Stephan Ladislaus Endlicher
| Stephan Ladislaus Endlicher | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. kesäkuuta 1804 Pressburg, Unkari (nykyään Bratislava, Slovakia) |
| Kuollut | 28. maaliskuuta 1849 (44 vuotta) Wien |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | Kasvitiede |
|
|
|
Stephan Ladislaus Endlicher (24. kesäkuuta 1804 Pressburg, Unkari (nykyään Bratislava, Slovakia) – 28. maaliskuuta 1849 Wien) oli itävaltalainen kasvitieteilijä, jonka laatima kasvien luokittelujärjestelmä oli 1800-luvun alkupuolella laajalti käytössä Euroopassa.[1][2]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Endlicher siirtyi teologian opinnoista luonnonhistorian ja lääketieteen opintoihin Budapestin ja Wienin yliopistoissa ja väitteli tohtoriksi vuonna 1840. Vuonna 1836 hänestä tuli Wienin luonnonhistoriallisen museon intendentti, jolle hän lopulta lahjoitti 30 000 kasvin kokoelmansa. Hänen suurin saavutuksensa on hänen laatimansa kasvien luokittelujärjestelmä, joka on esitetty teoksessa Genera plantarum secundum ordines naturales disposita (1836-1850) ja joka sai laajaa tunnustusta. Endlicher kehitti sen organisoidessaan uudelleen museon kasvitieteellisiä kokoelmia. Hänet nimitettiin Wienin yliopiston kasvitieteen professoriksi vuonna 1840. Hän julkaisi yhdessä Franz Ungerin kanssa teoksen Grundzüge der Botanik (1843) ja Eduard Friedrich Poeppigin kanssa teoksen Chilen, Perun ja Amazonin alueen kasveista. Endlicher avusti Carl Friedrich Philipp von Martiusta tämän suuren teoksen Flora Brasiliensis (1840-1906) toimittamisessa. Vuonna 1835 hän perusti Itävallan ensimmäisen luonnontieteellisen aikakauslehden, Annalen des Wiener Museums der Naturgeschichte. Muiden töidensä lisäksi hänellä oli suuri osuus Wienin keisarillisen tiedeakatemian perustamisessa vuosina 1846-1847, ja hän oli yksi sen neljästäkymmenestä ensimmäisestä jäsenestä. Endlicher osallistui vuoden 1848 poliittiseen kuohuntaan.[1][2]
Endlicher harjoitti myös kielitiedettä ja sinologiaa teoksissa Anfangsgründe der chinesischen Grammatik (1844) ja Atlas von China nach der Aufnahme der Jesuiten (1843).[2]
Endlicher teki itsemurhan kulutettuaan vaatimattomat varansa kasvitieteellisiin kokoelmiin ja kirjoihin sekä omien ja muiden kirjoitusten julkaisuun.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Stephan Ladislaus Endlicher Nordisk familjebok. 1907. Viitattu 22.01.2022.
- ↑ a b c Stephan Ladislaus Endlicher Catholic Encyclopedia. 1909. Viitattu 22.01.2022.
- ↑ Stephan Ladislaus Endlicher Encyclopedia Britannica. 2022. Viitattu 21.01.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stephan Ladislaus Endlicher Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
