Strasburgeriaceae

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Strasburgeriaceae
Ixerba brexioides
Ixerba brexioides
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: versokasvit, Embryophyta
Alakaari: putkilokasvit, Tracheophyta
Luokka: siemenkasvit, Spermatophyta
Alaluokka: koppisiemeniset, Angiospermae
Lahko: Crossosomatales
Heimo: Strasburgeriaceae van Tieghem, nom. cons.
Synonyymit
  • Ixerbaceae Doweld & Reveal
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Strasburgeriaceae Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Strasburgeriaceae Commonsissa

Strasburgeriaceae on kaksi lajia käsittävä kasviheimo koppisiemenisten Crossosomatales-lahkossa.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimon kasvit ovat ainavihantia puita. Lehdet ovat kierteisasentoisia ja sahalaitaisia. Kukat ovat kookkaita, ja niissä on kierteisesti asettuneet verholehdet ja kynnelliset terälehdet. Heteenpalhot ovat litteät. Emiön vartalo on ontto, ja siemenaiheet ovat varrettomia.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimon lajit kasvavat Uudessa-Kaledoniassa ja Uudessa-Seelannissa.[2]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimossa on vain kaksi lajia:

  • Ixerba brexioides kasvaa Uuden-Seelannin Pohjoissaarella. Se on ainavihanta puu, jonka lehtiasento on valekiehkurainen. Sen lehdet ovat korvakkeettomat ja kukinto sarjamainen ja sijainniltaan varsipäätteinen (terminaalinen), melko isokukkainen. Verho- ja terälehtiä on kumpiakin viisi, heteitä kymmenen. Sikiäimen tyvellä on hieman liuskainen mesiäinen. Sikiäin on viiden yhteen kasvaneen emilehden muodostama, ja sen päässä on voimakassärmäinen vartalo, joka on selvästi kierteinen kärjestään. Hedelmä on selkäluomainen kota, jonka liuskat ovat puutuneita ja avautuneina ulospäin taipuneita. Siemenet ovat kiiltäviä ja leveä- ja punavaippaisia.[3]
  • Strasburgeria calliantha on kotoisin Uuden-Kaledonian ultraemäksisiltä kallioilta ja on niin ikään ainavihanta puu. Sen lehdet ovat korvakkeelliset, kierteisesti asettuneet, hammaslaitaiset, ja kookkaat kukat yksittäin lehtihangoissa. Verholehtiä niissä on kahdeksasta kymmeneen, ja ne sijaitsevat kierteisesti. Terälehtiä on tavallisesti viisi, harvoin kuusi, ja heteitä kymmenen yhtenä kiehkurana. Ponsien lokerositeet ovat paksuja, ja ponnenpuoliskot eli teekat kiinnittyvät niihin koko pituudeltaan. Sikiäimen ympärillä on pohjuksessa kuppimaisia suomuja, joiden suojassa heteenpalhojen tyvet ovat. Sikiäin koostuu neljästä seitsemään yhteen kasvaneesta emilehdestä, ja luotit ovat liuskaisia. Sikiäimessä on yhtä monta siemenaihetta kuin emilehteäkin. Hedelmä on avautumaton, melko kuiva ja verhiöllinen.[4]

Aikaisemmin Strasburgeria vietiin usein Ochnaceae-heimoon. Cronquist (1981) sijoitti Ixerba-lajin herukkakasveihin (Grossulariaceae), Takhtajan (1997) puolestaan Brexiaceae-heimon yhteyteen. Jälkimmäinen sijoittuu nykyään kelaskasveihin (Celastraceae), herukkakasvit Saxifragales-lahkoon.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stevens 2001 - , viittaus 11.12.2014
  2. Stevens 2001 - , viittaus 11.12.2014
  3. Stevens 2001 - , viittaus 11.12.2014
  4. Stevens 2001 - , viittaus 11.12.2014
  5. Stevens 2001 - , viittaus 11.12.2014