Sulo Santeri Salmensaari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sulo Santeri Salmensaari, vuoteen 1904 Sundholm[1] (10. syyskuuta 1874 Jyväskylä[2]24. joulukuuta 1966 Helsinki[3]) oli suomalainen kouluneuvos ja Suomen Vapaakirkon ensimmäinen johtaja.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salmensaaren vanhemmat olivat puuseppä Heikki Sundholm ja Amanda Matilda Sandberg.[1] Hänen ensimmäinen puolisonsa vuodesta 1900 oli Augusta Maria 'Maikki' Hiltunen (k. 1922) ja toinen vuodesta 1928 Tyyne Liisa Thurman (k. 1963).[3] Salmensaari tuli ylioppilaaksi 1894 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1908. Hän toimi opettajana ja saarnaajana ja opiskeli lähetysopistossa Lontoossa. Suomen Vapaan Lähetyksen sihteerinä hän toimi vuoteen 1908.[2] Käyrän kasvatuslaitoksen johtaja Salmensaari oli 1908–1912 ja Kotiniemen 1914–1918. Hän toimi Kouluhallituksen lastensuojeluosastolla kouluneuvoksena 1918–1924. Sosiaaliministeriön lastensuojelun tarkastaja, ylitarkastaja ja lopuksi raittius- ja alkoholiasioiden osaston päällikkö Salmensaari oli 1924–1941. Hän oli Suomen Vapaakirkon esimies vuodesta 1923 aina vuoteen 1954 asti.[3]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salmensaari oli Lastensuojelulehden toimittaja 1923–1936 ja julkaisi sekä lastensuojeluun että kirkolliseen työhön liittyviä teoksia:[1]

  • Kasvatus pahantapaisuuden ehkäisijänä, 1915
  • Myöskin jaloa työtä, 1916
  • Poikakysymys, 1921
  • Yksi on tarpeellinen, 1942
  • Suomen Vapaakirkko: piirteitä sen synnystä ja kehityksestä, 1957

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c I. Havu, L. Arvi P. Poijärvi, K. J. Immonen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1960, s. 791. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1960.
  2. a b Kuka kukin on 1909. Julkisuudessa esiintyvien kansalaisten elämäkertoja, s. 285. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kansa, 1908.
  3. a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. (Viitattu 24.9.2018)