiteetti otettiin yhteiseen käyttöön tarpeen mukaan. Lakisääteisistä määräajoista ja velvoitteista joustettiin. Koronaviruksen laboratoriotestauksen kapasiteettia kasvatettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuella. Työaika- ja vuosilomalain säännöksistä poikettiin yksityisellä, sekä julkisella sektorilla poiketttin kriittisen henkilöstön osalta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon, sekä sisäiseen turvallisuuteen koulutettuja ammattilaisia varauduttiin velvoittamaan töihin.

Matkustaja- ja henkilöliikenne Suomeen keskeytettiin lukuun ottamatta Suomen kansalaisten paluuta. Valmistelu Suomen rajojen sulkemiseksi mahdollisimman nopeasti aloitettiin. Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden matkustaminen ulkomaille kiellettiin Suomalaisten matkailijoiden tuli palata välittömästi Suomeen. Pohjois- ja länsirajan yli sallitaan välttämätön asiointi. Tavara- ja rahtiliikenne jatkui kuitenkin tavanomaisesti. Ne ulkomailta palaavat suomalaiset, jotka asuvat pysyvästi Suomessa, laitettiin kahden viikon karanteeniin. Puolustusvoimat turvasi toimintansa jatkuvuuden ja valmiuden, sekä valmistautui tukemaan muita viranomaisia.[44][45]

Kieltoja ja toimia maaliskuussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereella oli määrä järjestää 18. maaliskuuta 2020 Lääkäripäivät, joihin oli osallistumassa jopa 3 000 terveydenhuollon ammattilaista, mutta tapahtuma päätettiin peruuttaa. Riskinä nähtiin, että kaikki Lääkäripäivien osallistujat joutuisivat koronavirustartuntaepäilyn vuoksi karanteeniin, joka heikentäisi terveydenhuoltojärjestelmää merkittävästi keskellä pandemiaa.[46][47][48]

19 maaliskuuta STM ohjeisti ulkomailta palaavia karanteenia vastaaviin olosuhteisiin[49]. Ulkomailta palasi Suomeen ohjausten ohi ihmisiä tämän jälkeenkin.

Eduskunnassa peruttiin viisi henkeä suuremmat vierailuryhmät, kiellettiin kättely ja suositeltiin omaehtoisia karanteeneja altistuneille.[46]

28. maaliskuuta: Uudenmaan sulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkastuspisteillä valvontaa suorittaa poliisi, liikenteen ohjauksessa on apuna varusmiehiä ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia naisia. Kuvan tarkastuspiste on seututiellä 167 Myrskylän ja Orimattilan rajalla.

Hallitus ilmoitti 24. maaliskuuta aikovansa eristää Suomen pahimman epidemia-alueen Uudenmaan muusta Suomesta, ja sulkevansa Suomen ravintolat.[50] 27. maaliskuuta maaliskuuta Helsinki-Vantaan lentokentän valvontatoimia tiukennettiin.[51]

Uudenmaan sulkeminen astui voimaan 28. maaliskuuta 2020 klo 0.00. Poliisi ja puolustusvoimat valvoivat maakunnan rajoja tarkastuspisteillä. Vain välttämättömäksi katsottu liikenne pääsi läpi.[52][53].[54]

4. huhtikuuta: ravintoloiden sulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravintolat päätettiin sulkea 4. huhtikuuta alkaen.[55][56] Vain annosten nouto- ja kotiinkuljetus oli sallittua.

15. huhtikuuta: Uudenmaan avaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa ensimmäinen tautihuippu tasaantui, jonka takia rajoituksia voitiin alkaa purkaa vaiheittain.

Hallitus päätti avata Uudenmaan 15. huhtikuuta. Ei ollut riittäviä lakiperusteita jatkaa Uudenmaan sulkua.[57] [58] Tätä perusteltiin myös tehohoitopaikkojen lisäämisellä ja epidemian todennäköisellä hidastumisella.[59] Rajoitukset olivat hillinneet kohtalaisesti epidemiaa, joka ei ollut vielä päättynyt.[60] Hallitus kuitenkin varoitti tulevasta tautihuipusta ja kehotti välttämään tarpeetonta liikkumista mökeille.[61]

22. huhtikuuta - 4. toukokuuta : rajoitusten purun valmistelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministeri Sanna Marin sanoi 15. toukokuuta, että Suomi ei tavoittele laumasuojaa sairastamisen kautta.[62]

Pääministeri Sanna Marin ilmoitti 22. huhtikuuta Suomen siirtyvän pandemian hillitsemisessä niin sanottuun hybridistrategiaan, jossa toimitaan "testaa, jäljitä, eristä ja hoida" -menetelmän mukaisesti.

Yli 500 hengen yleisötapahtumien oli määrä pysyä kiinni heinäkuun loppuun asti.Viittausvirhe: <ref>-elementin sulkeva </ref>-elementti puuttuu

Hallitus ilmoitti 4. toukokuuta, että rajoitustoimia lievennetään. Poikkeusolot pysyivät yhä voimassa.[63] Kirjastoihin sai palauttaa kirjoja jo 5. toukokuuta.[64] Rajojen ylitystä helpotettiin sallimalla työmatkat, mutta vapaa-ajan matkustamista ei suositeltu. Hoivakotien vierailukielto pysyi voimassa, ja yli 70-vuotiaita kehottiin välttämään fyysisiä kontakteja muihin ihmisiin.[65]

14. toukokuuta: koulujen avaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

14. toukokuuta koulut siirtyivät takaisin lähiopetukseen pariksi viikoksi ennen kesälomaa.[66][67]

29. toukokuuta kotimaan matkailu sallittiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

29. toukokuuta hallitus kumosi suosituksen, jonka mukaan tarpeetonta kotimaan matkailua piti välttää. Matkustaa sai tästä lähtien, kun toimii turvaallisuusohjeiden mukaan[68].

1. kesäkuuta: monien rajoitusten purku, "Uusi normaali"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuun alussa sallittiin alle 50 hengen kokoontumiset sisällä ja ulkona[69]. 50-500 hengen ulkoilmatapahtumia sai järjestää erikoisjärjestelyin[70]. Yli 500 hengen kokoontumiskielto pysyi silti voimassa heinäkuun loppuun. Tämä merkitsi sitä, ettei kesän suuria yleisötapahtumisia järjestetty: ei rockfestivaaleja eikä muita suurtapahtumia[71]. Häät, hautajaiset ja jumalanpalvelukset sallittiin alle 50 hengelle.[72] Yli 70-vuotiaita voi tavata ulkona jos piti turvaväliä.[73]

Kotimaan matkailu sallittiin.[74]

Kesäkuun alusta alkaen avattiin muun muassa kirjastot, kulttuuritalot, museot, uimahallit, maauimalat, yleiset saunat, huvipuistot, ravintolat, kahvilat, harrastustilat, kesäleirit, urheilukilpailut, teatterit, joiden velvoitettiin noudattavan rajoituksia.[75][76][77] Niitä olivat esimerkiksi yleisökatot ja turvavälien noudattaminen.[78] Jos turvavälejä ei noudatettu ravintola voitiin sulkea.[79]

Ravintoloissa saa olla vain puolet normaalista asiakasmääristä, asiakkaiden istuttava omissa pöydissään, ne sulkevat ovensa kello 23, anniskelu lopetetaan tuntia ennen sulkemista ja buffetruokaa ei haeta itse, muttei ole pöytiintarjouluvelvoitetta.[80]. Sisällä sai olla vain puolet normaalista asiakaskunnasta, terassilla enemmän.

Vaikka monia rajoituksia purettiinkin, suositeltiin mm. kulttuurikohteisin ja ravintoloihin seuraavaa: noudatettava paikan antamia ohjeita, liikuttava paikkoihin vain oireettomina, pestävä käsiä, vältettävä tungosta, noudatettava turvavälejä, yskittävä ja aivastettava kyynärtaipeeseen, vältettävä turhaa tavaroiden ja pintojen koskettelua. kunnioitetteva asiakasmäärärajoituksia jne[81]

Valmiuslaki pysyi yhä voimassa. Etätöitä suositeltiin yhä.[82]

15. kesäkuuta: valmiuslaista luovutaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edelleen kehotettiin noudattavaan turvaväliä, pesemään käsiä, välttämään ihmisjoukkoja sisällä, mutta myös ulkona, olemaan menemättä sairaana ihmisten lähelle jne.[83]

Rajoituksia oli määrä tarkistaa kesäkuun lopussa epidemiatilanteen mukaan. Jos tautitapaukset lisääntyvät, hallitus ilmoitti saattavansa muuttaa rajoituksia nopeasti,[84][85]

Hallitus keskusteli 9. kesäkuuta 2020 alustavasti mahdollisesti tulevasta valmiuslain ja poikkeustilan purusta. Perusteena oli sen hetkisen tautitilanteen kohentuminen. Päätös oli määrä tehdä 15. kesäkuuta. Hallitus piti taudin kiihtyvää leviämistä yhä uhkana.[86] Tartuntatautilakia oli tarkoitus muuttaa niin, että joitain epidemiologisia toimia pystyttäisiin tekemään ilman valmiuslakia.[87]

11.6. hallitus ilmoitti sallivansa yli 500 hengen ulkotilaisuuksien järjestämisen, joissa on useita katsomolohkoja tai rajattavissa olevia alueita 1. heinäkuuta alkaen. Yli 500 hengen kokoontumisissa voi olla myös seisomapaikkoja.[88] 15. kesäkuuta alkaen Suomesta voi matkustaa kaikkiin Baltian maihin sekä Norjaan, Tanskaan ja Islantiin. Ruotsista tulijat ja siellä kävijät joutuvat edelleen 14 päivän karanteeniin.[89]

Hallitus luopui 15.6 valmiuslain käytöstä, koska epidemiatilanteen kohennuttua sille ei ollut enää laillisia perusteita. Pääministeri Sanna Marin muistutti, ettei epidemian uhka ollut ohi. Hallitus pyrki jatkossa säätämään muita lakeja, joilla se kykenisi puuttumaan mahdollisiin lisääntyneisiin tartuntoihin.[90]

Hallitus salli 17.6 ravintoloiden olla auki 22. kesäkuuta lähtien kello 04-02, ja anniskelun kello 09-01. Asiakkaita sai ottaa nyt sisään 3/4 sallitusta määrästä, ja kaikilla oli oltava istumapaikka. Myös noutopöydät sallittiin 22. kesäkuuta alkaen.[91] Lisäksi tungoksen syntyminen on ehkäistävä ja paikalla oltava käsienpesumahdollisuudet. Yli 50 hengen kokoontumiset sisällä olivat yhä kiellettyjä.[92] Hallitus salli vierailut hoitolaitoksisa ja sairaaloissa, mutta laitosten johtajat voivat kieltää vierailut tarvittaessa.[93]

23.6. hallitus purki yli 70-vuotiaille suositellut rajoitukset.[94] Siitä huolimatta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru korosti hygienaa ja varovaisuutta. Hallitus korosti THL:n antamia ojeita: oma harkinta ja vastuu mukana. Hallitus päätti matkustuksen sallimisesta niihin Schengen-maihin, joissa tautitilanne on hyvä.[95] Niiksi luettiin maat, joissa koronatartuntoja oli 14 vuorokauden sisään ollut alle kahdeksan 100 000 asukasta kohden. Etätyösuositus oli määrä purkaa elokuun alussa, jos tautitilanne sallii.[96][97]

27. kesäkuuta Sisäministeri Maria Ohisalo muistutti, etteti virus ole kadonnut minnekään. Ohisalo kehotti pesemään käsiä, käyttämään käsidesiä, pitämäänetäisyyksiä, välttämään kättelyä ja lähikontaktia ja menemään flunssaoireisena testin kautat kottiin.[98]

1. heinäkuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 500 hengen yleisötilaisuudet sallittiin, jos ne täyttävät tietyt ehdot: jako 500 hengen lohkoihin, turvavälit. Ravintoloissa 75% asikkaista sisään, kaikilla oma istumapaikka. Lähikontakteissa yksilöllistä harkintaa. Hoitokodeissa ei saanut pääsääntöisesti käydä vierailulla. Riskiryhmiin kuuluvilla oltava mahdollisuus tavata vieraita turvallissaa tiloissa. Sairaaloissa sai käydä, mutta eri alueilla harkinnan mukaan. [99]

13. heinäkuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustus auki niihin Schengen-maihin, joissa tautitilanne on hyvä.lähde?

Elokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 500 hengen sisätilaisuudet sallitaan turvaväleillä, jos epidemia ei pahene.lähde?

Lokakuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki rajoitukset poistuvat, mikäli tautitilanne ei pahene olennaisesti.lähde?

Hallituksen päätöksiä ja toimenpiteitä taloudesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus ilmoitti aluksi kokoavansa arviolta viiden miljardin euron rahoituspaketin ja antavansa sadan miljoonan euron lisätalousarvion, jolla turvataan välttämättömät sosiaali- ja terveysmenot sekä yritysrahoitus. Samassa yhteydessä todettiin, että hallitus aloittaa keskustelut työmarkkinajärjestöjen kanssa työpaikkojen turvaamisesta. Valtion Eläkerahasto lisää sijoituksia yritystodistuksiin. Yrittäjien eläkevakuutusmaksuille ja työeläkevakuutusmaksuille myönnetään pidennetyt kolme kuukautta maksuaikaa.[100]

Hallitus esitteli 20. maaliskuuta laajemman 15 miljardin euron talouden pelastuspaketin, joka on mittaluokaltaan Ruotsia vastaava asukaslukuun suhteutettuna. Yritysten rahoitusta turvataan useilla miljardiluokan toimenpiteillä, ja otetaan käyttöön uusia suoria tukia. Tarkoituksena on yritysten maksuvalmiuden turvaaminen kriisin yli sekä konkurssien estäminen. Toimet ovat voimassa kolme kuukautta ja tulevat voimaan mahdollisimman nopeasti. 20. maaliskuuta annettiin noin 400 miljoonan euron lisäbudjetti, ja niitä on tulossa lisää. Suomen Pankki on päättänyt kaksinkertaistaa yritystodistusten osto-ohjelman määrän miljardiin euroon.[101]

Toimenpiteitä ovat[101]:

  1. Työeläkemaksua alennetaan 2,6 prosenttiyksikköä vuoden 2020 loppuun asti, joka keventää yritysten kuluja 910 miljoonaa euroa.
  2. Finnveran takausvaltuuksia nostetaan 10 miljardia euroa yhteensä 12 miljardiin euroon, mikä mahdollistaa 10 miljardin euron lisärahoituksen yrityksille.
  3. Business Finlandin avustusvaltuutta lisätään 150 miljoonaa euroa nopeisiin yrityksiä tukeviin toimiin.
  4. Työttömyysturvan omavastuupäivät poistetaan lomautuksissa ja irtisanomistilanteissa.
  5. Lomautuspäätökset nopeutuvat, ilmoitusaika lyhenee 14 päivästä viiteen. Lomautusoikeus laajennetaan koskemaan myös määräaikaisia työntekijöitä.
  6. Yrittäjien ja freelancereiden työttömyysturvan saaminen ei edellytä yrityksen lopettamista.
  7. Hallitus tukee Finnairia 600 miljoonan euron takauksilla.
  8. Tartuntatautien valvontaan ehdotetaan 26 miljoonan euron lisärahoitusta.
  9. Poliisille ehdotetaan 5,6 miljoonan euron lisärahoitusta.
  10. Poikkeusoloihin liittyviin ennalta yksilöimättömiin menoihin ehdotetaan 200 miljoonaa euroa.


Huhtikuussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Toukokuussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Kesäkuussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kati Latva-Teikari: Infektioylilääkäri: Suomi varautui sikainfluenssaan koronaa paremmin – jos korona kasvaa laajaksi epidemiaksi, uhkaa sairaaloissa tilanpuute Yle Uutiset. 3.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  2. a b Kuka pääsee koronatestiin? Yle Areena. 23.3.2020. Yle. Viitattu 24.3.2020.
  3. Suojautuminen | Hoitajien suojatakeista nyt ”erittäin suurta niukkuutta” – tilanne koronasuojaimien markkinoilla muuttui viikossa Helsingin Sanomat. 16.4.2020. Viitattu 9.5.2020.
  4. Tartunnat lisääntyivät Hus-alueella viikonloppuna – suojavarusteissa estetään hamstrausta, käsidesin pumppupulloissakin vajetta Helsingin Uutiset. 23.3.2020. Viitattu 19.6.2020.
  5. Yle selvitti: Suojavarusteet paikoin loppumassa – kertakäyttöisiä käsidesipulloja pestään, HUSissa hengityssuojainten käyttöä alettu valvoa Yle Uutiset. Viitattu 19.6.2020.
  6. Suojavarusteet | HS:n haltuun saamat Huoltovarmuuskeskuksen luvut paljastavat, miten vähän Suomen valtiolla oli kasvosuojaimia koronakriisin iskiessä päälle Helsingin Sanomat. 10.4.2020. Viitattu 9.5.2020.
  7. a b c Koronavirus | Hengityssuojainten tuotanto Suomessa on vihdoin käynnistymässä, mutta uhkana on uusi pullonkaula: kankaasta on pulaa Helsingin Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  8. Suomeen saapuu tänään kipeästi kaivattu lentokone Kiinasta: ”En pysty sanomaan, kuinka pitkäksi aikaa ne riittävät” Ilta Sanomat. 7.4.2020. Viitattu 10.5.2020.
  9. SK: Huoltovarmuuskeskus tilasi Tiina Jylhän yritykseltä lisää kasvomaskeja www.iltalehti.fi. Viitattu 10.5.2020.
  10. Suomi tilasi Kiinasta suojavarusteita: eivät sovellu sairaalakäyttöön – laatu oli pettymys Ilta Sanomat. 8.4.2020. Viitattu 10.5.2020.
  11. Mitä kaikkea maskikohusta nyt tiedetään? Kokosimme vastaukset keskeisimpiin kysymyksiin epäonnistuneesta miljoonakaupasta www.satakunnankansa.fi. Viitattu 10.5.2020.
  12. Maskigate jatkuu: Ministeri Haatainen vaatii lisäselvitystä www.iltalehti.fi. Viitattu 10.5.2020.
  13. Pääministeri Sanna Marin: Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja ei nauti enää luottamustani www.iltalehti.fi. Viitattu 10.5.2020.
  14. Alec Neihum: Nyt puhuu maskeja välittänyt pikavippiliikemies Onni Sarmaste: "Moka tilausfarssissa on sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön" mtvuutiset.fi. 10.4.2020. Viitattu 10.5.2020.
  15. a b Suojavarusteet | Tampereella alkaa materiaalin valmistus 10 miljoonaan hengityssuojaimeen kuukaudessa – joukko suomalaisia yrityksiä käynnistää koronasuojainten massatuotannon Suomessa Helsingin Sanomat. 8.4.2020. Viitattu 9.5.2020.
  16. Suomalaisvalmistajilla riittää kapasiteettia vaikka hengityskoneisiin, jos kysyntää tulee Keskisuomalainen. 21.3.2020. Viitattu 21.3.2020.
  17. a b Mitä kansalainen saa tehdä poikkeustilanteessa? (17.06 lähtien) Yle A-studio. 18.3.2020. Yle Areena. Viitattu 18.3.2020.
  18. HUSin tiedotustilaisuus koronaviruksesta Yle Areena. 12.3.2020. Yle. Viitattu 13.3.2020.
  19. Puolustus­voimat testasi maskien puhdistamista: ”Hengitys­suojaimet ovat puhtaita ja toimivat” - Kaupunki Helsingin Sanomat. 5.5.2020. Viitattu 19.6.2020.
  20. Täysin kotimaisten kasvomaskien valmistus käynnistyi Tampereella: Maskeja tulossa sekä sairaaloihin että kansalaisille Yle Uutiset. Viitattu 19.6.2020.
  21. Niemistö, Virpi: Koronan suojavarusteiden tilanne kohtalainen, takeista yhä pulaa www.aamulehti.fi. Viitattu 19.6.2020.
  22. Sosiaali- ja terveydenhuollon suojavarusteiden tilannekuva Huoltovarmuuskeskus. 20.5.2020. Viitattu 19.6.2020.
  23. Suojavarusteiden saatavuus on parantunut Suomessa – ”Paljon on opittu tämän kevään aikana”, sanoo STM:n erityis­asiantuntija - Kotimaa Helsingin Sanomat. 17.6.2020. Viitattu 19.6.2020.
  24. Professori varmana: Wuhanin koronaviruksen tartuntaepäilyjä tulee Suomessa lisää, myös varsinaiset tartunnatkin mahdollisia MTV Uutiset. 25.1.2020. Viitattu 25.1.2020.
  25. Pitääkö tavallisen suomalaisen nyt tehdä jotain tartunnan torjumiseksi ja epidemian ehkäisemiseksi – asiantuntijat antavat vain yhden tärkeän vinkin Kainuun Sanomat. Viitattu 21.6.2020.
  26. Tikka, Juha-Pekka: Sanna Marin 27.2.2020: Koronaan varauduttu huolellisesti verkkouutiset.fi. 14.4.2020. Viitattu 2.6.2020.
  27. Koronavirus leviää Euroopassa nyt Italiasta käsin, Helsinki-Vantaalla ei ole erikoistoimenpiteitä epidemia-alueelta saapuville Helsingin Sanomat. 26.2.2020. Viitattu 4.6.2020.
  28. Pölkki, Minna: Koronavirusta torjutaan Helsinki-Vantaalla ja laivoilla: Siivoojat desinfioivat pintoja, työntekijöitä on muistutettu käsihygieniasta Helsingin Sanomat. 31.1.2020. Viitattu 1.2.2020.
  29. Pääministeri: Koronavirukseen tärkeää varautua huolellisesti, mutta samalla välttää ylimitoitettuja toimia. Hs.fi, 27.2.2020. Artikkelin verkkoversio Viitattu 25.4.2020.
  30. Taistelu tuntematonta vastaan – Näin hallitus sulki Suomen seitsemässä päivässä Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  31. Analyysi: Suomen sairaaloissa ollaan pian totisen paikan edessä – Koronapotilaiden tehohoitopaikat uhkaavat loppua kesken Turun Sanomat. 20.3.2020. Viitattu 2.6.2020.
  32. Tappara välttää yleisötapahtumia koronavirusriskin vuoksi – pelaajien fanitapaaminen kauppakeskuksessa peruttiin Aamulehti. Viitattu 20.6.2020.
  33. Ulkoministeriö: Älä matkusta nyt mihinkään Ilta Sanomat. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  34. Tamminen, Jenni: Koronavirus: Nyt tuli THL:n pääjohtajalta selvä lista suomalaisille Uusi Suomi. Viitattu 1.6.2020.
  35. Aaltonen, Riikka: Miksi hallitus veti rajan juuri 500 hengen tilaisuuksiin ja onko kyse kielloista vai suosituksista? Näin vastaa Sanna Marin Talouselämä. Viitattu 1.6.2020.
  36. Koronavirus | Mikä kaikki muuttui? Torstai oli kriittinen päivä koronavirustilanteessa, HS kokosi keskeiset tiedot Helsingin Sanomat. 12.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  37. Kokoontumisrajoitukset | Suomen urheilu pysähtyy lähes kokonaan – Liiga ja Jokerit pelaavat tyhjille katsomoille, monen muun lajit sarjat pysähtyvät tai päättyvät, yksilölajien tapahtumia peruuntuu Helsingin Sanomat. 12.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  38. Hallituksen suositus koronaviruksen hillitsemiseksi: Yli 500 hengen yleisötilaisuudet peruttava toukokuun loppuun asti, vältettävä matkustusta ja suosittava etätyötä KD-Lehti. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  39. Aaltonen, Riikka: Miksi hallitus veti rajan juuri 500 hengen tilaisuuksiin ja onko kyse kielloista vai suosituksista? Näin vastaa Sanna Marin Talouselämä. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  40. Tamminen, Jenni: Koronavirus: Nyt tuli THL:n pääjohtajalta selvä lista suomalaisille Uusi Suomi. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  41. Metrin tai kahden turvaväli ei riitä suojaamaan ulkoilijaa, ja vaarallisinta on juosta jonkun toisen vanavedessä, esittävät tutkijat – arvio on uskottava, sanoo suomalainen asiantuntija Helsingin Sanomat. 11.4.2020. Viitattu 13.4.2020.
  42. Testaustavan muutos Husissa vähensi havaittuja tartuntoja sunnuntaina – Suomi tartunnoissa yhä Pohjoismaiden tahdissa Helsingin Sanomat. 15.3.2020. Viitattu 15.3.2020.
  43. Pääministeri Marinin puhe eduskunnassa 17.3.2020 Valtioneuvosto. Viitattu 1.6.2020.
  44. Teemu Luukka, Teemu Muhonen, Minna Nalbantoglu: Tässä ovat kaikki hallituksen poikkeukselliset toimet koronaviruksen hillitsemiseksi – vaikuttavat lähes jokaisen kansalaisen arkeen Helsingin Sanomat. 16.3.2020. Viitattu 16.3.2020.
  45. Hallitus päätti pitkästä listasta toimia koronaviruksen torjumiseksi – lue tästä kaikki hallituksen päätökset Yle Uutiset. Viitattu 16.3.2020.
  46. a b Tuhannet lääkärit koolle Tampereella – kansanedustaja vaatii tilaisuuden perumista koronavaaran takia: ”Käsittämättömän edesvastuutonta” Iltalehti. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  47. Tuhannet lääkärit koolle Tampereella – koronakaranteeni tekisi vakavan loven Suomen terveydenhoitojärjestelmään Aamulehti. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  48. Ruissalo, Pekka: Koronan vaikutukset laajenevat: Tampereen lääkäripäivät on päätetty peruuttaa – "Olemme pahoillamme" Tamperelainen. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  49. Miksi Suomi viivytteli ulkomailta palaavien karanteenin kanssa, miksi kentältä saa yhä lähteä junalla? ”Ihmistä ei voi kieltää nousemasta junaan”, ministeriöstä sanotaan Helsingin Sanomat. 26.3.2020. Viitattu 4.6.2020.
  50. Matti Koivisto, Maria Stenroos, Antti Pilke: Marin: Ravintolat aiotaan sulkea, Uudenmaan alueen eristämistä suunnitellaan – hallitus pitää illalla tiedotustilaisuuden uusista toimista Yle Uutiset. 24.3.2020. Viitattu 24.3.2020.
  51. Kontrolli tiukentuu Helsinki-Vantaalla - matkustajille valtion kyyti kotiin, joukkoliikennettä vältettävä www.lentoposti.fi. 27.3.2020. Viitattu 4.6.2020.
  52. Uusimaa on nyt suljettu – näin se tapahtui, katso kuvat Yle Uutiset. Viitattu 29.3.2020.
  53. Uudenmaan rajat sulkeutuivat ja poliisi aloitti tarkastukset – Näissä kolmessakymmenessä paikassa liikkumista valvotaan Helsingin Sanomat. 27.3.2020. Viitattu 28.3.2020.
  54. Claramunt, Alberto: Uusimaa suljetaan odotetusti – epidemian leviämistä halutaan hidastaa verkkouutiset.fi. 25.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  55. Ravintolat sulkeutuvat koko maassa perjantaina puolen yön aikaan koronavirusepidemian vuoksi Valtioneuvosto. Viitattu 1.6.2020.
  56. Ravintolat kiinni todennäköisesti 4. huhtikuuta – valtioneuvosto antoi täydentävän asetuksen Ilta Sanomat. 31.3.2020. Viitattu 3.4.2020.
  57. Uudenmaan sulku päättyi – näillä kolmella seikalla hallitus perusteli päätöstä Ilta Sanomat. 15.4.2020. Viitattu 15.4.2020.
  58. Seurasimme historiallista hetkeä rajalla – poliisikomentaja radiopuhelimessa: "Täällä johto yksi, Uudenmaan sulku puretaan välittömästi" Yle Uutiset. Viitattu 30.4.2020.
  59. Koronavirus | Tehohoidon kapasiteetti on saatu kaksinkertaistettua Suomessa – näin asiantuntijat perustelivat Uudenmaan avaamista Helsingin Sanomat. 15.4.2020. Viitattu 15.4.2020.
  60. Koronapandemian huippua varten tilattujen hengityskoneiden saaminen epävarmaa – HUS vakuuttaa, että tehohoitopaikkoja riittää kuitenkin kaikille Yle Uutiset. Viitattu 15.4.2020.
  61. Rajoitukset | Uudenmaan raja avattiin – pääministeri Marin: ”Nyt ei ole oikea aika lähteä mökeille” Helsingin Sanomat. 14.4.2020. Viitattu 15.4.2020.
  62. Päivittyvä seuranta | Pääministeri Marin: Hallituksen mielestä epidemia ei saisi edetä lainkaan, laumaimmuniteettia ei tavoitella sairastamisen kautta Helsingin Sanomat. 4.5.2020. Viitattu 15.5.2020.
  63. Karkkola, Minna: Sanna Marin: Poikkeusolot pysyvät voimassa – ”Tilanne on yhä vakava” Uusi Suomi. Viitattu 6.5.2020.
  64. Hallitus lieventää kokoontumisrajoituksia kesäkuun alussa, rajaliikennettä helpotetaan, kirjojen lainaus mahdollista jo huomenna – Yle seurasi tiedotustilaisuutta Yle Uutiset. Viitattu 4.5.2020.
  65. Kirjastojen uloslainaus mahdolliseksi heti, etätyötä jatketaan toistaiseksi – näin rajoitusten purku etenee Ilta-Sanomat. 4.5.2020. Viitattu 4.5.2020.
  66. Koulut avautuvat 14. toukokuuta – Etäopetukseen ei saa enää jäädä sen jälkeen Kaleva.fi. Viitattu 1.6.2020.
  67. Ilmoitettua isompi osa lapsista jäi pois koulujen lähiopetuksesta – myös luvattomia poissaoloja runsaasti Yle Uutiset. Viitattu 16.5.2020.
  68. Hallitus purkaa kotimaanmatkailun välttämistä koskevan suosituksen välittömästi – kotimaassa voi matkailla, kun noudattaa turvallisuusohjeita Yle Uutiset. Viitattu 29.5.2020.
  69. anttikallio: Hallitus: Ulkoharrastuspaikat avataan, kokoontumisrajoitus kesäkuun alusta 50 henkilöä toistaiseksi Pesäpalloliitto. 4.5.2020. Viitattu 19.5.2020.
  70. AVI: Kesällä alle 500 hengen yleisötapahtumat mahdollisia erityisjärjestelyin Yle Uutiset. Viitattu 19.5.2020.
  71. Legendaarista Tapsan Tahdit -tapahtumaa ei järjestetä – katso kattava lista tapahtumista, jotka on peruttu tai siirretty www.iltalehti.fi. Viitattu 19.5.2020.
  72. Piispat: Alle 50 hengen jumalanpalvelukset voivat käynnistyä kesäkuun alusta Seurakuntalainen. 19.5.2020. Viitattu 19.5.2020.
  73. Rajoitusten purku | Yli 70-vuotiaita voi tuoreen ohjeen mukaan tavata ulkona turvavälillä: ”Vieraillessa tulee vältellä kättelyä ja halaamista, ei kannata työntyä lähelle” Helsingin Sanomat. 18.5.2020. Viitattu 19.5.2020.
  74. Kotimaassa voi nyt matkustaa, päätti hallitus – lue uudet turvallisuusohjeet tästä Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  75. "Jännittää hirveästi", sanoo uimavalvoja – katso tästä, miten Suomi avautuu maanantaina Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  76. Marika Lumme: Ravintolat avasivat innolla Vantaan Sanomat. 1.6.2020. Viitattu 1.6.2020.
  77. Terassit, pubit ja kahvilat aukesivat parin kuukauden koronatauon jälkeen – katso kuvista, miten suomalaiset ottivat vastaan rajoitusten helpottamisen Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  78. Ravintolat avataan asteittain ja 50 hengen tilaisuudet sallitaan kesäkuun alusta – Yli 70-vuotiaille suositellaan edelleen eristyksissä pysymistä Kaleva.fi. Viitattu 1.6.2020.
  79. Terasseilla istuttiin paikoin olka olkaa vasten, koronasta huolimatta – valvova viranomainen: "Rajoitukset ovat hengen ja terveyden suojelemiseksi" Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  80. Näin ravintolat avataan 1.6. – katso tärkeimmät muutokset Ilta Sanomat. 19.5.2020. Viitattu 19.5.2020.
  81. Rajoitukset | Näin Suomi avautuu maanantaina – HS:n kattava tietopaketti käy läpi, miten koronarajoitukset väistyvät Helsingin Sanomat. 31.5.2020. Viitattu 31.5.2020.
  82. Suomi alkaa avautua asteittain 1.6. – oviaan raottavat rajoitetusti ravintolat ja kokoontumisrajoituksen henkilömäärä nousee enintään 50:een – etätöiden tekemistä suositellaan edelleen Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 1.6.2020.
  83. Koronan riski on pieni uidessa ja jäätelökioskille jonottaessa – muista silti nämä viisi asiaa rannalla Yle Uutiset. Viitattu 13.6.2020.
  84. Virusprofessori toivoo onnistunutta terassikesää – ”Tässä on hyvä mahdollisuus” Ilta Sanomat. 2.6.2020. Viitattu 2.6.2020.
  85. Teppo Ovaskainen: Hallitukselta periaatepäätös Suomen hybridistrategiasta: Tavoitteena epidemian tehokas hillintä – ”Kaikki päätöksenteon perusteena olleet tiedot ja laskelmat tulee julkaista” Uusi Suomi. Viitattu 2.6.2020.
  86. Minna Karkkola: Hallitus väläyttää poikkeusolojen purkamista – Päätös tulossa 15.6. Uusi Suomi. Viitattu 9.6.2020.
  87. Hallitus | Hallitus ratkaisee ensi viikon maanantaina, lopetetaanko koronaviruksen takia asetetut poikkeusolot Helsingin Sanomat. 9.6.2020. Viitattu 9.6.2020.
  88. Matkustus Baltian maihin, Norjaan, Tanskaan ja Islantiin sallitaan – yli 500 hengen tapahtumat mahdollisia heinäkuun alusta Ilta Sanomat. 11.6.2020. Viitattu 11.6.2020.
  89. Ruotsi nihkeänä Suomen matkustustyrmäykselle – sisäministeri: "Mielellään olisi nähnyt toisenlaisen päätöksen" Yle Uutiset. Viitattu 11.6.2020.
  90. Hallitus päätti luopua valmiuslain käytöstä, Suomi palaa normaalioloihin – pääministeri Marin: "Epidemian uhka ei ole ohi" Yle Uutiset. Viitattu 15.6.2020.
  91. Hallitus höllentää rajoituksia: Ravintolat saavat olla auki kahteen yöllä, enemmän asiakkaita sisään, buffetkielto poistuu Yle Uutiset. Viitattu 23.6.2020.
  92. Arno Rydman: Näin rajoituksia höllennetään – ravintolat auki kahteen yöllä verkkouutiset.fi. 17.6.2020. Viitattu 18.6.2020.
  93. Hallitus lieventää rajoituksia: ravintolat pidempään auki, isot tilaisuudet sallitaan elokuussa – Näin avautuminen etenee - Politiikka | HS.fi Helsingin Sanomat. 17.6.2020. Viitattu 18.6.2020.
  94. Etätyösuositus päättyy elokuussa, enää ei erillisiä suosituksia yli 70-vuotiaille, alhaisten tartuntamäärien EU-maihin pääsee heinäkuussa ts.fi. 23.6.2020. Viitattu 23.6.2020.
  95. Hallitus aloitti neuvottelut koronarajoitusten lieventämisestä – pääministeri Sanna Marin: rajakysymykset ja Ruotsi vaikeimmat asiat Yle Uutiset. Viitattu 23.6.2020.
  96. Hallituksen uudet koronalinjaukset: Yli 70-vuotiaita ei enää erikseen ohjeisteta, etätyösuositus päättyy 1. elokuuta, useisiin Schengen-maihin voi alkaa pian matkustaa Yle Uutiset. Viitattu 23.6.2020.
  97. Kasperi Summanen: Nämä ovat uudet koronasuositukset: Rajoja avataan heinäkuussa verkkouutiset.fi. 23.6.2020. Viitattu 23.6.2020.
  98. Perttu Koistinen: Maria Ohisalo: Virus ei ole hävinnyt minnekään verkkouutiset.fi. 27.6.2020. Viitattu 27.6.2020.
  99. Yli 500 hengen yleisötapahtumat nyt sallittuja ulkona, mutta kolmella ehdolla – lue, mitkä koronasta johtuvat rajoitukset ja suositukset yhä voimassa Yle Uutiset. Viitattu 1.7.2020.
  100. Kulmuni: Hallitus kokoaa arviolta 5 miljardin rahoituspaketin Ilta Sanomat. 16.3.2020. Viitattu 16.3.2020.
  101. a b Katso lista kaikista työntekijöille ja yrityksille luvatuista aputoimista – hallitus lupaa huiman paketin Suomen talouden pelastamiseksi koronalta Yle Uutiset. 20.3.2020. Viitattu 22.3.2020.