Strömman kanava
Strömman kanava (ruots. Strömma kanal) sijaitsee Varsinais-Suomessa Kemiönsaaren kunnan ja Salon kaupungin rajalla (ennen Kemiön ja Perniön kuntien rajalla). Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Strömman kanavan yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1] Strömman kanava on Suomen ainoa paikka, jossa voi havaita ilman apuvälineitä selvästi vuorovesi-ilmiön.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Kanava rakennettiin alun perin helpottamaan Kiskonjoen kaivoksesta saadun rautamalmin kuljetusta Teijon ruukille. Paikalla on kaksikin kanavaa: vanha Strömman kanava, jonka rakennutti Teijon ruukin omistaja Viktor Zebor Bremer vuosina 1844–1845, ja siitä noin puoli kilometriä länteen sijaitseva uusi kanava, joka rakennettiin vuosina 1967–1968.
Vanhan kanavan leveys oli aluksi 9,65 metriä ja syvyys 3 metriä, mutta vuosina 1896–1898 tehtyjen laajennustöiden jälkeen kanava leveni 16,7 metriin ja uusi syvyys oli 4 metriä. Uuden Strömman kanavan leveys on 28 metriä ja syvyys 5,5 metriä. Vanhan Strömman kanavan ylitti Teijon ruukin rakentama Suomen ensimmäinen rullasilta, jonka pituus oli 22,57 metriä. Vuonna 1897 tämä silta korvattiin teräksisellä kääntösillalla, jossa on puukansi. Silta oli Tiehallinnon museosilta. Uuden Strömman kanavan ylittää taas vuonna 1968 valmistunut teräksinen läppäsilta.[3]
Vuorovesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuorovesi-ilmiö näkyy muualla Itämeren alueella heikosti, mutta Strömman kanavassa kapeat salmet voimistavat vuorovesi-ilmiötä ja Strömmassa veden virtaus muuttaa suuntaa kuuden tunnin välein. Ilmiötä on selostettu muun muassa teoksessa Itämeri ja ihminen, jonka tekijät ovat Kai Myrberg ja Matti Leppäranta.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Strömman kanava Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Strömman kanava 26.5.2020. Yle. Viitattu 27.3.2022.
- ↑ Vuosiraportti – Sillat 1.1.2008 Tiehallinto. Arkistoitu 10.11.2013. Viitattu 6.10.2009.
- ↑ Miksi vuorovesi virtaa Strömman kanavassa voimakkaasti? Kysy kirjastonhoitajalta. 22.1.2021. Viitattu 27.3.2022.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Myrberg, Kai & Leppäranta, Matti: Itämeri ja ihminen. Helsinki: Tammi, 2019. ISBN 9789513197926.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Strömman kanava Wikimedia Commonsissa
