Suomen vastarintaliike

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Suomen Vastarintaliike)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen vastarintaliike
Nordic Resistance Movement Logo.png
Perustettu 2008
Sivusto www.vastarinta.com
Jäsenlehti Kansallinen Vastarinta

Suomen vastarintaliike (lyhenne SVL) on uusnatsistinen ja ulkoparlamentaarinen järjestö. Se on toiminut tiiviissä yhteistyössä veljesjärjestöjensä Ruotsin vastarintaliikkeen (ruots. Svenska Motståndsrörelsen, SMR), Tanskan ja Norjan vastarintaliikkeen kanssa. Yhdessä nämä järjestöt muodostavat Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL).[1]

SVL on tarkka kopio Ruotsin vastarintaliikkeestä, ja Suomen Kuvalehti arvioi, että sitä myös johdetaan Ruotsista käsin[2]. Vuodesta 2008 lähtien toiminnassa on ollut SVL:n Kansallinen Vastarinta -niminen verkkosivusto, ja vuodesta 2011 alkaen on ilmestynyt samanniminen paperilehti.[1] Järjestön perustaja ja ensimmäinen johtaja on Henrik Holappa, joka luovutti johtajuuden Juuso Tahvanaiselle vuonna 2012 ja irtaantui järjestöstä kokonaan 2014.[3] Vuodesta 2015 [4] lähtien järjestöä on johtanut useasta henkilöstä koostuva valtuusto. Ratkaisuun lienee päädytty siitä syystä, että väkivaltaan useasti syyllistynyt järjestö haluaa välttää tilannetta, jossa yksittäistä johtohahmoa voidaan pitää vastuullisena mahdollisiin väkivallantekoihin tai rikoksiin.[4]

SVL ei ole rekisteröitynyt yhdistys mutta sen toiminta on järjestynyttä yhdistyksen tapaan.[5]

Aate ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen vastarintaliike kannattaa valkoista ylivaltaa, kansallissosialismia ja pohjoismaisen valtion perustamista. Järjestön mukaan tulevan valtion on toimittava sopusoinnussa luonnon kanssa[6] ja järjestö julkaiseekin usein artikkeleita koskien luontoa ja luonnonmukaisesti tuotettua ravintoa.[7][8] Liike vastustaa monikulttuurisuutta, islamia, maahanmuuttoa, rotujen sekoittumista, huumeita[9], homoseksuaalisuutta, Euroopan unionin jäsenyyttä ja sionismia.[10][11][12] Liike on perinyt Adolf Hitleriltä vihan ”juutalaiskapitalistista” järjestelmää vastaan.[11]

Liikkeen mukaan lakia pitää noudattaa, mutta lopulta kuitenkin tarvitaan aseellista väkivaltaa.[11] Järjestö aloitti heti perustamisensa jälkeen tarrakampanjan useissa kaupungeissa. Karjalaisen vuonna 2010 julkaiseman uutisen mukaan järjestön aktivistit ovat liimailleet esimerkiksi teksteillä ”Monikulttuurisuus on haitallista lapsillesi ja lastenlapsillesi” varustettuja tarroja, jotka muistuttivat savukerasioiden terveysvaroituksia ja julisteita myymälöiden ja rappukäytävien seiniin sekä muuntamokaappeihin ja valotolppiin lähinnä Oulun, Helsingin ja Turun seudulla jo parisen vuotta.[13] Järjestön nettisivuston murron seurauksena lokakuussa 2011 vuosi julkisuuteen joukko sen jäsenhakemuksia.[14] Joukossa oli perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerolan avustajan Ulla Pyysalon hakemus.[15]

Tampereen yliopiston sotahistoriaan erikoistunut tutkija Jussi Jalonen sanoi vuonna 2012, että Vastarintaliike on syytä ottaa vakavasti, sitä on syytä tarkkailla ja sen toimintaa ei pidä suvaita. Tärkeintä on ennalta ehkäisevä toiminta nuorison keskuudessa.[16]

Vastarintaliikkeen keskeisenä tiedotuskanavana on muun muassa MV-lehti.[17]

Väkivallanteot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen vastarintaliikkeeseen kytköksissä olleet henkilöt tekivät heinäkuussa 2010 Helsingin Pride-kulkueeseen kaasuhyökkäyksen, johon osallisena epäiltiin olleen kahdeksan henkilöä, mutta poliisi kuitenkin pystyi pidättämään vain kolme. Iskun tekijät sumuttivat marssijoiden päälle pippuri- ja kyynelkaasua, joita levisi myös kulkuetta seuranneiden ihmisten päälle. Nuorin kaasusumutuksen kohde oli vasta vuoden ikäinen vauva ja yhteensä kaasuille altistuneita oli noin 30.[18] Syyttäjä puolestaan katsoi myöhemmin iskun vaarantaneen yhteensä 88 ihmisen terveyden.[19][20][21]

Järjestön nykyinen johtaja Juuso Tahvanainen tuomittiin kokoomusaktiivin pahoinpitelystä Oulussa huhtikuussa 2011.[21] Tuolloin kolme järjestöön kuuluvaa miestä oli jakamassa järjestön lentolehtisiä Oulun Rotuaarilla, kun he hyökkäsivät Kokoomuksen järjestösihteerin kimppuun otaksuessaan tulleensa valokuvatuiksi. Poliisi joutui käyttämään pippurisumutinta ja etälamautinta luotiliiveillä varustautuneiden miesten taltuttamiseksi.[22]

Heinäkuussa 2012 SVL-aktiivi sumutti pippurikaasulla vasemmistopoliitikko Dan Koivulaaksoa.[23] Hän tarvitsi sairaalahoitoa.

Tammikuussa 2014 Suomen Vastarintaliikkeen jäsenet pahoinpitelivät Vantaalla heidän jakamiaan lentolehtisiä arvostelleen mieshenkilön.[24] Saman vuoden vappuna järjestön jäsenet häiritsivät Porissa Vasemmistoliiton vappujuhlaa läheiseltä katolta sytyttämällä savuheitteitä, joista yksi putosi tai heitettiin yleisön joukkoon, sekä huudattamalla sireeniä ja huutelemalla megafoniin.[25] Poliisi otti paikalta kiinni seitsemän uusnatsia, joilta takavarikoitiin myös vahingoittamiseen soveltuvia esineitä, mm. noin 3 cm terällä varustettu linkkuveitsi.[26]

Toukokuussa 2015 SVL:n aktivistit tunkeutuivat Kirkkopäiville jakamaan Magneettimedia-lehteä ja kahakoi järjestysmiesten kanssa.[27]

Elokuussa 2015 SVL järjesti Jyväskylässä mielenosoituksen, jossa mielenosoittajat ryntäsivät joukolla kolmen ihmisen kimppuun. Pahoinpidellyt olivat Jyväskylän kirjastopuukotuksen ovivahti ja hänen seurassaan olleet mies ja nainen. Poliisi otti tapahtuman yhteydessä kiinni 32 ihmistä.[28][29][30]

Jyväskylän kirjastopuukotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2013 järjestön jäseniä saapui Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuuteen Jyväskylässä.[31] Tapauksen johdosta pidätettiin helmikuussa 2013 järjestön aktiivi epäiltynä osallisuudesta törkeään pahoinpitelyyn ja poliittisten toimintavapauksien loukkaamisen yritykseen Jyväskylässä.[32] Tammikuussa 2015 kirjastopuukotukseen syyllistynyt mies tuomittiin Keski-Suomen käräjäoikeudessa 1,5 vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Myöhemmin maaliskuussa hän sai Pirkanmaan käräjäoikeudessa kolmen kuukauden ehdollisen rangaistuksen marraskuussa 2012 Tampereella tehdystä pahoinpitelystä. Tuomittu oli yhdessä kahden muun miehen kanssa lyönyt ja potkinut maahan kaatunutta uhria.[33]

Helsingin Asema-aukion pahoinpitely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SVL järjesti mielenosoituksen Helsingissä Asema-aukiolla lauantaina 10. syyskuuta 2016. Mielenilmauksen yhteydessä tapahtui pahoinpitely, johon syylliseksi epäilty on SVL:n perustaja-jäseniin kuuluva henkilö. Uhri kuoli kuusi päivää myöhemmin sairaalasta kotoutamisen jälkeen, mahdollisesti aivoverenvuotoon.[34] Poliisin mukaan, tapauksesta tehty oikeuslääketieteellinen tutkimus tukee näkemystä, että uhri menehtyi pahoinpitelystä aiheutuneen kallovamman seurauksena.[35] Poliisi tutkii tapahtumaa törkeänä kuolemantuottamuksena.[36]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kansallissosialistinen Suomen Vastarintaliike Kansallinen Vastarinta. 14.12.2011. Viitattu 14.12.2011.
  2. Brunila, Mikael: Ei ole yhtä äärioikeistoa - keitä Suomen vastarintaliike kutsui Helsinkiin? 21.10.2011. Otavamedia. Viitattu 14.12.2011.
  3. Hietikko, Marko: Natsijohtaja, jonka usko loppui 15.5.2016. Yle. Viitattu 15.5.2016.
  4. a b Hietikko, Marko: Miehet, jotka johtavat natsiliikettä 15.5.2016. Viitattu 18.9.2016.
  5. A-studio 20.9.2016, Yle.fi
  6. Kansallinen Vastarinta nro. 1, s.8
  7. http://www.patriootti.com/aitoja-makuja-sesonkituotteista/
  8. http://www.patriootti.com/vaellusretki-pohjois-suomeen/
  9. Vastarintaliikkeen opas aktivisteille, s.9
  10. Nordgren, Stefan: Målet är en nordisk stat 30.7.2010. Yle. Viitattu 19.12.2011. (ruotsiksi)
  11. a b c YLE Etelä-Karjala tutustui suomalaiseen natsipropagandaan 8.6.2012. Yle. Viitattu 19.9.2016.
  12. Tavoitteistamme lyhyesti Patriootti. 14.12.2011. Viitattu 14.12.2011.
  13. Supo seuraa uusnatsiryhmän tarrakampanjaa Karjalainen.fi. 9.4.2010. Viitattu 16.12.2011.
  14. Pakkari, Jani: Äärioikeiston jäsenhakemukset vuotivat nettiin Iltalehti. 31.10.2011. Viitattu 14.12.2011.
  15. Perussuomalaisten eduskunta-avustaja haki uusnatsien jäseneksi Hs.fi. 1.11.2011. Sanoma Media Finland. Viitattu 14.12.2011.
  16. Nikka, Anne: Tutkija huolissaan: Vastarintaliikkeen emojärjestöllä murhia tilillään Satakunnan kansa. 14.1.2012. Viitattu 18.2.2013.
  17. Eero Mäntymaa: 7 asiaa, jotka sinunt olisi hyvä tietää suomalaisista uusnatseista YLE Uutiset. 19.9.2016. Viitattu 19.9.2016.
  18. Nuorin Pride-kulkueen kaasuiskun uhri on alle 1-vuotias 4.7.2010. Sanoma Media Finland. Viitattu 8.2.2015.
  19. Pride-iskusta kolmelle ehdollista vankeutta 3.5.2011. Yle. Viitattu 8.2.2015.
  20. Helsingin Pride-iskijällä on uusnatsitausta 1.11.2011. Kansan Uutiset Oy. Viitattu 27.1.2014.
  21. a b Halminen, Laura & Nieminen, Tommi: Uusnatsien sisäpiirissä – näin suomalaiset kansallissosialistit haluavat houkutella alaikäisiä 8.2.2015. Sanoma Media Finland. Viitattu 16.2.2015.
  22. Luotiliivimiehet häiriköivät Oulussa vaalitilaisuutta 10.4.2011. Yle. Viitattu 16.12.2011.
  23. Eklund, Ville: Pahoinpitelyjä, kaasuiskuja ja puukotus – tällainen on uusnatsijärjestö Suomen vastarintaliike 3.8.2015. MTV. Viitattu 3.2.2016.
  24. Arvostelija hakattiin Suomen vastarintaliikkeen katutempauksessa Vantaalla 27.1.2014. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.11.2014.
  25. Eetunaukiolta kiinni seitsemän uusnatsia – epäillään vaaran aiheuttamisesta 1.5.2014. Alma Media. Viitattu 8.2.2015.
  26. Poliisi jatkaa vapun rähinöintien tutkintaa – Eetunaukion uusnatsit vapaiksi 2.5.2014. Alma Media. Viitattu 8.2.2015.
  27. Krautsuk, Satu: Äärioikeistoliike tunkeutui Kirkkopäiville – kahakka järjestysmiesten kanssa 26.5.2015. Yle. Viitattu 19.9.2016.
  28. Santaharju, Teija & Laakso, Ville: Kansallissosialistit mellakoivat Jyväskylässä – kymmeniä otettu kiinni 19.4.2016. Yle. Viitattu 19.9.2016.
  29. Laakso, Ville: Jyväskylän pahoinpitelyn uhri uusnatseille kirjastopuukotuksesta tuttu 19.4.2016. Yle. Viitattu 19.9.2016.
  30. Santaharju, Teija: Poliisi: Mielenosoittajat ryntäsivät kauppakeskukseen – "Mitä ilmeisemmin yhteisestä käskystä" 1.8.2015. Yle. Viitattu 19.9.2016.
  31. Suojelupoliisi: "Jyväskylän kaltainen isku ei yllätys" 31.1.2013. Yle Uutiset. Viitattu 4.2.2013.
  32. Kerkelä, Lasse: Jyväskylän puukotuksesta vangittiin Suomen vastarintaliikkeen aktiivi 4.2.2013. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.2.2013.
  33. Kirjastopuukottaja jälleen käräjillä – Pahoinpiteli miehen 4.3.2015. Keskisuomalainen. Viitattu 19.3.2014.
  34. Miksi Asema-aukion pahoinpitelyn uhri kuoli päästyään sairaalasta? – Ylilääkäri: ”Jotain hyvin odottamatonta on tapahtunut” Viitattu 20.9.2016.
  35. Asema-aukion epäillyn pahoinpitelyn oikeuslääketieteellinen tutkimus valmistui Ilta-Sanomat. 10.11.2016. Viitattu 30.11.2016.
  36. Tutkinnanjohtaja Asema-aukion pahoinpitelyä edeltäneestä tilanteesta: "On saattanut olla sanailua" Viitattu 19.9.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]