Struviitti
| Struviitti | |
|---|---|
 Struviittikiteitä (kuvan leveys 7,5 mm). |
|
| Luokka | fosfaattimineraalit |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | NH4MgPO4·6H2O |
| Molekyylipaino | 245,41 |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | väritön, vedettömänä valkoinen |
| Asu | prismaattinen tai pöytämäinen |
| Kidejärjestelmä | ortorombinen |
| Kaksostus | Yleistä |
| Murros | simpukkamainen tai rosoinen |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 1,5 - 2 |
| Ominaispaino | 1,711 |
| Tiheys | g/cm3 |
| Liukenevuus | Liukenee happamissa olosuhteissa |
| Optiset ominaisuudet | |
| Kiilto | lasimainen |
| Taitekerroin | nα = 1,495 nβ = 1,496 nγ = 1,504 |
| Kahtaistaitto | δ = 0,009 |
| Viiru | valkoinen |
| Läpinäkyvyys | läpinäkyvä tai läpikuultava |
| Muut ominaisuudet | Pietsosähköistä ja pyrosähköistä |
| Lähteet | |
| Aiheesta muualla | |
Struviitti on fosfaattimineraali, joka on kemiallisesti magnesiumammoniumfosfaatin heksahydraatti (NH4MgPO4·6H2O). Sitä muodostuu helposti emäksissä olosuhteissa, jos magnesium- ja ammoniumioneja sekä fosfaatti-ioneja on läsnä. Struviitti liukenee veteen happamissa olosuhteissa, mutta on niukkaliukoista neutraaleissa ja emäksissä olosuhteissa.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luonnossa struviittia tavataan guanoesiintymien yhteydessä ja lintujen tai lepakkojen asuttamissa luolissa.[2]
Jätevesien puhdistuksessa ja biokaasulaitoksissa muodostuu joskus struviittia, kun urean hajotessa vapautuu ammoniakkia, joka reagoi magnesiumin ja fosforin kanssa emäksissä oloissa. Struviitti voi kerrostua puhdistamon laitteisiin ja tukkia putkia[4]. Toisaalta fosforia voidaan poistaa jätevedestä saostamalla se struviitiksi, ja saatua sakkaa voidaan käyttää lannoitteena.[5]
Struviittia tavataan joskus kalasäilykkeissä, kuten purkkitonnikalassa tai -lohessa. Se kiteytyy säilöntäprosessin aikana muodostaen läpinäkyviä kiteitä tai siruja, joita luullaan usein lasiksi. Ne ovat kuitenkin vaarattomia.[6]
Virtsatiekivet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Struviitti on koirien virtsatiekivien yleinen ainesosa, Suomessa luokkaa 29 % - 37 %.[7][8] Yleisin syy on bakteerien aiheuttama virtsatietulehdus. Bakteerit hajottavat virtsan urean ammoniumhydroksidiksi, -bikarbonaatiksi ja -karbonaatiksi, mikä nostaa virtsan pH:ta. Tällöin struviitti (sekä usein myös kalsiumfosfaatti ja kalsiumkarbonaatti) alkaa saostua virtsasta ja muodostaa kiviä.[7] Hoitona on virtsatietulehduksen hoito antibiooteilla, sekä vähämineraalinen, virtsaneritystä lisäävä ja virtsaa happamoittava ruokavalio.[8]. Sitä tavataan myös ihmisten ja kissojen virtsakivissä.
-
Struviittikiteitä koiran virtsanäytteessä. -
Koiran virtsarakosta poistettuja struviittikiviä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Struvite Mindat.org. Hudson Institute of Mineralogy. Viitattu 12.12.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Struvite Handbook of Mineralogy. Mineral Data Publishing. Viitattu 12.12.2025. (englanniksi)
- ↑ Struvite ((NH4)Mg(PO4).6H2O) PubChem. National Library of Medicine. Viitattu 12.12.2025. (englanniksi)
- ↑ What is Struvite and How to Remove and Prevent It goodway.com. 4.2.2025. Viitattu 12.12.2025. (englanniksi)
- ↑ Struviitin saostustusta puhdistamolietteistä selvittäneessä hankkeessa saatiin lupaavia tuloksia 5.12.2019. Vesilaitosyhdistys. Viitattu 12.12.2025.
- ↑ Glass in Canned Fish? A Closer Look at Struvite 12.6.2013. Australian Institute of Food Safety. Viitattu 12.12.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Lahti, S, Viitanen, S J & Spillmann, T: Virtsakivien koostumus suomalaisilla koirilla 1982–2012. Suomen eläinlääkärilehti, 2018, 124. vsk, nro 5, s. 251–256. Helsinki: Suomen eläinlääkäriyhdistys. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.12.2025.
- ↑ a b Virtsakivien hoito koirilla ja kissoilla Pyynikin Eläinlääkärit. Viitattu 12.12.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Webmineral: Struvite Mineral Data (englanniksi)