Suikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suikkapäinen Mannerheim 75-vuotispäivänään vuonna 1942.

Suikka on ennen kaikkea sotilaskäytössä oleva päähine. Tyypillinen suikka on litteäksi taittuva, ympärikäännetyn veneen muotoinen hattu, jossa ei ole lippaa eikä korvasuojuksia. Yleensä suikka on valmistettu kankaasta ja olemukseltaan päänmyötäinen ja litteä.

Suikka kuuluu on tai on kuulunut usean valtion asevoimien univormuun. Nykyisiä tai entisiä suikan käyttäjiä ovat esimerkiksi Yhdysvaltain armeija, Ruotsin puolustusvoimat, Saksan armeija ja Neuvostoliiton armeija. Päähine on alun perin kuulunut skotlantilaiseen sotilasperinteeseen, josta se ensimmäisen maailmansodan jälkeen levisi länsimaisten armeijoiden käyttöön. Suikan ensimmäisiä sotilaallisia käyttäjiä Ison-Britannian ulkopuolella oli Yhdysvaltain armeija.

Suomen puolustusvoimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen puolustusvoimissa suikka tuli käyttöön 1930-luvun lopulla nimityksellä Kesälakki m/39. Suomalainen suikka on maavoimilla harmaa, merivoimilla tumman sininen ja ilmavoimilla teräksensininen. Kesälakissa on maavoimilla aselajin värinen tere eli reunusnauha. Ilmavoimilla reunusnauha on kirkkaansininen ja merivoimilla keltainen. Puolustusvoimien suikassa on nahkainen leukaremmi, jota yleensä pidetään yläasennossa lakin etureunan päällä. Suikan etuosassa on päällystö- tai miehistökokardi. Suomen puolustusvoimissa suikkaa käyttävät lähinnä ammattisotilaat kevyen palveluspuvun (m/83) kanssa.

Tämä vaatetukseen, muotiin tai kauneudenhoitoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.