Sujutus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sujutus ja sukitus ovat nykymenetelmiä muun muassa viemäri- ja sadevesiputkistojen saneeraamiseksi. Perinteiseen putkistosaneeraukseen verrattuna sujutuksella ja sukituksella säästetään rakennusteknisissä töissä. Piikkaus- ja purkutöitä ei aina tarvita ollenkaan. Kohteesta riippuen käytetään erilaisia materiaaleja. Menetelmä jakautuu kahteen lajiin riippuen siitä, onko saneerattava kohde ulkopuolinen vai kiinteistön sisällä oleva osuus.

Ulkopuoliset osuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkäsujutus: saneerattavalle osuudelle vedetään uusi putki, joka pienentää putken halkaisijaa.

Pätkäsujutus: saneerattavalle osuudelle työnnetään uusi putki lyhyinä pätkinä, ja sen seurauksena putken halkaisija pienenee.

Muotoputkisujutus: Saneerattavalle osuudelle vedetään uusi putki. Muoto palautetaan höyryn ja paineen avulla. Putken halkaisija pienenee vain saneerausputken materiaalin verran

Halkaiseva pakkosujutus: Saneerattavalle osuudelle vedetään uusi putki. Halkaisija säilyy ennallaan.

Sukitus: Saneerausputki käännetään paikalleen. Halkaisija säilyy ennallaan.

Sisäpuoliset osuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukitusta käytetään kiinteistöjen sisäpuolisien putkistojen saneeraamisen. Sukittamalla on mahdollista kunnostaa osuuksia, joissa on useita jopa 90 asteen mutkia, koon muutoksia sekä haarakohtia. Sukituksessa haarakohdat tukkeutuu, minkä jälkeen ne avataan robottiporalla sekä tiivistetään erillisellä runko- tai haarayhteellä. Asennusvaiheessa sukka on elastinen ja pehmeä. Kovettuessaan sukka muodostaa itsekantavan, uuden putken vanhan viemäriputken sisälle, vanhan viemäriputken toimiessa muottina. Sukittamalla saneerattu viemäriputki on uutta vastaavassa kunnossa.[1]

Käytettävät materiaalit ovat PVC- tai polyuretaanipinnoitettua huopaa tai huokoista materiaalia, joka kyllästetään epoksi-, polyesteri- tai silikaattihartsilla. Tämän jälkeen sukka käännetään inversiomenetelmällä saneerattavalle osuudelle. Asennus tapahtuu paineilman tai veden paineen avulla. Kun runkoaineena käytetty hartsi on kovettunut, putken päät leikataan auki ja asennus on valmis. Ennen putken saneeraamista osuudet puhdistetaan rouhimalla ja huuhtelemalla. Puhdistuksella saadaan putken sisäpinnalle kertynyt irtosyöpymä poistettua ja putki avarrettua. Sukituksen jälkeen putken sisähalkaisija pienentyy vain vähän.

Viemärin pinnoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viemärin pinnoitus eri menetelmillä on yleistynyt Suomessa 2000-luvun alussa. Eri viemärin pinnoitus menetelmiä ovat mm. ruiskuvalu sekä harjamassaus.

Ruiskuvalumenetelmä perustuu pinnoitusmateriaalin ruiskuttamiseen putken sisäpinnalle keskipakoisvoimaa hyväksi käyttäen. Jotta riittävä pinnan vahvuus saavutetaan, ruiskuvalu toistetaan yleensä kahdesta neljään kertaan, riippuen putken koosta ja urakoitsijan toimintamallista.

Harjamassausmenetelmä perustuu massan levittämiseen putken seinämille putkessa pyörivän harjan avulla. Jotta riittävä pinnan vahvuus saavutetaan, myös harjausmenetelmällä viemärit saneerattaessa, työvaiheet toistetaan yleensä kahdesta neljään kertaan, riippuen putken koosta ja urakoitsijan toimintamallista.

Pinnoitusmenetelmissä on joitakin etuja sukitukseen nähden, kuten se, että rakenneavauksia ei pääsääntöisesti tarvitse tehdä lainkaan, myös haarat ovat täysin saumattomat ja aina täysin samaa materiaalia kuin muu saneerattu putkiosuus ja se, että erillisiä haarapaloja tai haarojen massauksia eri materiaalilla kuin muu saneerattu viemäriosuus ei tarvita

Pinnoitusmenetelmät soveltuvat parhaiten kerrostaloasuntojen ja rivitaloasuntojen viemärihajotuksiin, pystyviemäreihin, kellarikerroksien viemärihajotuksiin sekä omakotitalojen kokonaisvaltaiseen saneeraukseen.

Sujutuksen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekniikka on kehitetty 1970-luvun alussa käytettäväksi viemäreiden ja putkistojen korjauksessa. Se soveltuu yhtä hyvin käytettäväksi muovi-, valurauta-, betoni- ja saviputkien saneeraukseen. Tekniikkaa käytetään putkistojen saneeraamiseen koko maailmassa.

Saneerausputki on mahdollista asentaa myös halkaisijaltaan pieniin putkin. Menetelmää voidaan käyttää yhtä hyvin asuin-, liike- ja teollisuuskiinteistöissä kuin kunnallisissa viemäreissä. Rakennusteknisiä töitä tulee minimaalinen määrä verrattuna perinteiseen saneeraukseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sukitus Info (suomeksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]