Suikeroalpi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suikeroalpi
Lysimachia nummularia0.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ericales
Heimo: Myrsinekasvit Myrsinaceae
Suku: Alvet Lysimachia
Laji: nummularia
Kaksiosainen nimi

Lysimachia nummularia
L.[2]

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Suikeroalpi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Suikeroalpi Commonsissa

Suikeroalpi (Lysimachia nummularia) on alpien (Lysimachia) sukuun kuuluva maassa suikerteleva kasvi.

Suikeroalpi kukkii heinäkuusta syyskuuhun keltaisin kukin. Kukat ovat leveydeltään 2–3 senttimetriä. Lehdet ovat pyöreitä ja kasvavat pareittain vastakkaisesti. Varsi kasvaa noin 50–160 senttimetriä pitkäksi. Suikeroalpi muodostaa rönsyjensä avulla laajoja maanmötäisiä kasvustoja.[3]

Suikeroalpia tavataan Keski- ja Etelä-Euroopassa. Se on luokiteltu elinvoimaiseksi[1]. Ihmisen mukana suikeroalpi on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan.[4] Suomessa lajia ei tavata luonnonvaraisena, mutta se on levinnyt paikoitellen Etelä- ja Pohjois-Suomessa viljelykarkulaisena luontoon[3].

Suikeroalpia käytetään maanpeitekasvina etenkin siellä, missä nurmikon leikkaaminen olisi hankalaa, kuten luiskissa ja pensaiden alla. Laji on helppohoitoinen, ja se viihtyy varjoisilla ja puolivarjoisilla paikoilla.[3] Tieteellinen nimi nummularia (latinan sanasta 'nummus', kolikko), samoin kuin ruotsalaiset penningblad, mynt-lysing ja penningarv[4] sekä englanninkielinen nimi moneywort ja saksankielinen Pfennigkraut, tulee vaikutelmasta, että lehdet muodostavat kasan kolikoita.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lansdown, R.V.: Lysimachia nummularia IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.7.2020. (englanniksi)
  2. ITIS
  3. a b c Suikeroalpi Luontoportti. Viitattu 20.7.2020.
  4. a b Anderberg, A & A-L: Penningblad (myös levinneisyyskartta) Den virtuella Floran. 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 20.7.2020. (ruotsiksi)
  5. Ornamentals Extension News (Arkistoitu versio)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.