Suğd
| Suğdin maakunta вилояти Суғд |
|
|---|---|
.jpg) Syrdarjajokea Xudžandissa. |
|
 Maakunta Tadžikistanin kartalla. |
|
| Valtio | Tadžikistan |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Xudžand |
| Pinta-ala | 25 200 km² |
| Väkiluku (2020) | 2 769 261 |
| Alueen sivusto | |
Suğdin maakunta (tadžikiksi вилояти Суғд, vilojati Suğd) on ylimmän tason hallintoalue Tadžikistanin luoteisosassa. Sen keskus on Xudžandin kaupunki. Maakunnan pinta-ala on 25 200 neliökilometriä.[1] Vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan siellä oli 2 769 261 asukasta[2].
Suğdin maakunta rajoittuu lännessä ja pohjoisessa Uzbekistaniin, idässä Kirgisiaan ja etelässä Tadžikistanin keskushallinnon alaisiin piireihin[1]. Sen pohjoisosassa kohoavat Tienšaniin kuuluvat Qurama- ja Muğulvuoret ja eteläosassa Hisor–Alaihin kuuluvat Turkestan-, Zarafšon- ja Hisorvuoret. Qurama- ja Turkestanvuorten väliin jää Fergananlaakson länsiosa, jonka läpi virtaa Syrdarjajoki. Turkestan- ja Zarafšonvuoret erottaa toisistaan Zarafšonjoen laakso.[3] Hyötykaivannaisiin kuuluvat öljy, maakaasu, kivihiili, volframi, kupari ja harvinaiset metallit[4].
Seudulla vallitsee kuiva mannerilmasto. Talvet ovat tasangolla leutoja ja kesät kuumia. Vuorilla ilmasto on viileämpi. Tammikuun keskilämpötila on tasangolla –1,1 ja vuorilla 2 500 metrin korkeudessa –9 astetta ja heinäkuun keskilämpötila vastaavasti 28 ja 15 astetta. Vuotuinen sademäärä vaihtelee 150 ja 800 millimetrin välillä. Syrdarjan sivujokia ovat Isfara, Xodžaboqirğon ja Ak-Suu ja Zarafšonin sivujokia Fon, Kištūd ja Moğijon. Tärkeimmät järvet ovat Iskandarkūl Hisorvuorilla ja Oqsukon pohjoisessa.[3]
Tasangoilla on aro- ja aavikkokasvillisuutta ja jokilaaksoissa rantametsiä. Vuorten rinteillä on heinä- ja ruohoaroa, paikoin katajametsiä ja pensaikkoa sekä ylinnä alppiniittyjä. Eläinkuntaan kuuluvat kettu, jänis, mäyrä, villisika, siperianvuohi, lumileopardi, fasaani ja lumikana. Joissa ja järvissä on lohia, karppeja ja monneja.[3]
Vuonna 1939 perustettu hallintoalue lakkautettiin vuonna 1962 ja perustettiin uudelleen vuonna 1970[3]. Sen nimenä oli vuoteen 2000 saakka Leninobodin alue[4]. Maakunta jakautuu hallinnollisesti Ainīn, Aštin, Bobodžon Ğafurovin, Devaštitšin, Džabbor Rasulovin, Masttšohin, Šahristonin, Spitamenin, Vuoristo-Masttšohin ja Zafarobodin piireihin sekä Būstonin, Gulistonin, Istaravšanin, Istiqlolin, Konibodomin, Pandžakentin ja Xudžandin piiritasoisiin kaupunkeihin.[1]
Kaupunkiväestön osuus on 23,8 prosenttia[2]. Asukkaista 84,0 prosenttia on tadžikkeja ja 14,8 prosenttia uzbekkeja (vuonna 2010)[5].
Suğd on Tadžikistanin taloudellisesti kehittyneinen maakunta. Sen maatalous tuottaa muun muassa puuvillaa, silkkiä, tupakkaa ja vihanneksia. Tärkeimmät teollisuuden alat ovat kaivos- ja tekstiiliteollisuus.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Džumhurii Todžikiston: Donišnoma, s. 33–34. Dušanbe: Sarredaksijai ilmii Ensiklopedijai Millii Todžik, 2021.
- ↑ a b Tšislennost postojannogo naselenija po oblastjam, raionam, gorodskim poselenijam, raionnym tsentram i selskim naseljonnym punktam Agentstvo po statistike pri prezidente Respubliki Tadžikistan. Viitattu 2.11.2025.
- ↑ a b c d Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 14, s. 300. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1973.
- ↑ a b c Abdullaev, Kamoludin: Historical Dictionary of Tajikistan, 3rd edition, s. 414–415. Lanham: Rowman & Littlefield, 2018. ISBN 9781538102510
- ↑ Perepis naselenija 2010: Natsionalnyi sostav Tajstat. Viitattu 2.11.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suğd Wikimedia Commonsissa
