Suomen vastarintaliike

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Suomen Vastarintaliike)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen vastarintaliike
Nordic Resistance Movement Logo.png
Perustettu 2008
Perustaja Henrik Holappa
Tyyppi uusnatsistinen järjestö
Toiminta-alue Suomi
Kattojärjestö Pohjoismaalainen vastarintaliike
Jäsenlehti Kansallinen Vastarinta
Sivusto www.vastarinta.com

Suomen vastarintaliike (lyhenne SVL) on uusnatsistinen järjestö. Se on yhteistyössä Ruotsin vastarintaliikkeen (ruots. Svenska Motståndsrörelsen, SMR), Tanskan ja Norjan vastarintaliikkeen kanssa. Yhdessä nämä järjestöt muodostavat Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL).[1]

SVL on tarkka kopio Ruotsin vastarintaliikkeestä, ja Suomen Kuvalehti arvioi, että sitä myös johdetaan Ruotsista käsin[2]. Vuodesta 2008 lähtien toiminnassa on ollut SVL:n Kansallinen Vastarinta -niminen verkkosivusto, ja vuodesta 2011 alkaen on ilmestynyt samanniminen paperilehti.[1] Järjestön perustaja ja ensimmäinen johtaja on Henrik Holappa, joka luovutti johtajuuden Juuso Tahvanaiselle vuonna 2012 ja irtaantui järjestöstä kokonaan vuonna 2014.[3] Vuodesta 2015 [4] lähtien järjestöä on johtanut useasta henkilöstä koostuva valtuusto. Ratkaisuun lienee päädytty siitä syystä, että väkivaltaan useasti syyllistynyt järjestö haluaa välttää tilannetta, jossa yksittäistä johtohahmoa voidaan pitää vastuullisena mahdollisiin väkivallantekoihin tai rikoksiin.[4]

Suojelupoliisi arvioi vuoden 2016 lopussa, että liikkeellä oli Suomessa noin 70 jäsentä ja noin 200 tukijäsentä.[5] Yksi järjestön merkittävistä tukijoista on liikemies Juha Kärkkäinen.[6]

Aate ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen vastarintaliike kannattaa valkoista ylivaltaa, kansallissosialismia ja pohjoismaisen valtion perustamista. Järjestön mukaan tulevan valtion on toimittava sopusoinnussa luonnon kanssa ja järjestö julkaiseekin usein artikkeleita koskien luontoa ja luonnonmukaisesti tuotettua ravintoa. Liike vastustaa monikulttuurisuutta, islamia, maahanmuuttoa, rotujen sekoittumista, huumeita, homoseksuaalisuutta, Euroopan unionin jäsenyyttä ja sionismia.[7][8][9] Liike on perinyt Adolf Hitleriltä aatteen ”juutalaiskapitalistista” järjestelmää vastaan.[8]

Liikkeen mukaan lakia pitää noudattaa, mutta lopulta kuitenkin tarvitaan aseellista väkivaltaa.[8] Järjestö aloitti heti perustamisensa jälkeen tarrakampanjan useissa kaupungeissa. Karjalaisen vuonna 2010 julkaiseman uutisen mukaan järjestön aktivistit ovat liimailleet esimerkiksi teksteillä ”Monikulttuurisuus on haitallista lapsillesi ja lastenlapsillesi” varustettuja tarroja, jotka muistuttivat savukerasioiden terveysvaroituksia ja julisteita myymälöiden ja rappukäytävien seiniin sekä muuntamokaappeihin ja valotolppiin lähinnä Oulun, Helsingin ja Turun seudulla jo parisen vuotta.[10] Järjestön nettisivuston murron seurauksena lokakuussa 2011 vuoti julkisuuteen joukko sen jäsenhakemuksia.[11] Joukossa oli perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerolan avustajan Ulla Pyysalon hakemus.[12]

Tampereen yliopiston sotahistoriaan erikoistunut tutkija Jussi Jalonen sanoi vuonna 2012, että Vastarintaliike on syytä ottaa vakavasti, sitä on syytä tarkkailla ja sen toimintaa ei pidä suvaita. Tärkeintä on ennalta ehkäisevä toiminta nuorison keskuudessa.[13]

Väkivallanteot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen vastarintaliikkeeseen kytköksissä olleet henkilöt tekivät heinäkuussa 2010 Helsingin Pride-kulkueeseen kaasuhyökkäyksen, johon osallisena epäiltiin olleen kahdeksan henkilöä, mutta poliisi kuitenkin pystyi pidättämään vain kolme. Iskun tekijät sumuttivat marssijoiden päälle pippuri- ja kyynelkaasua, joita levisi myös kulkuetta seuranneiden ihmisten päälle. Nuorin kaasusumutuksen kohde oli vasta vuoden ikäinen vauva ja yhteensä kaasuille altistuneita oli noin 30.[14] Syyttäjä puolestaan katsoi myöhemmin iskun vaarantaneen yhteensä 88 ihmisen terveyden.[15][16][17]

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestön nykyinen johtaja Juuso Tahvanainen tuomittiin kokoomusaktiivin pahoinpitelystä Oulussa huhtikuussa 2011.[17] Tuolloin kolme järjestöön kuuluvaa miestä oli jakamassa järjestön lentolehtisiä Oulun Rotuaarilla, kun he hyökkäsivät Kokoomuksen järjestösihteerin kimppuun otaksuessaan tulleensa valokuvatuiksi. Poliisi joutui käyttämään pippurisumutinta ja etälamautinta luotiliiveillä varustautuneiden miesten taltuttamiseksi.[18]

2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuussa 2012 SVL-aktiivi sumutti pippurikaasulla vasemmistopoliitikko Dan Koivulaaksoa.[19] Syyskuussa pahoinpideltiin mies SVL:n kojun luona Hartolan markkinoilla.[20] Uhrin antaman lehtihaastattelun mukaan paikalla kävi poliisi, jonka totesi ettei mitään lainvastaista ei ollut tapahtunut.[20] Tapahtuman järjestyksenvalvonnan esimies ei nähnyt syytä poistaa Vastarintaliikettä paikalta.[20] Myöhemmin poliisi totesi pahoinpitelyn tapahtuneen, mutta poliisin näkemys erosi uhrin kertomuksesta, sillä poliisin mukaan tekijä oli joku sivullinen eikä uusnatsi.[20][21] Etelä-Suomen sanomien mukaan myös uhri muutti kertomustaan myöhemmin, ja hän katsoi, että kyseessä oli ulkopuolinen tekijä.[21]

Lokakuussa 2012 SVL ja antifasistit ottivat väkivaltaisesti yhteen Tampereella. SVL:n propagandan mukaan he voittivat tappelun, ja päivä oli ”paras lauantai ikinä”. Järjestön entinen johtaja Henrik Holappa kuitenkin kertoi myöhemmin, että todellisuudessa natseja pahoinpideltiin ja silloinen johtaja Juuso Tahvanainen joutui sairaalaan.[22]

Jyväskylän kirjastopuukotus 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2013 järjestön jäseniä saapui Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuuteen Jyväskylässä.[23] Tapauksen johdosta pidätettiin helmikuussa 2013 järjestön aktiivi epäiltynä osallisuudesta törkeään pahoinpitelyyn ja poliittisten toimintavapauksien loukkaamisen yritykseen Jyväskylässä.[24] Tammikuussa 2015 kirjastopuukotukseen syyllistynyt mies tuomittiin Keski-Suomen käräjäoikeudessa 1,5 vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Myöhemmin maaliskuussa hän sai Pirkanmaan käräjäoikeudessa kolmen kuukauden ehdollisen rangaistuksen marraskuussa 2012 Tampereella tehdystä pahoinpitelystä. Tuomittu oli yhdessä kahden muun miehen kanssa lyönyt ja potkinut maahan kaatunutta uhria.[25]

2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2014 Suomen Vastarintaliikkeen jäsenet pahoinpitelivät Vantaalla heidän jakamiaan lentolehtisiä arvostelleen mieshenkilön.[26] Saman vuoden vappuna järjestön jäsenet häiritsivät Porissa Vasemmistoliiton vappujuhlaa läheiseltä katolta sytyttämällä savuheitteitä, joista yksi putosi tai heitettiin yleisön joukkoon, sekä huudattamalla sireeniä ja huutelemalla megafoniin.[27] Poliisi otti paikalta kiinni seitsemän uusnatsia, joilta takavarikoitiin myös vahingoittamiseen soveltuvia esineitä, kuten noin 3 cm:n terällä varustettu linkkuveitsi.[28]

2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2015 SVL:n aktivistit tunkeutuivat Kirkkopäiville jakamaan Magneettimedia-lehteä ja kahakoi järjestysmiesten kanssa.[29]

Elokuussa 2015 SVL järjesti Jyväskylässä mielenosoituksen, jossa osa mielenosoittajista ryntäsi joukolla kolmen ihmisen kimppuun. Pahoinpidellyt olivat Jyväskylän kirjastopuukotuksen ovivahti ja hänen seurassaan olleet mies ja nainen. Poliisi otti tapahtuman yhteydessä kiinni 32 ihmistä.[30][31][32]

Helsingin Asema-aukion pahoinpitely 2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SVL:n mielenilmauksen yhteydessä, syyskuussa 2016, tapahtui pahoinpitely, jossa on SVL:n jäsenen epäillään potkaisseen paikalle pysähtynyttä mielenosoitusta arvostellutta miestä hyppypotkulla rintaan. Uhri menehtyi sairaalasta kotiuttamisen jälkeen.[33] Oikeus ei pitänyt toteen näytettynä, että miehen kuoleman ja hyppypotkun välillä olisi ollut rikosoikeudellinen syy-yhteys.[34] Uhri käytti sairaalassa huumeiksi luokiteltavia lääkkeitä, joita hoitohenkilökunta ei ollut hänelle määrännyt.[35] Käräjäoikeus antoi 30. joulukuuta 2016 tekijälle kahden vuoden ehdottoman vankeustuomion törkeästä pahoinpitelystä.[36] Tuomio ei ole lainvoimainen, koska syyttäjä ilmoitti heti aikomuksestaan viedä juttu hovioikeuden arvioitavaksi.[37]

Asema Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen vastarintaliike toimii aatteellisen yhdistyksen tavoin, mutta se ei ole rekisteröitynyt yhdistysrekisteriin. Tästä huolimatta yhdistyslaki koskee sitäkin. Yhdistys on saanut käytännössä toimia vapaasti ja kynnystä sen toiminnan lakkauttamiselle on pidetty korkeana.[38][39] Julkisuudessa on usein keskusteltu yhdistyksen laillisuudesta sen jäsenten tekemien väkivallantekojen takia.[40] Lain mukaan yhdistyksen toiminnan voi lakkauttaa jatkuvan lain ja hyvien tapojen vastaisuuksien takia. Helsingin Asema-aukion välikohtaus nosti julkisen mediakohun ja poliittisen keskustelun. Suojelupoliisi totesi vuoden 2016 lopussa, että PVL:n jäsenten väkivaltaa esiintyy pääosin julkisten tapahtumien yhteydessä, ja se on luonteeltaan spontaania ja reaktiivista. Liike ei uhkaa kansallista turvallisuutta, mutta sen harjoittama katuväkivalta on turvallisuusuhka erityisesti vähemmistöjä ja poliittisia vastustajia kohtaan.[5]

Kanne liikkeen kieltämiseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nämä asiat saivat poliisihallituksen harkitsemaan kanteen nostamista Suomen vastarintaliikkeen toiminnan lakkauttamiseksi. Poliisin mukaan SVL:n vallankumouksellinen, väkivaltainen ja avoimen rasistinen toiminta on olennaisesti lakien ja hyvien tapojen vastaista.[41] Joulukuun 2016 lopussa uutisoitiin, että poliisihallitus tulee nostamaan kanteen liikkeen lakkauttamiseksi.[42] Kanne jätettiin Pirkanmaan käräjäoikeudelle maaliskuussa 2017.[43]

Mielenosoitus kieltoa vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vastarintaliike järjesti 21. lokakuuta 2017 mielenosoituksen, jossa vastustettiin muun muassa järjestön kieltämistä. Paikalla oli arviolta 200–300 mielenosoittajaa, joista osa oli ulkomailta.[44][45][46] Ilmaus keräsi myös antifasistisia vastamielenosoittajia, joista osa toimi iskulauseen "Koko Tampere vihaa natseja" alla.[44][47] He olivat mainostaneet vastamielenosoitustaan etukäteen muun muassa iskulauseilla "Tuhotkaa fasistit!".[48] Poliisi otti vastamielenosoituksesta kiinni neljä ihmistä ja tutkii heidän toimiaan väkivaltaisena mellakkana.[44] He käyttäytyivät uhkaavasti ja heittelivät naamioituneina paukkupommeja ja soihtuja poliiseja ja Vastarintaliikettä kohti sekä solvasivat heitä.[44][45] Vastamielenosoittajat pyrkivät käymään Vastarintaliikkeen jäsenten kimppuun, mutta poliisi esti tämän.[48] Lisäksi vastamielenosoittajat vahingoittivat mielenosoitukseen osallistuneiden ruotsalaisten uusnatsien autoa hyppäämällä sen konepellille. Autolla liikkeellä olleet juoksivat ilkivallantekijän perään ja suorittivat Pikku Kakkosen puistossa natsitervehdyksiä.[49] Vastamielenosoittajat tukkivat Tampereen raideliikenteen ja katuja.[44] Uusnatsien mielenosoitukseen osallistuneet käyttivät väkivaltaa vastamielenosoittajia kohtaan.[50]

Mielenosoitukseen osallistui muun muassa Helsingin Asema-aukion pahoinpitelystä vankeuteen tuomittu uusnatsi Jesse Torniainen.[51] Soldiers of Odin -järjestön jäsenten lisäksi siihen osallistui myös Suomi Ensin -liikkeen aktiiveja, kansalaisaktivisti ja kaupunginvaltuutettu Junes Lokka, perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Terhi Kiemunki ja kansalaisaktivisti Seppo Lehto. Kansan Uutisten mukaan poliisi ei puuttunut Vastarintaliikkeen kannattajien tekemiin vastamielenosoittajien pahoinpitelyihin, joita näkyy myös videotallenteilla. Internetissä julkaistuille videoilla pahoinpitelijät huusivat ruotsinkielisiä iskulauseita.[46]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kansallissosialistinen Suomen Vastarintaliike Kansallinen Vastarinta. 14.12.2011. Viitattu 14.12.2011.
  2. Brunila, Mikael: Ei ole yhtä äärioikeistoa - keitä Suomen vastarintaliike kutsui Helsinkiin? 21.10.2011. Otavamedia. Viitattu 14.12.2011.
  3. Hietikko, Marko: Natsijohtaja, jonka usko loppui 15.5.2016. Yle. Viitattu 15.5.2016.
  4. a b Hietikko, Marko: Miehet, jotka johtavat natsiliikettä 15.5.2016. Viitattu 18.9.2016.
  5. a b Supon lista: Nämä 34 asiaa uhkaavat Suomen turvallisuutta – terroristit, äärioikeisto, anarkistit, vakoilu, maakaupat... Ilta-Sanomat. 29.11.2016. Viitattu 3.3.2017.
  6. Nieminen, Tommi: Näin halpahallipatruuna Juha Kärkkäinen radikalisoitui ja ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa 22.10.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.10.2017.
  7. Nordgren, Stefan: Målet är en nordisk stat 30.7.2010. Yle. Viitattu 19.12.2011. (ruotsiksi)
  8. a b c YLE Etelä-Karjala tutustui suomalaiseen natsipropagandaan 8.6.2012. Yle. Viitattu 19.9.2016.
  9. Tavoitteistamme lyhyesti Patriootti. 14.12.2011. Viitattu 14.12.2011.
  10. Supo seuraa uusnatsiryhmän tarrakampanjaa Karjalainen.fi. 9.4.2010. Viitattu 16.12.2011.
  11. Pakkari, Jani: Äärioikeiston jäsenhakemukset vuotivat nettiin Iltalehti. 31.10.2011. Viitattu 14.12.2011.
  12. Perussuomalaisten eduskunta-avustaja haki uusnatsien jäseneksi Hs.fi. 1.11.2011. Sanoma Media Finland. Viitattu 14.12.2011.
  13. Nikka, Anne: Tutkija huolissaan: Vastarintaliikkeen emojärjestöllä murhia tilillään Satakunnan kansa. 14.1.2012. Viitattu 18.2.2013.
  14. Nuorin Pride-kulkueen kaasuiskun uhri on alle 1-vuotias 4.7.2010. Sanoma Media Finland. Viitattu 8.2.2015.
  15. Pride-iskusta kolmelle ehdollista vankeutta 3.5.2011. Yle. Viitattu 8.2.2015.
  16. Helsingin Pride-iskijällä on uusnatsitausta 1.11.2011. Kansan Uutiset Oy. Viitattu 27.1.2014.
  17. a b Halminen, Laura & Nieminen, Tommi: Uusnatsien sisäpiirissä – näin suomalaiset kansallissosialistit haluavat houkutella alaikäisiä 8.2.2015. Sanoma Media Finland. Viitattu 16.2.2015.
  18. Luotiliivimiehet häiriköivät Oulussa vaalitilaisuutta 10.4.2011. Yle. Viitattu 16.12.2011.
  19. Eklund, Ville: Pahoinpitelyjä, kaasuiskuja ja puukotus – tällainen on uusnatsijärjestö Suomen vastarintaliike 3.8.2015. MTV. Viitattu 3.2.2016.
  20. a b c d Uusnatsit pahoinpitelivät miehen Hartolan markkinoilla 1.9.2012. Voima. Viitattu 22.2.2017.
  21. a b Mies pahoinpideltiin Hartolan markkinoilla uusnatsien teltan luona ESS.fi. 2.9.2012. Viitattu 21.6.2017.
  22. Hietikko, Marko: Näin toimii Suomen Vastarintaliike 15.5.2016. Yle. Viitattu 22.10.2017.
  23. Suojelupoliisi: "Jyväskylän kaltainen isku ei yllätys" 31.1.2013. Yle Uutiset. Viitattu 4.2.2013.
  24. Kerkelä, Lasse: Jyväskylän puukotuksesta vangittiin Suomen vastarintaliikkeen aktiivi 4.2.2013. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.2.2013.
  25. Kirjastopuukottaja jälleen käräjillä – Pahoinpiteli miehen 4.3.2015. Keskisuomalainen. Viitattu 19.3.2014.
  26. Arvostelija hakattiin Suomen vastarintaliikkeen katutempauksessa Vantaalla 27.1.2014. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.11.2014.
  27. Eetunaukiolta kiinni seitsemän uusnatsia – epäillään vaaran aiheuttamisesta 1.5.2014. Alma Media. Viitattu 8.2.2015.
  28. Poliisi jatkaa vapun rähinöintien tutkintaa – Eetunaukion uusnatsit vapaiksi 2.5.2014. Alma Media. Viitattu 8.2.2015.
  29. Krautsuk, Satu: Äärioikeistoliike tunkeutui Kirkkopäiville – kahakka järjestysmiesten kanssa 26.5.2015. Yle. Viitattu 19.9.2016.
  30. Santaharju, Teija & Laakso, Ville: Kansallissosialistit mellakoivat Jyväskylässä – kymmeniä otettu kiinni 19.4.2016. Yle. Viitattu 19.9.2016.
  31. Laakso, Ville: Jyväskylän pahoinpitelyn uhri uusnatseille kirjastopuukotuksesta tuttu 19.4.2016. Yle. Viitattu 19.9.2016.
  32. Santaharju, Teija: Poliisi: Mielenosoittajat ryntäsivät kauppakeskukseen – "Mitä ilmeisemmin yhteisestä käskystä" 1.8.2015. Yle. Viitattu 19.9.2016.
  33. Syyttäjältä pian ratkaisu Asema-aukion tapahtumista – SVL:n jäsentä epäillään törkeästä kuolemantuottamuksesta Yle Uutiset. Viitattu 19.12.2016.
  34. Asema-aukion hyppypotku: 2 vuotta vankeutta törkeästä pahoinpitelystä Yle Uutiset. Viitattu 21.6.2017.
  35. Liittyivätkö huumeet Asema-aukiolla pahoin­pidellyn miehen kuolemaan? Lääkäreillä päinvastaiset näkemykset Helsingin Sanomat. 30.12.2016. Viitattu 21.6.2017.
  36. Mölsä, Ari: Asema-aukion hyppypotku: 2 vuotta vankeutta törkeästä pahoinpitelystä 30.12.2016. Yle. Viitattu 5.1.201.
  37. Syyttäjä vie Helsingin Asema-aukion pahoinpitelyjutun hoviin Mtv. 30.12.2016. Viitattu 5.1.2017.
  38. Poliisihallitus nostaa kanteen uusnatsijärjestön kieltämiseksi Ilta-Sanomat. 22.12.2016. Viitattu 22.12.2016.
  39. Poliisihallitus nostaa kanteen uusnatsijärjestön kieltämiseksi Viitattu 22.12.2016.
  40. Uusnatsien toimien arvostelua ei tarvitse pehmentää sivuhuomautuksilla, eikä poliittiselle väkivallalle ole hyväksyttäviä syitä Helsingin Sanomat. 21.9.2016. Viitattu 22.12.2016.
  41. Suomen vastarintaliike saatetaan lakkauttaa, Poliisihallitus selvittää kanteen nostamista – ”Lakkautus olisi voimakas viesti yhteiskunnalta” Helsingin Sanomat. 21.9.2016. Viitattu 22.12.2016.
  42. Poliisihallitus nostaa kanteen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen lakkauttamiseksi Yle Uutiset. Viitattu 3.3.2017.
  43. Poliisihallitus jätti kanteen Vastarintaliikkeen lakkauttamiseksi Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2017.
  44. a b c d e Tampereen mielenosoitukset: Poliisi alkaa tutkia tähän mennessä tapahtunutta väkivaltaisena mellakkana - Satakunnan Kansa Satakunnan Kansa. 21.10.2017. Viitattu 28.10.2017.
  45. a b Tampereen vastamielenosoituksesta tutkinta väkivaltaisesta mellakasta ESS.fi. 21.10.2017. Viitattu 28.10.2017.
  46. a b Ropponen, Ville: Natsien mielenosoitus Tampereella päättyi tyhjiöön 22.10.2017. Kansan Uutiset. Viitattu 28.10.2017.
  47. Petteri Mäkinen: Paukkupommit lensivät, junaliikenne poikki – Näin poliisi kuvaa mielenosoituslauantain kulkua Tamperelainen. Viitattu 28.10.2017.
  48. a b Uusnatsien mielenosoitus ja vastamielenosoitukset työllistävät poliisia Tampereella viikonloppuna Yle Uutiset. Viitattu 28.10.2017.
  49. Lehto, Essi; Rimpiläinen, Tuomas: Hyppy päin liikkuvaa autoa johti yhteenottoon – Ruotsalaisten uusnatsien poistuminen yritettiin estää Tampereen keskustasta 21.10.2017. Aamulehti. Viitattu 28.10.2017.
  50. Tampereen mielenosoitus: Poliisi vapautti kaksi kiinniotettua 22.10.2017. MTV3. Viitattu 28.10.2017.
  51. Laakso, Aapo: Asema-aukion pahoinpitelijä osallistui Tampereen natsimielenosoitukseen – Syyttäjä kertoo, miksi vankeuteen tuomittu mies on vapaalla jalalla 23.10.2017. Aamulehti. Viitattu 28.10.2017.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]