Suomalaisten haploryhmän tyypit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomalaisten haploryhmän tyypit ovat geenitutkimusten mukaan isälinjassa tavallisimmin N1c1, I1 ja R1a[1], ja äitilinjassa H1f ja U5b[2][3]. Itä-Suomessa N on I:tä paljon yleisempi. Länsi-Suomessa I:tä N:ää on suunnilleen yhtä paljon[4] . Eri haploryhmät edustavat asutushistorian eri vaiheita.

Suomalaisille tyypillinen N1c1 on tullut Suomeen kaukaa idästä. Läntinen haploryhmä I ja naisten haploryhmät ovat peräisin jääkautisesta Euroopasta. R on tullut Keski-Aasiasta indoeurooppalasiten mukana.

Yleisimmät isälinjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • N1c "Niilo" 58%
  • I1d3 "Ivar" (L287)[5] 28%
  • R1a "Raul" 7%
  • R1b "Robert"[6] 4%

N on Pohjois-Aasialle tyypillinen. I1 on Skandinavialle, lähinnä Etelä-Ruotsille tyypillinen[7]R1a on itäisille indoeurooppalasille tyypillinen. R1b on Länsi-Euroopalle ja Italialle tyypillinen.[8].

N1c on yleisin Itä-Suomessa. I1 on yleisin Länsi-Suomessa. R1a1 on yleisin Vaasan seuduilla. R1b on yleisin Vaasan seuduilla ja Etelä-Suomessa[9].

Itä-Suomessa N1:tä on 71% ja I1:tä 19,5%. R:ää on 9%. Länsi-Suomessa N1:tä on 41%, I:tä 10%, R:ää 14%[10].

Yleisimmät äitilinjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • H "Helana" 41%[11].
  • U5 (U) "Ursula" 22%
  • W "Wilma" 8%
  • V "Velda" [12] 6%
  • J "Jasmine" 6%

Lisäksi suomalaisilla naisilla esiintyy ainakin haploryhmiä T, I, K ja X[9].

H on eurooppalaisille tyypillinen. U5 on yleinen Länsi-Venäjällä.[13] H1 on yleinen Marokossa, Espanjassa, Ranskassa, Saksassa, Baltiassa ja Länsi-Venäjällä[14]. V on yleinen Pohjois-Skandinaviassa ja varsinin pohjoisessa Länsi-Venäjällä.[15]. W on yleinen Romaniassa[16].

H on yleisin aivan lännessä ja yleisempi etelässä kuin pohjoisessa[17]. U on erityisen yleinen Pohjois-Suomessa, yleinen Itä-Suomessa ja harvinaisempi Länsi-Suomessa[18]. Myäs V on yleisempi pohjoisessa[19]. W on suomalsille tyypillinen haplotyyppi[20]. W on yleinen etelä-Suomessa, mutta hieman harvinaisempi läntisimmällä rannikolla[21].

Naisten haploryhmistä H, V,J ja U ovat R:n jälkeläisiä. X, I ja W ovat N:n jälkeläisiä[22].

Mitä haploryhmät kertoivat suomalaisten alkuperästä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haploryhmien mukaan suomalaiset ovat tulleet maahamme idästä ja lännestä.

Haploryhmä I levittäytyi Lähi-idästä jääkaudella Eurooppaan. I:n pohjoinen haara levittäytyi Skandinaviaan ja Suomeen Tanskan seuduilta jääkauden jälkeen. N1-mutaatio tapahtui tutkijoiden mukaan Etelä-Kiinassa tai lähialueilla noin 20000 vuotta sitten. Tämän jälkeen N-ihmiset vaelsivat pohjoiseen. N1c-mutaatio tapahtui Keski-Siperiassa noin 12000 vuotta sitten. Sen jälkeen N1c-ihmiset vaelsivat Pohjois-Aasiaan ja levittäytyivät länteen Uralin seuduille ja tulivat sieltä Suomeen. Mm suomensukuisten udmurttien ja hantien perimässä on korkeita N1c-pitoisuuksia.[4]. nenetsien perimässä on paljon tyyppiä N2.


Naisten haploryhmän H oletaan lähteneen eteläisestä Länsi-Euroopasta.

Suomalaisille tyypillisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimenomaan Suomessa esiintyy isälinjan N1c1, äitilinjan H1f ja tyyppi W. H1f:n yleisyys on 10%. Suomessa on äitilinjan hryhmistä enemmän U, W ja M[23]. U on Suomessa yleisempi kuin Euroopassa keskimäärin.[24].


Suomalaisten ja saamelaisten erot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä suomalaisilla että saamelaisilla on paljon isälinjan itäistä haplotyyppiä N. Saamelaislla tyyppiä N on 42%, tyyppiä R1a 21% , tyyppiä I 31% ja tyyppiä R1b 6 %[4]. Saamelaisten äitilinjoissa on haplotyyppejä U ja V 90%, kun suomalaisilla vain 20%[25][26]. M on saamelaislla yleisempi kuin itämerensuomalaisilla.

Suomalaisten ja unkarilaisten erot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka unkarilaisten kieltä pidetäänkin Suomen lähisukulaisena, genettisesti unkarilaiset ovat melko erilaisia. Unkarilaissa näkyy Lähi-idästä ja idästä tulleet kansainvalellukset. Isälinjan tyyppi I kattaa 28%. R1a 22%, R1b 30%. E3b 17 % ja J 3[27]. Unkarilaisilla ja suomalaisilla H on yleinen eurooppalaiseen tapaan,, samoin U. Myös V:tä ja W:ta on. Mutta M:n yleisyys on 24%, J:n 11.6% ja T;n 10.3[25].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wiik, Kalevi: Genetiikkaa sukututkijoille, ja väestöjen juurtenetsijöille, 2009
  • Wiik, Kalevi: Mistä suomalaiset ovat tulleet?, 2007

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maciamo: European Y-DNA haplogroups frequencies by region Eupedia. Viitattu 27.10.2016. (englanniksi)
  2. Maciamo: Mitochondrial DNA (mtDNA) haplogroups frequencies by country in Europe, the Near East & North Africa Eupedia. Viitattu 27.10.2016. (englanniksi)
  3. Suomalaisten itäiset äitilinjat Jaakko Häkkinen, 5.9.2011 (päivitetty 9.9.2011)
  4. a b c Wiik 2007, s 108
  5. http://www.wiik.fi/kalevi/Wiik_Haploryhma_I.pdf Kalevi Wiik Y-Haploryhmä I 2009
  6. Wiik 2009, s 32, 33
  7. Wiik 2009, s 35
  8. Wiik 2009, s 38
  9. a b Wiik 2009, s 39
  10. Wiik 2007, s 108, s 106
  11. Wiik 2009, s 42
  12. Wiik 2007, s 141, s 139
  13. Wiik 2007, s 141, s 181, s 179
  14. Wiik 2007, s 170
  15. Wiik 2007, s 171
  16. Wiik 2007, s 173
  17. [1]
  18. [2]
  19. [3]
  20. Wiik 2009, s 47
  21. [4]
  22. Wiik 2009, s 46
  23. Wiik 2007, s 142
  24. Wiik 2007, s 192, s 193
  25. a b Wiik 2007, s 192
  26. www.duodecimlehti.fi - HAKU www.duodecimlehti.fi. Viitattu 27.10.2016.
  27. Wiik 2007, s 105