Siirry sisältöön

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat

Wikipediasta

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat – Finlands Dramatiker och Manusförfattare ry eli Sunklo (vuoteen 2012 Suomen Näytelmäkirjailijaliitto – Finlands Dramatikerförbund r.y.)[1][2] on kirjailijoiden perustama yhdistys, joka on toiminut vuodesta 1921. Yhdistyksessä on yli 600 jäsentä, jotka kirjoittavat näytelmiä ja elokuva-, televisio- ja kuunnelmakäsikirjoituksia. Jäsenistöön kuuluu suomen- ja ruotsinkielisiä kirjailijoita.[3]

Yhdistyksen myöntämät palkinnot ja tunustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiitos kotimaisesta näytelmästä -tunnustus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1975 lähtien Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry on luovuttanut Kiitos kotimaisesta näytelmästä -tunnustuksen teatterille, jonka ohjelmistossa on ollut paljon kotimaisia näytelmiä. Viime vuosina adressin ovat voineet saada myös tahot tai hankkeet, jotka ovat merkittävästi edistäneet kotimaisen näytelmän asemaa. Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n hallitus päättää tunnustuksen myöntämisestä vuosittain.

Lea-palkinto on merkittävä kotimainen näytelmäkirjallisuuspalkinto. Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry on jakanut näytelmäkirjailijoille suunnattua Lea-palkintoa vuodesta 1985 lähtien. Palkinto myönnetään tekstin, ei esityksen perusteella näytelmäkirjailijalle vuoden ansioituneesta näytelmäteoksesta. Lea-palkinnolla pyritään tuomaan tunnustusta uudelle draamalle ja näkyvyyttä kotimaisille tekijöille. Se on ainoa suomalainen näytelmäkirjallisuuspalkinto Boismanskan rahaston näytelmäkirjallisuuspalkinnon ohella.

Palkinnon ehdokkaiksi voivat asettua kaikki kantaesitetyt kotimaiset näytelmät, jotka ovat saaneet ensi-iltansa suomalaisessa ammattiteatterissa suomen, ruotsin tai saamen kielellä. Mikäli kyseessä on dramatisointi, teos voidaan hyväksyä ehdokkaaksi, jos alkuperäisteoksen tekijä on kirjoittanut itse teoksensa näytelmäksi tai ollut kirjoittavana osapuolena mukana teoksen dramatisoinnissa.

Lea-palkinto jaetaan aina edellisenä vuonna kantaesitetylle näytelmälle. Kolmihenkinen asiantuntijaraati päättää finalistit ja voittajan. Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry nimittää raadin virkaan uudet toimijat vuosittain.

Lea-palkinnon arvo on 5 000 euroa ja se rahoitetaan Kopioston maksamista tekijänoikeuskorvauksista. Näytelmäkirjallisuuden Lea-palkinto on saanut nimensä Aleksis Kiven kirjoittaman näytelmän Lea mukaan, joka oli ensimmäinen kantaesitetty suomenkielinen näytelmä.

Elokuva-Sylvi- ja TV-Sylvi-palkinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2011 alkaen Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry on jakanut Sylvi-palkinnon ansioituneelle elokuvakäsikirjoitukselle. Vuodesta 2021 lähtien Sylvi-palkinto on jaettu sekä ansioituneelle elokuvan että sarjan käsikirjoitukselle.[2] Palkittava teos voi olla pitkän näytelmäelokuvan, televisioelokuvan tai sarjan käsikirjoitus, ja se myönnetään käsikirjoittajalle ansioituneesta käsikirjoituksesta kirjoitetun tekstin perusteella. Palkinnon myötä yhdistys haluaa edistää kotimaisen käsikirjoittamisen näkyvyyttä ja ammattiarvostusta.

Lea-palkinnosta poiketen Sylvi-kilpailuun osallistutaan saman vuonna ensi-iltansa saaneilla ja saavilla teoksilla. Finalistikäsikirjoitukset päättää vuosittain vaihtuva esiraati. TV-Sylvin esiraati koostuu neljästä ja Elokuva-Sylvin esiraati kolmesta asiantuntijajäsenestä. Lopullisen valinnan tekee ns. diktaattori, jonka roolissa nähdään vuosittain vaihtuva taidealan vaikuttaja.

Sylvi-palkinto on Lea-palkinnon sisarpalkinto. Palkinto on nimetty ensimmäisen suomalaisen pitkän näytelmäelokuvan Sylvin (1913) mukaan. Molempien palkintojen rahallinen arvo on 2500 euroa ja ne rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeuskorvauksista.

Nuoren näytelmäkirjailijan Origo-palkinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry jakaa vuosittain Nuoren näytelmäkirjailijan Origo-palkinnon nuorelle ja lupaavalle näytelmäkirjailijalle.

Origo-palkinto myönnetään ammatillisen uran alkuvaiheessa olevalle näytelmäkirjailija, joka on tehnyt uteliaisuutta herättäviä kirjallisia avauksia. Palkinnon tarkoituksena on tukea nuoren tekijän kehittymistä sekä rohkaista tekemään jatkossakin omaäänistä näyttämötaidetta. Origo-palkinto on taiteellisin perustein myönnettävä tunnustus, joka voidaan myöntää samalle henkilölle vain kerran.

Palkinnon arvo on 8000 euroa, ja sen saajasta päättää Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjailijat ry:n hallituksen nimeämä kolmihenkinen palkintolautakunta. Jatkuvuuden mahdollistamiseksi lautakunnan jäsenet sitoutuvat työhönsä 3–5 vuodeksi.

Vuonna 2024 lähtien palkintolautakunnassa toimivat näytelmäkirjailija ja dramaturgi Marie Kajava, vapaa kirjoittaja ja teatterialan vaikuttaja Hanna Helavuori sekä Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n näytelmä- ja sopimuskoordinaattori Mika Vainio.

Palkinnon mahdollistaa Keele-säätiö, joka tukee nuoria kotimaisia taiteilijoita monilla eri taiteenaloilla, kuten elokuvakäsikirjoittamisessa, esitystaiteessa, kuvataiteessa, tanssitaiteessa ja runoudessa.

Origo tarkoittaa latinan kielessä alkua ja syntymää, kaiken alkupistettä. Palkinnon nimi kuvastaa uransa alkumetreillä olevaa näytelmäkirjailijaa, joka ehdottaa uudenlaista näyttämöllä tapahtuvaa ajattelua. Origosta on mahdollista jatkaa mihin tahansa suuntaan, sillä se edustaa rajoittamatonta potentiaalia ja luovuuden alkulähdettä. Origosta nouseva näytelmäkirjailija on valmis haastamaan perinteet, kokeilemaan uusia ideoita ja rikkomaan rajoja.[4]

Kollega-palkinnot: Vuoden elokuvakäsikirjoittaja ja Vuoden TV-käsikirjoittaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry ja yhdistyksen alla toimiva käsikirjoittajien kollegayhteisö Käsikirjoittajien Kilta jakavat vuosittain kollegatunnustuksen Vuoden elokuvakäsikirjoittaja ja Vuoden TV-käsikirjoittaja. Tunnustus myönnetään yhdistyksen jäsenten ehdotusten ja äänestyksen perusteella Audiovisuaalisen alan tekijät AVATE ry:n vuosijuhlassa.

Vuoden käsikirjoittaja tunnustusta on jaettu vuodesta 2022. Vuonna 2025 tunnustus päätettiin jakaa sekä elokuva- että TV-käsikirjoittajalle.

Näytelmäkirjasto Näytelmät.fi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistys ylläpitää suomalaisen näytelmäkirjallisuuden sähköistä kirjastotietokantaa Näytelmät.fi. Palvelussa on teatterintekijöiden luettavissa lähes 6000 tekstiä.[5]

Kiitos kotimaisesta näytelmästä -tunnustuksella palkitut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Tunnustuksen saanut taho
1975 Kuopion kaupunginteatteri
1976 Lappeenrannan kaupunginteatteri
1977 Kotkan Kaupunginteatteri ja Oulun Teatteri
1978 Kotkan Kaupunginteatteri
1979 Imatran Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri
1980 Rovaniemen Teatteri
1981 Lappeenrannan kaupunginteatteri
1982 Kouvolan Teatteri
1983 Tampereen Työväen Teatteri
1984 Varkauden Teatteri
1985 Jyväskylän kaupunginteatterin
1986 Porin Teatteri
1987 Oulun Teatteri
1988 Helsingin Kaupunginteatteri
1989 Kuopion kaupunginteatteri
1990 Kotkan Kaupunginteatteri
1991 Suomen Kansallisteatteri
1992 Oulun Teatteri
1993 Tampereen Työväen Teatteri
1994 Turun Kaupunginteatteri
1995 Turun Kaupunginteatteri
1996 Jyväskylän kaupunginteatteri
1997 Porin Teatteri
1998 Tampereen Työväen Teatteri
1999 Rovaniemen Teatteri - Lapin Alueteatteri
2000 Jyväskylän kaupunginteatteri
2001 Rovaniemen Teatteri - Lapin Alueteatteri
2002 Mikkelin Teatteri
2003 Helsingin Kaupunginteatteri
2004 Rovaniemen Teatteri - Lapun Alueteatteri
2005 Jyväskylän kaupunginteatteri
2006 Joensuun kaupunginteatteri
2008 Kuopion kaupunginteatteri
2009 Rovaniemen Teatteri - Lapin Alueteatteri
2010 Quo Vadis
2011 Suomen Kansallisteatteri
2015 Nuori Näyttämö -hanke - Työväen Näyttämöiden Liitto
2018 Projekt Reko / Labbet rf. ja Uuden Näytelmän Ohjelma UNO / Teatteri 2.0
2019 Kajaanin kaupunginteatteri
2020 Q-teatteri
2021 Suomen Kulttuurirahasto
2023 Teatterin Uusi Alkukirjasto TUA
2024 Teatteri Takomo
2025 Lappeenrannan kaupunginteatteri

Lea-palkinon voittaneet näytelmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kantaesitysvuosi Näytelmä Näytelmäkirjailija Muut finalistit
1985 Yössä Gehennan Ilpo Tuomarila
1986 Hävinneiden legenda Pirkko Saisio
1987 Akka Jussi Parviainen
1988 Finns det tigrar i Kongo? Bengt Ahlfors ja Johan Bargum
1989 Haapoja Jussi Kylätasku
1990 tuotanto Johanna Enckell
1991 Foxtrot Juha Siltanen
1993 Keisari ja poika Jussi Kylätasku
1994 Voiton päivä Pirkko Saisio
1995 Rakkaita pettymyksiä rakkaudesta Jouko Turkka ja Juha Turkka
1996 Keltainen veturi, Taivaansininen tila ja Valkoinen ikoni Esko Salervo
1998 Suuri Toivelaulukirja Anne Koski
2001 Mummun saappaassa soi fox Sirkku Peltola
2003 Tunnottomuss Pirkko Saisio
2006 tuotanto Reko Lundán
2008 Sotaturistit Laura Ruohonen
2009 Aina Kati Kaartinen Johan Bargum: Fröken, champagne!

Peter Snickars: Två ljus i fönstret

Marjo Niemi: Näytät vieraalta, rakas

Sirkku Peltola: Pieni raha

2010 Meganin tarina Tuomas Timonen Juha Jokela: Esitystalous

Heini Junkkaala: Kristuksen morsian

Minna Nurmelin ja työryhmä: Nainen joka halusi pyörtyä

Paavo Westerberg: Valhe

2011 Homo! Pirkko Saisio Heini Junkkaala: Soita minulle Billy

Anneli Karppinen: Yötarinoita

Susanna Kuparinen:Eduskunta

Saara Turunen: Broken Heart Story

2012 13 uponnutta vuotta Paula Salminen Joakim Groth: Remont

Juha Jokela: Patriarkka Leea Klemola: Jessikan pentu

Sirkku Peltola: Lento

2013 Lauluja harmaan meren laidalta Pipsa Lonka Kari Heiskanen: Metsäperkele


Lauri Maijala: Missä nyljimme kerran

Sirkku Peltola: Ihmisellinen mies

Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä: Neljäs tie

2014 Ihanat ihmiset Antti Hietala Kati Kaartinen: Nätti tyttö, vähän pehmee

Laura Ruohonen: Luolasto

Elina Snicker: Harmony Sisters – Kolmannen valtakunnan sisaret

Juha Siltanen: Vallankumous – Sisar Huttusen ihmeellinen elämä

Heidi Väätänen: Espoo 60° N, #2kjf◦E

2015 Aukko Salla Viikka Jussi Moila: Madonna

Eeva Turunen: Muutama sana Ullasta Heini Junkkaala: Olipa kerran minä

Sara Enholm Hjelm: Vinterkriget

2016 Pasi was here Veikko Nuutinen Juha Jokela: Sumu

Sirkku Peltola: Tyttö ja varis Milja Sarkola: Allt som sägs

Saara Turunen: Tavallisuuden aave

2017 Tippukivitapaus Laura Ruohonen Christoffer Mellgren: Landet

E. L. Karhu: Prinsessa Hamlet Sanna Hietala: Saalistajat

2018 Den andra naturen (suom. Toinen luonto) Pipsa Lonka ja ruot. Sofia Aminoff Heini Junkkaala: Homoäiti

Okko Leo: Ateria

2019 Medusan huone Saara Turunen Sami Keski-Vähälä ja Esa Lesinen: Yhdestoista hetki

Sirkku Peltola: Koiran morsiamet Milja Sarkola: Harriet

2020 Kekkosen tytär Taina Latvala Michael Baran: Hitler ja Blondi

Markku Haussila: Scream The Love Story Otto Sanqvist: Magnum

2021 Minä, askartelija Leea Klemola ja Rosa-Maria Perä Taija Helminen: Onnellisinta on olla onnellinen

Kati Kaartinen: Poikakoodi Pipsa Lonka ja ruot. Sofia Mainioff: fyra dagar av närhet

2022 Eriopis E. L. Karhu Veikka Heinonen: Kaksi sisarta

Liila Jokelin: Action Hero Veikko Nuutinen: Vanhempainilta

Johanna Freundlich: 1000 paperista kurkea

2023 Ihana tytär Erika - Huomioita nimestä Emil Santtu Uuttu Michael Baran: Nuoret idealistit

Sanna Hietala: Kettutytön paluu Marie Kajava: Undress me, then

Satu Rasila: Ilman sinua

2024 Keräilijät Elli Salo Anna Jaanisoo: Tuvi toas eli pulu huoneessa

E. L. Karhu: Veljelleni Otto Sandqvist: Cowboy försvunnen

Sylvi-palkinnon voittaneet käsikirjoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensi-iltavuosi Elokuvakäsikirjoitus Käsikirjoittaja Muut finalistit
2011 Hyvä poika Jan Forsström ja Zaida Bergroth
2012 Hiljaisuus Esko Salervo
2013 21 tapaa pilata avioliitto Johanna Vuoksenmaa
2014 Betoniyö Pirkko Saisio ja Pirjo Honkasalo
2015 Armi elää! Karoliina Lindgren Sami Keski-Vähälä: Onnellin ja Annelin talvi

Taavi Vartia, Karoliina Lindgren ja Niklas Lindgren: Lomasankarit

2021 Tove Eeva Putro Pekko Pesonen: Peruna

Jenni Toivoniemi: Seurapeli

2022 Tytöt tytöt tytöt Daniela Hakulinen ja Ilona Ahti Ilja Rautsi: Pahanhautoja

Pekko Pesonen: Punttikomedia Kirsikka Saari ja Jenni Toivoniemi: Silja – kapinaa ilmassa

2024 Je'vida Katja Gauriloff ja Niillas Holmberg Jesse Jalonen: Kukaan ei katso sinua silmiin

Teemu NikkiPeluri

2025 Prinsessa Pikkiriikki Tuuli Kanervankallio ja Hannele Lampela Ossi Hakala: Jälkeemme vedenpaisumus

Miia Tervo: Ohjus

Ensi-iltavuosi TV-käsikirjoitus Käsikirjoittaja Muut finalistiteokset
2021 Aikuiset Anna Brotkin Juha Lehtola ja Tiina Lymi: Sisäilmaa

Aino ja Anna Lappalainen: Pala sydämestä

Kunniamaininnat:

Miira Karhula ja työryhmäAallonmurtaja

Jemina JokisaloMakkari

2022 Transport Auli Mantila Marjo Airisniemi (pääkäsikirjoittaja) ja Juulia Unhola: Kaverikirja

Maarit Lalli (pääkäsikirjoittaja), Lassi Vierikko, Leo Viirret, Jyrki Väisänen, Kaarina Hazard: Made in Finland

Jani Volanen: Munkkivuori

2024 Eroja ja sovintoja Paula Mononen ja Kaarle Aho Leo Viirret: Renki

Pilke Salo, Milla X. Tuokkola ja J. J. VanhanenRäjähdysherkkä

2025 Sekunnit Laura Suhonen Tuomas Toivainen (pääkäsikirjoittaja) ja Vili Jauhiainen: Hullu – hullumpi – yläaste, kausi 6

Laura Majava: Lindan huone

Jemina Jokisalo (pääkäsikirjoittaja) ja Daniela Hakulinen: Toinen tuleminen

  1. Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat – Finlands Dramatiker och Manusförfattare ry Yhdistysrekisterin tietopalvelu. Helsinki: Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 9.5.2023.
  2. a b Maikkula, Melli: Historiaa Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat – Finlands Dramatiker och Manusförfattare ry. Viitattu 31.12.2023.
  3. Yhdistys Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat. Viitattu 31.12.2023.
  4. Nuoren näytelmäkirjailijan Origo-palkinto Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry. 9.10.2024. Viitattu 5.11.2025.
  5. Etusivu Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat. Viitattu 31.7.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]