Suomen ilmailumuseo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen Ilmailumuseo
VL Sääski II Suomen ilmailumuseossa
VL Sääski II Suomen ilmailumuseossa
Tyyppi Ilmailumuseo
Sijainti Karhumäentie 12, Veromies, Aviapoliksen suuralue, Vantaa[1]
Perustettu 1972
Ylläpitäjä Suomen Ilmailumuseosäätiö
Johtaja Pia Illikainen[2]
Kotisivut ilmailumuseo.fi
Koordinaatit 60°18.253′N, 024°57.652′E
Kartta
Suomen Ilmailumuseo

Suomen Ilmailumuseo on Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä Vantaan Veromiehen kaupunginosassa[1] sijaitseva ilmailun valtakunnallinen vastuumuseo, jonka kokoelmissa on noin 80 lentokonetta sekä runsaasti muita ilmailuun liittyviä esineitä, kuten moottoreita, potkureita, mittareita, viestintävälineitä ja pienoismalleja. Museota ylläpitää Suomen Ilmailumuseosäätiö. Museo aloitti toimintansa 12. kesäkuuta 1972 Helsinki-Vantaan lentoaseman alakerrassa sijaitsevalla käytävällä, kunnes se muutti 1980-luvun alussa nykyisiin tiloihinsa, joita on vielä myöhemmin laajennettu.[4]

Suomen Ilmailumuseo järjesti 9.6.2017 Kaivopuiston lentonäytöksen, joka houkutti Helsingin Kaivopuiston rannoille jopa 130 000 katsojaa. Museon teettämän tutkimuksen mukaan lentonäytöksen näki huomattavasti suurempi kohderyhmä kuin paikalla olleet 130 000 ihmistä. Kokonaisuutena tapahtuman arvioidaan tavoittaneen jopa 450 000 ihmistä.[5]

Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museon kokoelmissa on noin 9 000 esinettä, noin 16 500 kirjaa sekä laaja kokoelma ilmailuaiheisia lehteä ja pienpainotuotteita. Lisäksi museo omistaa runsaan valikoiman lento- ja huoltokirjoja. Valokuvavedoksia, negatiiveja ja dioja on noin 130 000. Arkistomateriaalia on noin 1 800 hyllymetriä. Kokoelmissa on noin 80 ilma-alusta.

Ilmailumuseon kotisivuilla oleva luettelo sisältää myös museon omistamat koneiden osat.[6]

Moottorilentokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Purjelentokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helikopterit ja autogirot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmalaivat ja ilmapallot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmalaiva Colt GA-42 gondoli
  • Kuumailmapallo VK 3-1

Entisöitävänä olevat lentokoneet
vuosina 2009–2011
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Ilmailumuseosäätiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Ilmailumuseota ylläpitää Suomen Ilmailumuseosäätiö. Suomen Ilmailumuseosäätiö perustettiin vuonna 1996, jota ennen museon omisti museon perustanut Ilmailumuseoyhdistys ry. Säätiön yhteisöosakkaina ovat Ilmailumuseoyhdistys ry, Finnair Oyj, Finavia Oyj, Suomen Ilmailuliitto ry, Patria Oyj sekä Vantaan kaupunki. Myös Ilmavoimat osallistuu säätiön hallintoon, vaikka se ei olekaan säädekirjan allekirjoittajayhteisö. Säätiö merkittiin säätiörekisteriin 11.11.1996. Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimii Jarkko Konttinen.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ilmailumuseon päärakennus Vantaalla.

Ilmailumuseoyhdistys ry (IMY) perustettiin 4. joulukuuta 1969. Ilmailumuseon ensimmäinen pysyvä näyttely avattiin Helsinki-Vantaan lentoaseman alakerrassa sijaitsevassa kapeassa käytävässä 12. kesäkuuta 1972. Näyttelykoneet olivat siellä esillä siivet irrotettuina. Museoviraston kehottamana näyttelytiloista alettiin käyttää museo-nimitystä 21. kesäkuuta 1977 alkaen.[9]

Nykyiselle paikalle osoitteeseen Karhumäentie 12 (ent. Tietotie 3) museon rakentaminen alkoi 8. toukokuuta 1980. Ensimmäinen näyttelyhalli avattiin yleisölle 24. syyskuuta 1981. Seuraavaksi rakennettiin niin sanottu välihalli, joka vihittiin käyttöön 15. maaliskuuta 1985. Toinen näyttelyhalli otettiin käyttöön 26. syyskuuta 1989. Tämän hallin alakerrassa sijaitsevat myös arkisto- ja työtilat, joissa koneet restauroidaan. Välihallia laajennettiin vuonna 1995, jolloin saatiin käyttöön museovaatimukset täyttävää arkistotilaa. Laajennuksen vihki käyttöön 29. marraskuuta 1995 liikenneministeri Tuula Linnainmaa. Vuonna 1996 museon omistus siirtyi vasta perustetulle Suomen Ilmailumuseosäätiölle. Opetusministeriö nimesi museon valtakunnalliseksi erikoismuseoksi 1. tammikuuta 1997. Uusin laajennus valmistui 15. huhtikuuta 1998, jolloin käyttöön otettiin uusi toimistosiipi, jossa on työtiloja, 200 hengen auditorio ja museon kirjasto. Alakerrassa on lisäksi museovaatimukset täyttävää arkisto- ja työtilaa.[9] Vuonna 2020 museo nimitettiin valtakunnalliseksi vastuumuseoksi.[10]

Ilmailumuseo järjesti Helsingin Kaivopuistossa 9.6.2017 lentonäytöksen, joka keräsi paikalle ennätykselliset 130 000 katsojaa.[11] Ilmailumuseosäätiö suunnittelee uuden museon rakentamista Aviapoliksen rautatieaseman yhteyteen. Museorakennuksen kustannuksiksi on arvioitu 15 miljoonaa euroa. Säätiön tavoitteena on kolminkertaistaa museon kävijämäärä 2020-luvun aikana.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b kartta.vantaa.fi (Haku hakusanalla Ilmailumuseo. Valinnat: Aluejaot: Suuralueet ja Kaupunginosat) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 2.7.2016.
  2. Suomen Ilmailumuseon johtaja vaihtuu - Pia Illikainen ottaa vetovastuun syyskuussa Lentoposti.fi. 21.05.2018. Viitattu 22.3.2019.
  3. Illikainen, Pia: Vuosi 2015 oli Suomen Ilmailumuseossa ennätysten aikaa 8.1.2016. Suomen Ilmailumuseo. Viitattu 28.1.2016.
  4. Säätiö & historiaa Suomen ilmailumuseo. Viitattu 28.1.2016.
  5. Illikainen, Pia: Kaivopuiston lentonäytös tavoitti lähes puoli miljoonaa ihmistä Suomen ilmailumuseo. 10.8.2017. Viitattu 2.7.2018.
  6. Näytteillä olevat koneet Suomen Ilmailumuseo. 2008. Vantaa: Suomen Ilmailumuseosäätiö. Viitattu 17.11.2009. [vanhentunut linkki]
  7. Kauppinen, Jukka O.: Nyt sinäkin voit lentää maailman kuuluisimmalla hävittäjäkoneella – Messerschmitt 109:llä Ilta-sanomat. 5.4.2012. Viitattu 27.4.2012.
  8. Suomen Ilmailumuseosäätiö Suomen Ilmailumuseo. Suomen Ilmailumuseosäätiö. Viitattu 24.8.2015.
  9. a b Suomen Ilmailumuseosäätiö Suomen Ilmailumuseo. 2008. Vantaa: Suomen Ilmailumuseosäätiö. Viitattu 17.11.2009. [vanhentunut linkki]
  10. Valtakunnalliset vastuumuseot Museovirasto. Viitattu 10.6.2020.
  11. Illikainen, Pia: Suomen Ilmailumuseo järjesti Suomen historian suurimman yleisötapahtuman Suomen ilmailumuseo. 12.6.2017. Viitattu 27.7.2017.
  12. Salmela, Marja: Kehärata tuo Onni Vähäkylälle tunnin lisää aikaa olla lastensa kanssa Helsingin Sanomat. 26.6.2015. Arkistoitu 26.6.2015. Viitattu 26.6.2015.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anttonen, Ossi & Falin, Leo & Toivanen, Yrjö: 25 vuotta ilmailumuseotoimintaa 1969–1994. Ilmailumuseoyhdistys ry, 1994. ISBN 951-8960-04-6.
  • (toim.) Klemettinen, Juha & Paju, Jussi: Siipimiehenä Historia – Ilmailumuseoyhdistyksen vuosikymmeniä. Ilmailumuseoyhdistys ry, 2006. ISBN 951-8960-05-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]